Asiantuntija vastaa

Suosin luomumaitotuotteita, mutta vasikoiden erottaminen emoistaan mietityttää. Onko kukaan selvittänyt, kuinka paljon haittaa olisi siitä, että vasikka saisi olla emänsä kanssa?

Joillain lypsykarjatiloilla vasikoita hoitavat niin kutsutut imettäjälehmät, kuten kuvassa. Ruotsissa tutkitaan nyt, miten vasikan yhteiselo oman emän kanssa onnistuisi tavallisessa lypsykarjanavetassa.

Vuosien varrella moni on ollut huolestunut vasikoiden siirtämisestä pois emon luota juuri lypsykarjatiloilla.

Maitotiloilla – myös luomutiloilla – lypsylehmän maito lypsetään myyntiin, joten vasikat otetaan pois emojen alta aika pian poikimisen jälkeen. Joillakin tiloilla tosin käytetään imettäjälehmiä, jotka nimensä mukaan imettävät useampaa vasikkaa. Poikineen lehmän vasikan pois viemisen aiheuttamaan ahdistukseen tämä ei tietenkään ole ratkaisu.
Tuotantoeläinten hyvinvointiin kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota, ja kuluttajatkin ovat siitä kiinnostuneita. Se lisää paineita parantaa eläinten tuotanto-olosuhteita ja myös tutkia asioita lisää.

Ruotsin maatalousyliopistossa (Sveriges lantbruksuniversitet, SLU) on käynnissä tutkimushanke, jossa lehmät saavat olla yhdessä omien vasikoidensa kanssa tavallisessa lypsykarjanavetassa. Tutkimuksessa on mukana sekä talviruokinnassa että laitumella olevia eläimiä. Navetta on jaettu erilaisiin alueisiin, joihin joko vasikat tai/ja lehmät pääsevät älyporttien läpi. Ongelmana on aikaisemmin ollut se, ettei vasikoita voi päästää kaikkialle, jonne emot pääsevät, jotteivat muut lehmät vahingoita niitä tai vasikat itse loukkaa itseään tai likaa rehuja ruokintapöydillä. Toisaalta lehmiäkään ei voi päästää syömään vasikoiden rehuja tai likaamaan vasikkakammaria. Tutkimuksessa vasikoilla ja lehmillä on omia ja yhteisiä alueita. Moderni teknologia mahdollistaa tällaiset ratkaisut.

Lopulliset tutkimustulokset eivät vielä ole valmistuneet, mutta alustavat tulokset näyttävät erittäin lupaavilta. Vasikat ja lehmät oppivat nopeasti, miten toimia ja mihin tiloihin ne pääsevät ja mihin eivät. Uskon vahvasti, että tämä tulee olemaan tulevaisuuden maidontuotantoa, kunhan tutkimustulokset julkaistaan ja saadaan vietyä käytäntöön.

Katarina Rehnström
eläintuotannon asiantuntija
040 9362 150