pellolla seisova mies pitää herneitä kädessään

Luomulla omavaraisuutta, kestävyyttä ja lisäarvoa ruoantuotantoon – luomuala julkaisi eduskuntavaalitavoitteet

Luomualan järjestöt julkaisivat tänään luomun kehityksen kannalta keskeisimmät tavoitteet luomun edistämiseksi tulevalle vaalikaudelle.

Päähuomio halutaan kiinnittää maa- ja metsätalousministeriön julkaisemaan Luomu 2.0 -ohjelmaan, joka on kunnianhimoinen ja monipuolinen luomustrategia. Seuraavan hallituksen tehtävänä on sitoutua Luomu 2.0 -ohjelmaan ja pitää huoli sen täysipainoisesta toimeenpanosta, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Suomen valtio on asettanut ohjelmassa luomulle saman tavoitteen kuin koko EU, eli vuonna 2030 neljännes Suomen peltoalasta tulisi olla luomussa. Lisäksi ohjelma asettaa tavoitteita muun muassa luomumyynnin kehitykselle, ammattikeittiöiden luomun käytölle, luomuviennille sekä osaamisen kehittämiselle.

– Suomen kansallisen Luomu 2.0 -ohjelman valmistelussa on tehty suuri työ, ja se tarjoaa hyvän kehikon luomun kehittämiseksi. Nyt luomuohjelmaan ja sen tavoitteisiin tulee määrätietoisesti sitoutua, sanoo luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.

Kestävän ruoantuotannon veturi tukee myös omavaraisuutta

Luomu on Suomessa ainoa viranomaisen valvoma tuotantotapa, jossa eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin varmistamiseksi on asetettu lainsäädäntöä korkeampia vaatimuksia. Luomun positiivisia ympäristövaikutuksia ovat muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja maan kasvukunnon ylläpito sekä haitallisen vesistökuormituksen hillitseminen.

Luomutuottajia voidaan pitää kiertotalouden ja hiiliviljelymenetelmien pioneereina, jotka edistävät osaamisellaan kestävyyden edistymistä koko ruokajärjestelmässä.

Lisäksi kasvava ja kehittyvä luomu sekä osaavat luomuviljelijät parantavat suomalaisen ruoan omavaraisuusastetta ja ovat edullinen vakuutus kriisien varalle.

– Katseet tulisi kääntää nyt vahvasti luomuun, koska se ei ole riippuvainen ulkomailta tuoduista tuotantopanoksista, kuten venäläisellä maakaasulla tuotetusta typestä. Sen sijaan typpi tuotetaan luomussa viljelykierrossa olevien palkokasvien avulla. Samalla luomutuotanto myös tukee uhattuna olevaa luonnon monimuotoisuutta, painottaa Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri.

Luomulla on potentiaalia

Vuodesta 2011 luomutuotteiden myynti on kasvanut 150 prosenttia, luomupinta-ala 70 prosenttia ja luomua vähintään kerran viikossa ostavien osuus runsaat 50 prosenttia. Suomen luomuvienti on samassa ajassa jopa kuusinkertaistunut.

Luomu osana vahvaa vastuullisuustrendiä kiinnostaa kuluttajia, ja kulutuksen voidaan pitkällä aikavälillä ennustaa kasvavan sekä Suomessa että muualla maailmassa.

– Luomuala toivoo, että seuraava hallitus ymmärtää luomun potentiaalin osana ratkaisua erilaisiin kriiseihin ja tarttuu jämäkästi luomun edistämiseen sekä ohjaa Luomu 2.0 -ohjelman toimeenpanoon tarvittavat resurssit, sanoo Pro Luomun Aura Lamminparras.

Luomualan eduskuntavaalitavoitteissa ovat mukana suomalaiset luomujärjestöt: Pro Luomu ry, Luomuliitto ry, Yhdistyneet Luomutuottajat ry ja Biodynaaminen yhdistys – Biodynamiska föreningen ry.

Pro Luomu on luomualan yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun kulutusta ja tuotantoa Suomessa. Yhdistyksen jäsenet edustavat koko ruokaketjua luomutuottajista elintarvikeyrityksiin ja kauppaan.

Luomuliitto on luomutuottajien ääni ja edunvalvoja Suomessa. Luomuliitto julkaisee luomualan ainoaa ammattijulkaisua, Luomulehteä.

Yhdistyneet Luomutuottajat ry valvoo luomutuottajien ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.

Biodynaaminen yhdistys – Biodynamiska föreningen ry edustaa biodynaamisia tiloja Suomessa ja on avoin yhteistyöfoorumi kaikille asiasta kiinnostuneille.