Useimmat tietävät, että tuottajaorganisaatioissa tuottajat saavat vahvistaa omaa asemaansa markkinoilla ja neuvotella hinnoista yhdessä ilman pelkoa kartellisyytteistä. Mutta harva tietää uudesta EU:n säännöksestä, jonka tarkoituksena on vahvistaa esimerkiksi luomu- ja uudistavan viljelyn tuottajien asemaa markkinoilla.

Esimerkiksi luomutuottajat voisivat jo tänä satokautena tietyin ehdoin sopia keskenään, että satoa myydään markkinoille vain hinnalla, joka kattaa tuotantokustannukset ja 20 prosentin viljelijätulon. Tästä mahdollisuudesta ei ole Suomen lainsäädännössä sanaakaan, ja vain yhdessä hallituksen esityksessä asiasta kerrotaan epäselvästi: ”Markkinajärjestelyasetukseen on lisätty uusi 210 a artikla, jossa säädetään kestävyyttä edistävien vertikaalisten aloitteiden kilpailuoikeudellisesta hyväksyttävyydestä.” 

Mainittu uudistus sallii maataloustuottajien sopia kilpailua rajoittavasta yhteistyöstä silloin, kun tuottajat ovat valmiita ylittämään kestävyystavoitteisiin säädettyjä EU:n ja kansallisen lainsäädännön pakollisia vaatimuksia. Tuottajat, jotka ainoastaan noudattavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumista, torjunta-aineiden ja mikrobilääkeresistenssin vähentämistä sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin lisäämistä koskevia pakollisia vaatimuksia, eivät hyödy poikkeuksesta. Tuottajat, jotka ovat valmiita ylittämään nämä vaatimukset, saavat yhteistyössä ilman tuottajaorganisaatiotakin tavoitella markkinoilta korvausta planeetan hyväksi tekemästään työstä eli muita tuottajia parempia hintoja.    

Yhteistyön mahdollisuus on laajennettu jopa niin, että tuottajat voivat ottaa omia ostajiaan yhteistyöhön mukaan sopimaan esimerkiksi hinnoista, joilla tuotteita tarjotaan kaupalle.   

Yksi artikkeli ei riitä selostamaan EU-asetuksen sisältöä tarkasti, eikä kenenkään pidä ryhtyä tämän luettuaan sopimaan naapurin kanssa hinnoista. Uudistuksen tärkein viesti on joka tapauksessa, että EU haluaa kannustaa ja tukea maataloustuotannon kestävyyttä, jopa niin voimakkaasti, että EU:n kulmakivi – kilpailun edistämisen pyhä eetos – jää kakkoseksi. 

EU haluaa myös, että kestävyyssopimuksia tehdään rohkeasti. Tämän vuoksi kilpailuviranomaiset eivät saa määrätä jälkikäteen seuraamusmaksuja kestävyyssopimuksia tehneille tuottajille siinäkään tilanteessa, että yhteistyö estääkin kilpailua laittomasti liikaa. 

Ranskalaiset viinitarhurit näyttävät tietä: näin viljelijät voivat sopia hinnoista laillisesti

EU-lainsäädäntö antaa luomuviljelijöille oikeuden keskustella yhdessä ohjehinnoista tuotteilleen ilman pelkoa kilpailuoikeudellisista seuraamuksista. Ranskalaiset viinintuottajat ovat jo hyödyntäneet tätä mahdollisuutta käytännössä, ja tulokset näkyvät hinnoissa.  

Ranskassa viinintuottajien järjestö Vignerons Coopérateurs de France (VCF) on jättänyt lausuntopyynnön EU:n komissiolle viininviljelijöiden ympäristöystävällisiä käytäntöjä koskevan sopimuksen laillisuudesta. Sopimus koskee ohjeellisten hintojen määrittämistä luomu- ja HVE-sertifioiduille viineille. HVE on ranskalainen sertifikaatti, joka sisältää lainsäädäntöä tiukempia ympäristökriteereitä tavanomaisessa viinintuotannossa.  

Ensimmäisen lausuntopyynnön, jonka jättivät Occitanian viinialan toimijat ja VCF, komissio hyväksyi heinäkuussa 2025. Kyseessä on niin sanottu ”vertikaalinen” sopimus, eli viinitarhureiden ja osuuskuntien lisäksi myös ostajat (viinikauppiaat) osallistuivat valmistelutyöhön. 

Vastaava työ käynnistettiin Nouvelle-Aquitainessa heinäkuussa 2025 INTERBIO Nouvelle-Aquitainen ja paikallisen maatalouskamarin toimesta yhteistyössä viininviljelijöiden yhdistysten kanssa. Tavoitteena on määrittää suuntahinnat Bordeaux’n alueen alkuperämerkityille luomu- ja HVE-irtoviineille. Sopimusta kutsutaan ”horisontaaliseksi”, koska hinnoista sopivat yksinomaan tuotannon edustajat. 

Occitaniassa viinitarhurit, osuuskunnat ja viinikauppiaat sopivat suuntahinnoista tietyille viiniluokille. Hinta ei ole sitova, vaan ainoastaan ohjeellinen, eikä toimijoita uhkaa sanktio, jos viiniä myydään tai ostetaan ohjehintaa alempaan hintaan.  

Sopimushinnoista on tiedotettu julkisesti, ja samalla on pyritty myös viestimään sertifioitujen viinien kustannusrakenteesta ja viinintuottajien tekemästä työstä pyrkimyksenä avata korkeampia hintoja eri sidosryhmille ja kuluttajille. Asetus ja sen mahdollistama viestintä tuotteiden todellisesta arvosta onkin nostanut luomuviinien hintoja Occitaniassa. 

Artikkelia varten on haastateltu Alice Luicia, joka on INTERBIO Nouvelle-Aquitainen viinintuotannon asiantuntija.

Teksti: Ismo Tuominen ja Noora Mantere
Kuva: Noora Mantere

Ismo Tuominen on varatuomari ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston johtava asiantuntija.

Artikkeli on julkaistu alun perin Luomulehden numerossa 3/2026.