Luomuala kokoontui 10.–11. marraskuuta Tammelassa järjestetyille Luomupäiville. Maataloustuotantoa kuormittavista kriiseistä huolimatta moni tapahtuman osallistujista näki haasteissa myös mahdollisuuksia.

Luomupäivät kokosi paikan päälle Tammelaan noin 150 osallistujaa, minkä lisäksi verkon välityksellä ohjelmaa seurasi toiset sata henkilöä. Osallistujat nauttivat ihmisten kohtaamisesta kasvotusten ja spontaaneista käytäväkeskusteluista uusien ja vanhojen tuttujen kanssa. Luomupäivien tunnelmaa leimasi monipuolisen ohjelman lomassa tulevaisuuteen katsomisen meininki.

Tarjolla oli niin yleisesti luomualaa kiinnostavaa kuin tuotantosuunnittain räätälöityä ohjelmaa kattoteemalla ”omavarainen luomu”. Seminaariohjelman lisäksi tarjolla oli vierailuja lähialueen luomuyrityksiin sekä iltajuhla. Iltatilaisuudessa palkittiin Vuoden Luomuyrityksenä Komppa-Seppälän tila Korpilahdelta ja myönnettiin luomukonkarin arvonimi Ilmari Schepelille sekä Tero Toloselle. Tapahtuma huipentui perjantai-iltapäivän paneelikeskusteluun.

Luomu ratkaisuna maatalouden ongelmiin

Luomuviljelijä ja taidemaalari Osmo Rauhala nosti tapahtuman avauspuheenvuorossa esille suomalaisen maataloustuotannon kolme keskeisintä ongelmakohtaa. Ensimmäisenä hän mainitsi ruoantuotannon huoltovarmuuden heikkoudet.

– Suomalaisten ruokkiminen on riippuvaista maahan tuotavista lannoitteista ja torjunta-aineista. Ostamme myös paljon rehuvalkuaista ulkomailta. Kalliisiin ostopanoksiin perustuva viljely on riski, kun maailmassa tapahtuu ja säätilat vaihtelevat.

Toisena ongelmana hän pitää maatalouden heikkoa kannattavuutta ja alijäämäistä elintarvikesektoria. Kolmanneksi epäkohdaksi Rauhala nimesi maataloustuotannon ympäristölle aiheuttamat haitat, jotka johtuvat fossiiliseen energiaan perustuvasta lannoituksesta ja torjunta-aineiden käytöstä.

Rauhalan mukaan luomutuotanto on jo vuosikymmeniä tarjonnut ratkaisun kaikkiin kolmeen ongelmaan. Hän ihmettelikin sitä, miksi luomu ohitetaan kaikissa maataloustuotannon ongelmiin ratkaisuja etsivissä keskusteluissa.

Vertaistukea ja samanhenkistä porukkaa

Luomupäivien osallistujat tulevat eri puolelta Suomea, ja osanottajien ikähaarukka on laaja. Mukana on viljelijöitä, tutkijoita, neuvojia sekä kehittäjiä. Yhdistävänä tekijänä on kiinnostus luomutuotantoon.

Etelä-Pohjanmaalta tapahtumaan osallistui bussilastillinen paikallista luomuväkeä, ja mukana oli monia nuoria tuottajia. Jalasjärvellä emolehmätilaa pitävä Salla Rinta-Tassi osallistui ensimmäistä kertaa Luomupäiville. Hän piti tapahtuman kiinnostavimpana antina viljelijäpuheenvuoroja. Retkikohteeksi valikoitunut luomusikatila Kiven Säästöpossu herätti pohjalaisviljelijässä ajatuksia tuotantoympäristöjen alueellista eroavaisuuksista.

-Tilakäynnillä oli mielenkiintoista nähdä, miten erilainen toimintaympäristö maatilayrityksellä voi olla. Pääkaupunkiseudun lähellä kuluttajia on paljon, markkinat isommat ja suoramyynti on mahdollista, Rinta-Tassi luettelee tilakäynnillä havainnoimaansa.

Alajärvellä lypsykarjatilaa pitävä Heikki Hauta-aho oli hänkin Luomupäivillä ensimmäistä kertaa. Hän piti tapahtuman parhaimpana antina vertaistukea ja sitä, että kaikki osallistujat ovat luomuhenkisiä.

– Omaa valintaansa ei tarvitse perustella muille mukana olijoille, Hauta-aho sanoo.

Teksti: Katarina Rehnström