CAP-kuvitukset-nettiin

CAP-suunnitelmaa hiotaan komission palautteen perusteella 

Huhtikuun alussa EU:n komissio antoi palautteensa Suomen suunnitelmaan seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudelle. Suomi vastasi 27 pääkohtaan ja on luvannut toimittaa päivitetyn suunnitelman komissiolle kesäkuun loppuun mennessä. 

Komissio otti kantaa 220 kohtaan Suomen CAP-suunnitelmassa. Palautteessa on paljon vivahde-eroja; joissakin kohdissa komissio toteaa, suosittelee ja pyytää tarkennuksia, toisissa kohdissa komissio vaatii.  

Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan johtuen komissio kehottaa Suomea harkitsemaan toimia, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja muista ulkopuolisista tuotantopanoksista. Tämä mahdollistaisi CAP-suunnitelman avaamista ja tarkastelua laajemmin, mutta aikataulu on tiukka. Suomen alustavissa vastauksissa on todettu, että kansallinen kriisipaketti sisältää toimia, joilla turvataan viljelijöiden taloudellinen tilanne ja joilla edistetään vihreää siirtymää ja yleisesti maatalouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.  

Ympäristötoimet riittämättömiä 

Komissio toteaa palautteessaan, että Suomen esittämät ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet ovat riittämättömät. Komissio kehottaa määrittelemään konkreettisempia toimia erityisesti turvemaiden, ravinnevalumien, veden laadun ja luonnon monimuotoisuuden suojelun osalta. Komissio pyytää myös tarkentamaan ekojärjestelmän vaikuttavuutta sekä toimia metaani- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Suomea pyydetään myös lisäämään luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien vaikuttavuutta ja riittävyyttä sekä vahvistamaan toimenpiteitä, joilla on suora vaikutus ravinnevalumiin, kuten luomuviljely ja agrometsätalous.

Silmiin pistävää Suomen vastauksessa on suuri näkemysero komission ja Suomen välillä. Suomen mukaan CAP-suunnitelma vie kohti merkittävästi kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita. Suomi muistuttaa, että hallitus on asettanut 29 prosentin vähennystavoitteen maatalouden kasvihuonekaasupäästöille ja että Suomi päivittää keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman metaani- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarakeskukselta tilaamassa CAP-suunnitelman vaikuttavuusarviossa kuitenkin todetaan, että suunnitelluilla toimilla maatalouden kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen tulevallakin tukikaudella 2023–2027.

Vähentämistavoitteet lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytölle puuttuvat 

Komissio pyytää Suomea määrittelemään EU:n Vihreän kehityksen ohjelman mukaiset kansalliset tavoitteet. Toistaiseksi Suomi on muotoillut tavoitteen vain luomutuotannon kasvulle, mutta ohjelmassa on tavoitteita myös kemiallisten lannoitteiden, torjunta-aineiden ja mikrobilääkkeiden käytön vähentämiselle. 

Suomen vastauksessa todetaan, että edistämme tavoitteiden toteutumista CAP-suunnitelmalla, mutta kansallisia tavoitteita ei aseteta. Syynä on muun muassa hallinnon yksinkertaistaminen ja se, että mikrobilääkkeitä käytetään muutenkin vähän.  

Lisäselvityksiä luomukorvauksesta 

Komissio on antanut positiivista palautetta Suomen asettamalle luomupinta-alatavoitteelle. Komissio haluaa selvityksen sekatilojen toimintatavasta, luomukotieläintuen tavoitteista sekä luomutilojen vapautumisesta tietyistä ehdollisuuden vaatimuksista.

Komissio pyytää selventämään ekojärjestelmän, ympäristötukien ja ehdollisuuden vaatimusten yhteyksiä, kunnianhimoa, päällekkäisyyksiä ja pinta-aloja, joille eri tukimuotoja voidaan hakea. Komissio pyytää myös tarkentamaan, miten luomukorvaus yhdistyy ekojärjestelmän ja ympäristösitoumuksen toimenpiteiden kanssa. Lisäksi pyydetään selittämään, miksi erillistä siirtymätukea ei katsota tarpeelliseksi.

Kilpailukyky ja viljelijän asema mietityttävät 

Palautteessaan komissio epäilee Suomen CAP-strategian mahdollisuuksia parantaa maataloustuloa, kilpailukykyä ja viljelijän asemaa arvoketjussa. Suomea pyydetään selventämään eri sektoreiden näkökulmia sekä toimia maatilojen kannattavuuden ja tulon lisäämiseksi.  

Komissio on sitä mieltä, että Suomen suunnittelema tuki tuottajaorganisaatioille ja viljelijän aseman parantamiselle on alhainen. Suomea kehotetaan lisäämään panostuksiaan lisäarvon parantamiseksi esimerkiksi tukemalla laatujärjestelmiä ja lisäämällä osallistumista tuottajaryhmissä. 

Seuraavat askeleet 

Suomi jatkaa CAP-suunnitelman päivittämistä ja neuvottelee komission kanssa joustoista. Tavoitteena on, että suunnitelma on valmis kesäkuun loppuun mennessä. Odotettavissa on muutoksia, mutta vielä on auki, mitä ne ovat ja miten ne heijastuvat kokonaisuuteen.

Luomuliiton tavoitteena on turvata luomuviljelijöille paras mahdollinen kokonaisratkaisu. Tavoitteena on saada sovittua luomualalle keskustelutilaisuus, jossa kokonaisuutta käydään läpi luomutilojen kannalta ja arvioidaan sen vaikuttavuutta eri tuotantosuuntien näkökulmista. Keskustelutilaisuuden järjestäminen on osa läpinäkyvää ja osallistavaa hallintoa, joten sen luulisi toteutuvan. Olemme jo nyt saaneet normaalilla vaikuttamistyöllämme maa- ja metsätalousministeriön suuntaan vietyä läpi muutoksen puutarhakasvien vaihtoehtoisiin kasvinsuojelutoimenpiteisiin. Muutoksen myötä luomumarjan- ja -hedelmänviljelijöiden on mahdollista hakea katteen käytölle tukea, joka aikaisemmassa ehdotuksessa oltiin rajattu pois luomutuottajilta.

Teksti: Susann Rännäri
Kuvitus: Eveliina Sillanpää

Artikkeli on julkaistu alunperin Luomulehdessä 3/2022.