kaurapelto

Suomen maatalouden strategia on ohjattava omavaraisemmaksi

Joukko tunnettuja suomalaisvaikuttajia nostaa juuri julkaistussa muistiossaan esiin suomalaisen maatalouden riippuvuuden tuonnista, ympäristövaikutukset sekä elintarvikesektorin alijäämän ja ehdottaa ratkaisuksi luomutuotannon merkittävää lisäämistä seuraavalla hallituskaudella.  

Antti Kaasalainen, Jorma Ollila, Osmo Rauhala, Markku Wilenius sekä Janne Rauhansuu ovat julkaisseet muistion, jossa he peräänkuuluttavat Suomelle yli hallituskausien menevää strategiaa, joka ohjaisi ruuantuotantoon suuntautuvia investointeja oikeaan suuntaan ja loisi vahvaa visiota siitä, mihin suomalainen ruuantuotanto on menossa. Strategian avulla pystyttäisiin myös vastaamaan mahdollisiin kriisitilanteisiin. 

Viimeistään koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat osoittaneet suomalaisen maatalouden riippuvuuden maahan tuoduista fossiilisista tuotantopanoksista.  

– Suomalaisen maatalouden omavaraisuus on ohutta. Tällä hetkellä olemme erittäin riippuvaisia maahan tuotavista lannoitteista, torjunta-aineista, siemenistä ja valkuaisrehusta, luomuviljelijä ja kuvataiteilija Osmo Rauhala toteaa. 

Esimerkiksi hän nostaa lannoitetypen raaka-aineen, jonka osalta Suomi on täysin riippuvainen tuonnista ja jonka tuontia Venäjältä on jatkettu myös sodan alettua. Euromäärissä tuonnin arvo on jopa kasvanut. Viljelijöiden kukkaroon lannoitteiden kallistuminen on tehnyt jopa kohtalokkaan loven, ja Suomen valtio onkin joutunut myöntämään erityistä kriisitukea maatilojen lannoitehankintoihin. 

Samalla kun Suomi tuo maahan suuren osan maatalouden tuotantopanoksista, elintarvikesektorimme on vahvasti alijäämäinen. Muistion allekirjoittaneet vaikuttajat tuovat esiin, että Suomesta valuu vaalikaudessa ulos liki 14 miljardia euroa elintarvikesektorin alijäämää. Tällä summalla korjaisi mm. ison osan kestävyysvajeesta ilman velkaa. Luomutuotteista saa maailmalla korkeamman hinnan, ja siirtymällä omavaraisempaan ja pidemmälle jalostettuun tuotantoon voisimme vähentää tuontia ja lisätä vientiä, muistion allekirjoittajat huomauttavat. 

Panosintensiivisen viljelyn menetelmin tuotettu ruoka aiheuttaa ympäristöömme suuren jalanjäljen, muistiossa huomautetaan ja todetaan, että Suomessa on pystyttävä tuottamaan ruokaa pienemmin päästöin. Juuri käynnistyvä uusi yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kausi tuo mukanaan lähinnä kosmeettisia muutoksia maatalouden ympäristövaikutuksiin. Siirtymällä nykyistä laajemmin luomutuotantoon voidaan pienentää maatalouden ympäristöhaittoja: lisätä luonnon monimuotoisuutta, parantaa maan kasvukuntoa ja siten sen hiilensidontakykyä sekä vähentää ravinnevalumia vesistöihin. 

Ratkaisuksi maatalouden ongelmiin muistion allekirjoittajat esittävät luomutuotannon merkittävää lisäämistä seuraavalla hallituskaudella. Tavoitteena tulee olla luomuraaka-aineen tuotannon kasvattaminen sellaiseen mittakaavaan, että jalostajat voivat kannattavasti tuotteistaa luomun niin kotimaan markkinoille kuin vientiinkin. Allekirjoittajat esittävät muistiossa konkreettisia ehdotuksia tavoitteeseen pääsemiseksi.  

– Maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmiä tulisi muuttaa siten, että ne eivät haittaisi vaan edistäisivät luomutuotannon ja -markkinoiden kehittymistä, kommentoi muistion allekirjoittanut Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.