Suomalaisten kauppojen jauhelihahyllyihin on ilmaantunut odottamattomia reikiä. Kaupat perustelevat aukkoja tilapäisillä toimitusvaikeuksilla, ja toimitusvaikeuksia epäilemättä onkin, sillä tuskin eioota muuten myytäisiin. Aukkojen tilapäisyydestä voidaan sitten keskustella enemmänkin, sillä ihan lyhyellä aikavälillä tilanne tuskin korjaantuu muuten kuin rajoittamalla kysyntää eli suomeksi sanottuna hintoja nostamalla. 

Ukrainan sodasta seurannut korkojen ja elinkustannusten, mukaan lukien ruuan hinnan, nousu näkyi erityisen voimakkaasti naudanlihan kulutuksen laskuna. Lihanaudan kasvatus alusta loppuun on pitkä prosessi, ja tästä syystä tuotanto reagoi hitaasti muuttuvaan kysyntään. Lihaa meni paljon pakkasvarastoihin, joita alettiin purkaa viime vuoden jälkipuoliskolla kysynnän vähitellen elpyessä. Markkina toimi edelleen ylitarjonta-ajan hinnastolla, eikä kasvanutta kysyntää huomioitu kaupan ja teollisuuden pitkissä sopimuksissa. Tuottajille tarjottu hintataso viestii edelleen tätä kirjoitettaessa vappuna 2025 ylitarjonnasta ja siitä seuraavasta tarpeesta edelleen leikata tuotantoa. 

Jälkiviisaus ei tunnetusti ole viisautta lainkaan, mutta on iso yllätys, jos kysynnän kasvu ja heikon kannattavuuden edelleen supistama tuotanto jäivät kaupalta ja teollisuudelta huomaamatta. Markkinan hidas reagointi ja kyvyttömyys hinnoitella tuotteet on johtanut tilanteeseen, jossa tyhjiä hyllyjä saadaan katsella vielä pitkään. Maidontuotannon sivutuotteena tapahtuva lihantuotanto laskee vääjäämättä, ja kerran lopettaneet emolehmätilat eivät käynnistä tuotantoa uudelleen. Ja vaikka sen tekisivätkin, kestää vähintään kaksi vuotta ennen kuin mitään lisäystä nykyiseen tuotannon määrään tapahtuu. 

Kun tuotannon kasvu ei ole ratkaisu, pitää soveltaa markkinataloutta ja nostaa lihan hinta tasolle, jolla liikakysyntä alkaa siirtyä muihin tuotteisiin. Tuotannon kannattavuus paranee ja mahdollistaa useammille tiloille jatkuvuuden ja jopa kasvuinvestoinnit. Jos tuotanto tämän seurauksena kasvaa, ennen pitkää ollaan taas tilanteessa, jossa menekkiä pitää vauhdittaa hintoja pudottamalla. Näin toimii markkinatalous. 

Tyhjät hyllyt ovat kaupalta ja teollisuudelta surkea suoritus, jolta olisi voitu välttyä oikealla hinnoittelulla. Se, mikä onnistuu kahvipaketille ja suklaalevylle, onnistuu varmasti myös jauhelihalle. 

Teksti: Timo Jaakkola
Kuva: Anniina Kivimäki

Kolumni julkaistaan Luomulehden numerossa 3/2025.