Tiedotteet

Kyntöä maata hoitaen

Kynnön haittoja voidaan välttää, kun siirrytään kyntämään kesällä. Seuraavassa tarkastellaan kesäkyntöä ja muutamia muita tapoja välttää kynnön haittoja.

Kvernelandin lisävarusteena myytävällä terällä ja Grenen yleismallilla kuohkeutetaan vaon pohjaa noin 8–12 sentin syvyydeltä. Terä kiinnitetään kahdella pultilla maapuoleen. Viimeiseen terään jankkuriterää ei ole syytä kiinnittää, jos siinä kulkee vakopyörä seuraavalla ajokerralla. Kovimmilla mailla leveää jankkuriterää voi kaventaa. Laukaisulaitteeseen voi olla tarpeen lisätä yksi lisälehti.

Ennen perinteistä nurmen kyntöä kesällä syysviljalle pintakerros on syytä rikkoa ensin pyöriväteräisillä muokkauskoneilla tai kultivaattorilla. Sen jälkeen kynnetään melko matalaan (15–18 senttiä) viilu selälleen kääntäen. Näin saadaan hyvä kylvöalusta syysviljoille, mikäli maan rakenne on kunnossa. Huonorakenteisilla savimailla pintaan saadaan isoja kokkareita ja paakkuja sisältävä rakenne, joka on liian karkea kylvöalustaksi.

Matalakynnössä käännetään maata matalasta

Matalakyntöä käytetään varsinkin Keski-Euroopassa yhtenä vaihtoehtona nurmen rikkomiseksi. Matalakyntö tehdään matalakyntöauralla, kamarakyntöauralla tai minisiipiauralla. Kyntösyvyys vastaa tällöin vanhan 10 tuuman hevosauran 6–15 sentin työsyvyyttä. Pintakerroksen mururakenne saadaan säilymään hyvänä, ja kasvintähteet ja lanta mullataan optimisyvyyteen.

Haasteena voi olla vanhempia nurmia kynnettäessä irrotettujen turpeiden muokkaaminen hienoksi. Kestorikkakasvien juuria ei myöskään katkota syvemmältä, eli niitä ei saa pellossa olla tai niiden hallintaan tulee panostaa muulla tavoin.

Kaksikerroskyntö kääntää matalasta mutta kuohkeuttaa syvältä

Kaksikerroskyntöaurassa on kaksi vannasta päällekkäin. Ylemmällä normaalivantaalla ja auran siivellä käännetään maata melko matalasta noin 10–18 sentin syvyydestä. Alempana oleva toinen vannas kuohkeuttaa vaon pohjaa 8–15 sentin syvyydeltä kääntämättä ja sekoittamatta pohjamaata pintakerrokseen. Tällöin yhdellä ajokerralla maa käännetään matalasta, mutta kuohkeutetaan syvästä. Pintakerroksen mururakenne saadaan näin säilymään hyvänä pieneliötoimintaa tukien, kun huonompirakenteista pohjamaata ei sekoiteta pintamaahan. Kestorikkakasvien torjunta on tällöin myös tehokasta, koska niiden juuret katkaistaan kahdesta eri syvyydestä.

Jussi K. Niemistö Laihialta on käyttänyt kyntöauroissaan vaonpohjan kuohkeutusteriä jo useiden vuosien ajan. Urpasavimailla kyntöantura on ollut yleensä vain 10–12 sentin paksuinen, joten sen kuohkeutus onnistuu hyvin kyntöauraan liitetyillä jankkuriterillä. Auran vannasta muistuttavat maata kohottavat ja murentavat terät ovat parempia kuin pyöreät. Kivisille maille sopii parhaiten järeään kultivaattorin piikkiin kiinnitetty kapea hanhenjalka.

Sängeltä kynnöllä vältetään vaon pohjan tiivistyminen

Timo Erkkilä Lapualta hankki käytetyn kuusiteräisen Kvernelandin puolihinattavan sarka-auran ja muutti sen sängeltä kyntöön sopivaksi laajentamalla auran sivuttaissiirtoa.

Sängeltä kyntö vähentää pohjamaan tiivistymistä merkittävästi, kun traktorin vakopyörä kulkee sängellä kyntövaon asemesta. Tästä on saavutettavissa suurin hyöty syys- ja kevätkynnössä, kun maat ovat kosteita varsinkin pohjamaasta. Timo Erkkilä Lapualta on muokannut kuusiteräisestä Kvernelandin puolihinattavasta sarka-aurasta sängeltä kyntöön sopivan auran.

Siivetön kyntöaura kuohkeuttaa kääntämättä

Irrottamalla kyntöaurasta siivet viilu voidaan irrottaa ja kuohkeuttaa kääntämättä sitä. Rajalan tilalla Lounais-Hämeessä on käytetty siivetöntä kyntöauraa jo 1980-luvulta lähtien nurmen rikkomiseen ja toisinaan myös syyskyntöön. Raskaat aitosavimaat tiivistyvät helposti, joten niitä kuohkeutetaan syvemmältä ainakin kerran viljelykierrossa. Paras aika tähän on kesällä nurmen rikkomisen yhteydessä maan ollessa kuivaa. Siivettömällä kyntöauralla maa saadaan kuohkeutettua noin 25 sentin syvyyteen, 16 tuuman auralla jopa syvempään.

Maan kuohkeutusta siivettömällä kyntöauralla noin 25 sentin syvyyteen. Aurasta on siivet ruuvattu irti ja aura säädetty kulkemaan vasemman pyörän raiteessa. Paripyöriä voidaan käyttää molemmilla puolilla, kun pinta on ensin muokattu hienoksi.

Vetokarttu on säädetty siten, että voidaan ajaa sängellä kynnöksen oikealla puolella. Kun aura on säädetty kulkemaan vasemman pyörän jälki kuohkeuttaen, voidaan ajaa kokoaan ”sängellä”. Kuohkeutuksen jälkeen isot paakut ja lohkareet rikotaan lautasäkeellä. Siivettömällä auralla saadaan myös katkottua kestorikkakasvien juuret syvemmältä kauttaaltaan. Tarvittaessa kestorikkakasvien juuria voidaan kuivattaa muokkaamalla kultivaattorilla tarpeen mukaan.

Samalla maa saadaan murustumaan ja rakenne hyväksi. Maan murustumista eli ”savimaan tekeentymistä” edistää vielä lisää eloperäisen aineen lisäys viherlannoituksesta sekä eloperäisistä lannoitteista tai maanparannusaineista. Syvältä kuohkeutetun maan sitoo kuohkeaksi perään kylvettävä ruis tai syysrypsi. Ennen syysviljan kylvöä maa voidaan kuohkeuttaa vieläkin syvemmältä jankkurilla, joka varmistaa syysviljan talvehtimista pitämällä pohjaveden pinnan vähintään jankkurointisyvyydessä.

Kesäkynnön tavoitteita:

  • Välttää maan tiivistyminen siirtämällä kyntö kuivaan aikaan
  • Parantaa maan rakennetta
  • Sekoittaa kasvintähteet ja muut eloperäiset aineet tasaisesti ruokamultakerroksen yläosaan
  • Torjua kestorikkakasveja

Teksti: Jukka Rajala
Kuvat: Jukka Rajala ja Timo Erkkilä

Lisätietoja:

Tietokortit muokkauksesta

Muokkausjärjestelmän valinta. Miksi ja miten maata muokataan?

Kynnön haittojen minimointi