EU lupaa luomulle lippulaiva-aseman uudessa maatalouspolitiikassaan vuosille 2028–2034. Mutta mitä uusi CAP tarkoittaa euroina suomalaiselle luomutilalle? Vastaus riippuu siitä, miten Suomi rakentaa oman kansallisen suunnitelmansa.

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2025 ehdotuksensa uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (CAP) vuosille 2028–2034. IFOAM Organics Europen BioFach-messuilla julkaiseman tiedotteen mukaan komission DG AGRI:n pääjohtaja Elisabeth Werner totesi tapahtumassa:  

– Luomuviljely on ja pysyy Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan lippulaivana.  

Tavoitteena on 25 prosenttia luomupeltoa vuoteen 2030 mennessä, ja luomuviljely on kirjattu yhdeksi kuudesta pakollisesta ympäristö- ja ilmastoprioriteetista, joihin kaikkien jäsenmaiden on kohdistettava tukea kansallisissa suunnitelmissaan. 

Uusi rakenne: kansalliset suunnitelmat ja rahoituskehys 

Uusi CAP poikkeaa rakenteeltaan merkittävästi nykyisestä. Aiemmat erilliset rahastot sulautuvat laajempaan kumppanuussuunnitelmien rahastoon (NRPF). Komissio on esittänyt Suomen osuudeksi tästä kokonaisuudesta yhteensä 7,8 miljardia euroa kaudelle 2028–2034. Tästä 4,8 miljardia euroa on vähimmäismäärä, joka tulee kohdistaa nimenomaan maatalouden tukivälineisiin. Luvut eivät ole suoraan verrattavissa nykyiseen rahoituskauteen, koska uusi NRPF yhdistää maatalouspolitiikan ja aluekehityksen toimenpiteet laajemmaksi kokonaisuudeksi. 

Neuvottelut ovat vasta alkuvaiheessa. Uudistuksen ytimessä on siirtymä yhtenäisestä EU-sääntelystä kohti jäsenmaakohtaista toteutusta: jokainen maa rakentaa oman kansallisen suunnitelmansa (national and regional partnership plan, NRP). Komissio asettaa tavoitteet ja pakolliset prioriteetit, mutta konkreettiset tukitasot ovat pitkälti kansallinen valinta. Tämä tarkoittaa, että saman EU-tason lupauksen alla luomuviljelyn tosiasiallinen tuki voi vaihdella merkittävästi jäsenmaasta toiseen – ja Suomen oma NRP-prosessi on siksi ratkaiseva. 

CAPin vihreä rakenne: kaksi kerrosta 

CAPin vihreä arkkitehtuuri koostuu kahdesta kerroksesta. Pohjan muodostaa uusi Farm Stewardship -järjestelmä, joka vastaa ehdollisuuden vaatimuksia: jokaisen CAP-tukea saavan viljelijän on täytettävä nämä perusvaatimukset. Luomutilat on vapautettu osasta niistä, sillä luomuviljelyn katsotaan olevan ”green by definition”, eli se täyttää ehdot automaattisesti. 

Pohjan päälle rakentuu vapaaehtoinen taso: uudet ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet (agricultural and environmental climate actions, AECA). Tässä kerroksessa luomuviljely on yksi kuudesta prioriteetista, johon jäsenmaiden on rakennettava toimenpiteitä. Muut viisi ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, maaperän suojelu, vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus sekä eläinten hyvinvointi. Merkittävä uudistus on erillinen siirtymätuki: luomuun tai muuhun agroekologiseen tuotantoon siirtyvä tila voi saada enintään 200 000 euroa – tämä madaltaa siirtymän kynnystä merkittävästi. 

Kokonaisuutena 43 prosenttia NRP-varoista on suunnattu ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin. 

Komission maakohtaiset suositukset 

Osana CAP-prosessia komissio antaa jäsenmaille maakohtaiset suositukset ennen kansallisen suunnitelman laadintaa. Suomea koskevia suosituksia odotetaan lähikuukausina. Ne antavat tärkeän signaalin siitä, mihin komissio haluaa Suomen panostavan.  

Todennäköisesti samat teemat toistuvat kuin edellisellä kierroksella: EU-laatumerkintöjen, kuten luomumerkinnän, hyödyntäminen arvoketjun vahvistamisessa sekä Suomen kilpailuedun – puhtaan luonnon, matalan antibiootinkäytön ja korkeiden eläinten hyvinvointistandardien – näkyvämmäksi tekeminen. 

Tuki ei yksin riitä – markkinoiden on myös vedettävä 

Tukipolitiikka yksin ei ratkaise luomun tulevaisuutta. Kasvava luomupeltoala edellyttää rinnalleen kasvavaa kysyntää – ilman vetäviä markkinoita tukijärjestelmä palkitsee tuotantoa, jolle ei löydy ostajaa kannattavaan hintaan.  

Sekä EU-tason luomun toimintasuunnitelma että Suomen NRP-prosessi tarjoavat mahdollisuuden kytkeä luomun markkinakehitys – kuten julkiset hankinnat, kouluruokailu ja viennin edistäminen – osaksi kokonaisuutta. 

Mitä nyt pitää tehdä? 

MFF-neuvottelut käydään 2026–2027, ja niissä periaatteelliset lupaukset muuttuvat euroiksi. Suomalaisten luomutoimijoiden kannattaa seurata sekä EU-tason neuvotteluja että kansallista NRP-valmistelua, jossa luomun tosiasiallinen tukitaso ratkaistaan. Kansallinen suunnitelma on se paikka, jossa luomun painoarvo konkretisoituu: mille tasolle luomukorvaus asetetaan, miten siirtymätukea hyödynnetään ja miten markkinakehitys kytketään mukaan. 

Yksi avoin kysymys on myös aikataulu: nykyinen CAP päättyy 31.12.2027, ja uusi alkaa 1.1.2028 ilman suunniteltua siirtymäaikaa.  

Teksti: Susann Rännäri
Kuva: Euroopan unioni 2025

Artikkeli on julkaistu alunperin Luomulehden numerossa 2/2026.