Valtakunnallisilla Luomupäivillä Mikkelissä 1.–2.11.2023 jaetaan ajankohtaista luomutietoa ja kehitetään suomalaista luomutuotantoa alan toimijoiden ja luomutuottajien voimin. Tapahtuman teemaksi valittu ”Monimuotoisuudella menestykseen” sopii vahvana luomutuotannon alueena tunnettuun Etelä-Savoon. Luomupäivät avaa etäyhteydellä tuore maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
– Ruuan hinnan nousu ja luomutilojen siirtyminen tavanomaiseen tuotantoon ovat puhuttaneet viime aikoina. Luomulla on kuitenkin hihassaan monta menestystekijää. Etuja ovat etenkin luomun omavaraisuus, kun tuotanto ei ole niin riippuvaista fossiilienergiasta ja ulkoa tuoduista lannoitteista, sekä torjunta-aineettomuus. Luomun vienti vetää edelleen, ja siinä on paljon potentiaalia. Luomupuutarhatuotanto on erityisen kannattavaa, ja siksi sitä nostetaan esiin tämän vuoden ohjelmassa, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri toteaa.
– Juuri julkaistun luomubarometrin mukaan kuluttajat pitävät luomua vastuullisena, terveellisenä, trendikkäänä ja luotettavana ruoantuotantomuotona. Kolmannes kyselyyn vastanneista kertoo ostavansa sitä viikoittain, Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras kertoo.
– Luomu pitää tutkitusti yllä maatalousympäristön monimuotoisuutta. Tämä on tärkeää eläessämme nopeasti kiihtyvän lajikadon aikaa. Monimuotoisuustoimilla luodaan myös viljelyvarmuutta, ja monet luomussa pitkään käytetyt menetelmät, kuten monipuolinen viljelykierto ja palkokasvien viljely, ovatkin tulossa osaksi myös tavanomaista tuotantoa, Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen iloitsee.
Esillä eläinten hyvinvointi ja puutarhatuotanto
Tapahtumassa paneudutaan muun muassa luomueläinten hyvinvointiin. Luken ja Helsingin yliopiston tutkijat kertovat luomueläinten terveydestä ja lääkehoidoista, erityisesti kivunlievityksestä, sekä eläinten ravinnosta. Luomupuutarhatuotanto on erityisen kannattavaa ja toimii veturina markkinoilla – Luomupäivillä kuullaan kokemuksia mm. pakastekuivauksen tuomasta lisäarvosta.
Osallistujat lähtevät valintansa mukaan tutustumisretkille neljään lähitienoon luomukohteeseen: luomumaitoa tuottavaan kolmen tilan yhteisnavetta Muumaahan, biokaasua tuottavaan ja ravinteita kierrättävään Juvan Biosoniin, Haukivuoren luomuvihanneksia tuottaville tiloille sekä neljättä kertaa ammattikeittiöiden Luomu SM-kilpailussa palkittuun Susiniemen leirikeskukseen.
Torstaina palkitaan Vuoden Luomuyritys, minkä jälkeen Luomupäivät 2023 huipentuu kulttuuri- ja ruokamatkailuyrittäjä Sari Kaasisen vetämään paneelikeskusteluun. Luomun maineesta keskustelevat ja luomun tulevaisuutta visioivat Helsingin yliopiston erikoissuunnittelija Marjo Särkkä, Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras, EkoCentrian hankepäällikkö Anu Arolaakso ja SOK-marketkaupan ohjauksen myyntipäällikkö Juha Nieminen.
Eteläsavolaiset luomumyönteisiä
– Juuri julkaistussa Luomubarometrissa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa alueellista suhtautumista luomuun. Etelä-Savossa vaikuttaa asuvan melkeinpä Suomen luomumyönteisimmät ihmiset. Luomun pitkä historia Etelä-Savossa, pitkäjänteisyys luomutuotannon kehittämisessä ja luomun näkyminen alueen mediassa on varmasti vaikuttanut merkittävästi siihen, että paikalliset suhtautuvat luomuun myönteisesti, Aura Lamminparras arvelee.
– Etelä-Savo on Suomen vahvimpia luomutuotannon alueita, Mikkeliä voi pitää luomutiedon päämajana. Luomuviljelyä on tutkittu eteläsavolaisilla pelloilla jo yli 35 vuotta, eikä ollutkaan ihme, että Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteisen Luomuinstituutin tarina sai alkunsa juuri Mikkelistä kymmenen vuotta sitten, Sari Iivonen sanoo.
Luomuliitto ja Luomuinstituutti järjestävät valtakunnalliset Luomupäivät vuosittain. Mikkelin tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat ProAgria Etelä-Savo, Saimaan luomu ry, Pro Luomu ja EkoCentria.
