Tiedotteet

Koko tila luomussa -ehto toisi ongelmia kotieläintiloille

Antti Laitisen ja Alena Matveevan mukaan ylämaankarja sopii luomuun ja monipuolistaa tilan tuotantoa.

– Jos koko tila luomussa -ehto toteutuu, meidän tilamme siirtyy takaisin tavanomaiseen tuotantoon, toteaa juvalainen kananmunan ja naudanlihan tuottaja Antti Laitinen.

Maa- ja metsätalousministeriön luonnoksessa yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kansalliseksi strategiaksi esitetään luomutuen vaatimukseksi niin kutsuttua koko tila luomussa -ehtoa, joka astuisi voimaan vuonna 2023.

– Missään Euroopan maassa ei ole vaatimusta, että kaikki eläimet luomutilalla tulisi kasvattaa luomutuotantoehtojen mukaisesti. Niin kauan kun tavanomaisen lannan käyttö on sallittua, ei ole mitään järkeä lähteä tukiehdoissa tekemään tiukennuksia, joilla rajataan tavanomaisten eläinten pitoa luomutiloilla, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri korostaa.

Suomessa on noin 900 tilaa, joiden pellot ovat luomutuotannossa ja eläimet tavanomaisessa tuotannossa. Rännärin mukaan ministeriön ehdottama vaatimus on ristiriidassa luomun kasvutavoitteen kanssa, sillä koko tila luomussa -ehto vähentäisi luomuviljeltyä peltopinta-alaa.

– Jokainen luomuhehtaari on ympäristön kannalta arvokas, hän tähdentää.

Luomulisä ei kata suurempia kustannuksia

Antti Laitisen ja hänen puolisonsa Alena Matveevan Farmila Oy:n pellot ja naudat ovat luomussa ja kanala tavanomaisessa tuotannossa. Tilan päätuote on kananmunat. Lisäksi tilalla on hevosia, ratsastusta ja maatilamatkailutoimintaa.

Kanalassa on tänä keväänä tehty 400 000 euron investointi, kun vuonna 2009 rakennettu virikehäkkikanala on muutettu lattiakanalaksi.

– Tämä muutos tuli puhtaasti kauppaketjujen vaatimuksesta. Mikään kaupparyhmittymä ei osta enää virikehäkkikanalan munia vuoden 2026 jälkeen, Laitinen toteaa.

Muutossuunnitelmat tehtiin aluksi luomukanalalle, mutta luomuun siirtyminen olisi vähentänyt kanojen määrää kolmanneksella.

– Lisäksi luomussa kanojen pitää päästä ulos laiduntamaan. Meillä se olisi tässä kanalarakennuksessa ollut mahdollista vain kanalan toisessa puoliskossa, mikä olisi vähentänyt kanojen määrän puoleen, Laitinen kertoo.

Kanojen määrä vähenee jo tavanomaisessakin tuotannossa, sillä virikehäkkikanalassa oli 43 000 kanaa, uudessa lattiakanalassa 32 000 kanaa.

Myös luomurehun kalliimpi hinta vaikutti ratkaisuun.

– Luomukananmunan tuottajahinta ei ole niin paljon korkeampi, että sillä saisi kanojen määrän vähenemisen ja kanaa kohti suuremman investointikustannuksen kompensoitua, Laitinen kertoo.

– Pakkaamo näytti kyllä vihreää valoa luomulle, mutta taloudelliset tekijät ratkaisevat tämän asian, hän täydentää.

Luomulla pellot hyvään kasvukuntoon

Kurikkaselän tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2014, jolloin tila siirtyi Laitisen ja hänen puolisonsa omistukseen. Tila yhtiöitettiin vuonna 2018. Tilan pellot siirtyivät luomutuotantoon samana vuonna.

Tilalla on 176 hehtaaria peltoa ja laidunta ylämaankarjalle. Laitinen viljelee ohraa lähialueen luomumaitotiloille sekä rypsiä ja hernettä. Rypsi menee puristettavaksi ja puristemassa lähellä oleville luomumaitotiloille. Öljy tulee tilalle takaisin, ja sitä käytetään kanoille rehuksi.

Osa kananlannasta menee lähialueiden biokaasulaitoksille. Sieltä tila saa mädätettä lannoitteeksi. Luomulla haluttiin monipuolistaa tilan tuotantoa.

– On hyvä, että tulot eivät ole yhden tuotantosuunnan varassa. Siipikarjapuoli on ollut ailahtelevaista. Ylämaankarjan valintaan vaikutti se, ettei tarvinnut tehdä suurta navettainvestointia, sillä naudat ovat ympäri vuoden ulkona.

Farmilassa kokemukset luomusta ovat olleet myönteisiä.

– Luomu on opettanut paljon. Pellot on saatu parempaan kasvukuntoon, mutta tekemistä on vielä. Luomussa on paljon hyvää ympäristön, luonnon ja tuotantotapojen kannalta, nuoret yrittäjät kiittävät.

