hansikkaaseen puettu käsi pitelee petrimaljaa

Geenimuuntelua koskeva lakimuutos jakaa mielipiteitä

Komission geenimuuntelua koskeva lakiesitys etenee EU:ssa. Järjestöjen näkemykset asiasta eroavat toisistaan.

Valtioneuvosto toimitti 21.9. eduskunnalle U-kirjelmän, joka koskee Euroopan komission asetusehdotusta uusista genomitekniikoista kasvinjalostuksessa (new genomic techniques, NGT). Ehdotettu lakimuutos helpottaisi uudempien geenitekniikoiden avulla jalostettujen kasvien pääsyä EU:n markkinoille. 

Kirjelmässään valtioneuvosto asettautuu tukemaan komission ehdotusta ja suhtautuu myönteisesti ehdotukseen luoda NGT-kasveille kaksi eri ryhmää, mikä mahdollistaisi näiden tekniikoiden nykyistä helpomman käytön kasvinjalostuksessa. 

Komission esityksen mukaan sekä ryhmän 1 että ryhmän 2 NGT-kasvien käyttö olisi kielletty luomutuotannossa. Valtioneuvoston mukaan NGT-kasvien mahdollisesta kiellosta luomussa olisi luontevinta säätää luomutuotantoa koskevassa asetuksessa. 

Luomuliiton kanta selkeä 

Luomuliitto otti 5.9. kantaa aiheeseen. Luomuliiton mukaan luomutuotannon tulee jatkossakin pysyä vapaana geenimuuntelusta mukaan lukien uusilla genomitekniikoilla tuotetut kasvit. Tämä on mahdollista soveltamalla nykyisen lainsäädännön merkitsemis- ja jäljitettävyysperiaatteita myös NGT1- ja NGT2-kasveihin. Samaa esittää myös eurooppalaisten luomutoimijoiden kattojärjestö IFOAM Organics Europe

– Merkitsemisvelvoitteella taattaisiin sekä tuottajille että kuluttajille valinnanvapaus olla käyttämättä GM-tuotteita, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri kommentoi. 

Hän myös esittää huolensa ministeriön toiveesta säätää luomun GM-vapaudesta luomuasetuksessa.  

– Komissio on sanonut suoraan, ettei luomuasetusta tulla avaamaan. Mikäli luomualan GM-vapaudesta ei nyt uudessa lainsäädännössä huolehdita, se tarkoittaa käytännössä NGT-kasvien sallimista luomussa.  

Rännäri hämmästelee myös yritystä rinnastaa NGT perinteisiin jalostusmenetelmiin. 

– NGT-menetelmin tuotetut kasvit on saatu aikaan laboratoriossa. Luomu on tuotantoa luonnon kanssa, ei laboratoriossa, Rännäri huomauttaa. 

MTK sallisi NGT1-kasvit luomussa

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan uusia kasvinjalostustekniikoita tarvitaan, ja NGT on yksi mahdollisuus edetä asiassa. Valtioneuvoston kirjelmässä on paljon hyvää, mutta useita kohtia, joita MTK ei kannata.  

–  Esimerkiksi se, että NGT1-kasveja, jotka vastaavat luonnossa esiintyviä tai perinteisillä menetelmillä jalostettuja kasveja, ei saisi käyttää luomussa.  

Åbergin mielestä luomualan nykyistä haastavaa tilannetta ei kannata uusilla rajoituksilla kurittaa lisää.  

– On esimerkiksi erittäin vaikea ymmärtää, miksi NGT1-kasvien lisäysaineisto pitäisi merkitä, koska aineisto on perinteisillä menetelmillä jalostettua tavaraa. 

Åbergin mukaan NGT-kasvien mahdollisista rajoituksista luomutuotannossa olisi luontevinta säätää luomutuotantoa koskevassa asetuksessa. Selkeintä olisi, että NGT-asetuksessa otettaisiin kantaa yleisellä tasolla. Itse kutakin tuotantotapaa koskevassa lainsäädännössä sitten säädettäisiin tarvittavia tiukennuksia toimintatapoihin. 

Åberg korostaa, että luomu on poliittisesti herkkä asia ja herättää voimakkaita tunteita. IFOAM on saanut lobatuksi Euroopan komissiota NGT-asiassa. Tämä heijastuu kielteisenä sävynä ehdotuksessa, joka sulkee NGT1:n pois luomun valikoimista. Åberg korostaa tieteen merkitystä tunteiden sijaan, kun maataloustuotantoa koskevia uusia ohjeita ja pykäliä laaditaan. 

Kuluttajat haluavat GM-vapaata luomua

Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras toteaa, ettei yhdistyksellä ole voimakkaita kantoja NGT-asiassa. Lamminparras toteaa, että suunta on tiedeyhteisön toiveiden mukainen.   

Lamminparras kuitenkin muistuttaa, että tuskin NGT tulee olemaan mikään hopealuoti kestävyyden edistämisessä. Uudet tekniikat voivat tarjota mahdollisuuksia vähentää esimerkiksi tuotantopanosten, kuten torjunta-aineiden käyttöä. Mutta vaikka tietty tekniikka olisi sallittua, se ei välttämättä aina tarkoita sitä, että jalostustyö tehtäisiin aina luonnon kannalta kestävällä tavalla. Lamminparras muistuttaa, että erityisesti luomuun soveltuvaa kasvinjalostusta nimenomaan pohjolan oloihin tulisi lisätä. 

Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista pitää vähintään melko tärkeänä, että luomu on vapaa geenimuuntelusta. Erityisesti tätä mieltä ovat luomun aktiiviostajat, jotka ostavat luomua viikoittain. Tämän takia Pro Luomu katsoo, että sekä NGT1 että NGT2 on pidettävä luomussa kiellettyinä. 

– Meidän tulee ymmärtää myös vientimaiden kuluttajien suhtautuminen, jotta luomutuotteiden vienti ei vaikeutuisi. Keski-Euroopassa uusiin kasvijalostustekniikoihin suhtaudutaan melko kriittisesti. Molempien NGT-ryhmien kieltäminen luomussa voi olla tärkeä seikka sekä luomumarkkinoille Suomessa että vientimarkkinoiden jatkumiselle ja kehittymiselle. 

Neuvottelut käynnissä

Komission ehdotuksen käsittely on käynnistynyt EU:n neuvoston työryhmässä ja Euroopan parlamentissa. Kun molemmat ovat muodostaneet kantansa, jatketaan neuvotteluja ns. kolmikantaneuvotteluilla komission kanssa. Asetuksen lopullinen sisältö muotoutuu näissä neuvotteluissa. 

Valtioneuvoston U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä ja vaikutuksista sekä valtioneuvoston kanta asiaan. Eduskunta muodostaa sen pohjalta Suomen kannan komission ehdotukseen. 

Teksti: Visa Vilkuna ja Noora Mantere 
Kuva: Drew Hays/Unsplash

Artikkeli on julkaistu Luomulehden numerossa 5/2023.