Kannattavuus tärkeä luomussakin

Yrittäjät ihmettelevät kiirettä päätöksenteossa.

– Kun viljelijä on tehnyt investoinnin, lainojen maksu vie 15–20 vuotta, ja sen ajan yrittäjä on sitoutunut siihen hankkeeseen. On kohtuutonta, että maataloudessa pitäisi vuodessa tai parissa tehdä äkkikäännöksiä. Tämä on kuitenkin yritystoimintaa, ja kannattavuus on tärkeää, Laitinen ja Matveeva korostavat.

– Tämä koko tila luomussa -ehto tuskin lisää Suomessa luomupeltojen pinta-alan kasvua, Laitinen epäilee.

Farmilassa tavanomaiseen tuotantoon siirtyminen ei välttämättä lisäisi keinolannoitteiden käyttöä merkittävästi, sillä sitten oman tilan pellot voisi lannoittaa oman kanalan fosforipitoisella lannalla.

– Luomussa opitun viljelykierron ja kerääjäkasvien ansiosta typpeä ei varmaankaan tarvitsisi kovin paljoa lisätä, Laitinen pohtii.

Torjunta-aineitakin hän uskoisi käyttävänsä aikaisempaa maltillisemmin.

Yrittäjäpari Antti Laitisen ja Alena Matveevan lattiakanala hohti kesäkuussa uutuuttaan.

Markkinat esteenä eläinten luomuun siirtämiselle

Alavutelainen Joonas Jaakkola ihmettelee ministeriön ehdotusta.

– Tämähän sotii EU:n luomusuunnitelmaa vastaan. Maataloustuet pitäisi kohdentaa siten, että ne tukevat luomutavoitteiden toteutumista. Tällaiset säännöt eivät tue, mies kommentoi.

Jaakkola osti kaverinsa Jussi Mäntysalon kanssa maitotilan keväällä 2019. Pellot siirrettiin luomuun nopeasti, ja luomumaidollekin vaikutti olevan markkinoita. Optiota ja aiesopimusta lupailtiin meijerin taholta.

– Meijerin kanssa on nyt neuvotteluja käyty, mutta luomusopimusta ei ole lähitulevaisuudessa näkyvissä, Jaakkola kertoo.

Hänellä on yhden lypsyrobotin tila, 60 lypsävää ja saman verran nuorta karjaa.

– Jos olisi pieni maitotila, voisi siirtyä suoramyyntiin tai tehdä sopimuksen pienmeijerin kanssa, mutta 600 000 litran vuosituotannolla ei pysty tätä tekemään, Jaakkola sanoo.

Häntä pelottaa, miten käy, kun pellot ovat luomussa ja eläimet eivät.

– Yksi vaihtoehto olisi, että siirtäisi luomuun koko tilan, mutta sitten ei saa luomuhintaa maidosta, ja ostorehujen hinta tulee nousemaan.

Jaakkola pohtii myös peltojen ja eläimien yhtiöittämistä erikseen tai peltojen siirtämistä tavanomaiseen viljelyyn.

Luomun tuotantotavoista hän ei ole valmis luopumaan kokonaan.

– En siirtyisi kasvinsuojeluaineiden ja keinolannoitteiden käyttöön kustannussyistä.

Maan kasvukunto tärkeää

Kurikkalaisella luomuviljatilalla Juha ja Mari Pakkanen kasvattavat porsaita tavanomaisessa tuotannossa. Suunnitelmat koko tila luomussa -ehdosta on otettu huolestuneena vastaan.

– Meidän tilanteessamme ei ole mahdollista siirtää sikalaa järkevästi luomuun. Jos olisi ollut hyvä kysyntä, olisi ehkä lähdetty muuttamaan, Juha Pakkanen kertoo.

Hänen mielestään koko tila luomussa -ehto on kohtuuton.

– On paljon sellaisia tiloja, joilla ei ole edes mahdollisuutta siirtää eläimiä luomuun, Juha Pakkanen korostaa.

Hän osti puolisonsa Mari Pakkasen kanssa sikatilan vuonna 1993. Vuonna 2012 pellot siirrettiin luomuun.

Ratkaisuun vaikuttivat sikatalouden heikko kannattavuus sekä halu parantaa viljan viljelyn kannattavuutta ja peltojen kasvukuntoa luomuviljelyn keinoin. Näissä on onnistuttu, tila tuottaa myllykauraa.

– Jos tavanomaiseen pitää siirtyä, viljelykierto ja apilanurmet säilyisivät, rikkakasvien hallinnasta jäisi hyväksi todettuja keinoja, Juha Pakkanen arvioi.

Teksti ja kuvat: Riitta Makkonen

Artikkeli on julkaistu Luomulehdessä 4/2021.