Hyvä, tiheä nurmi ja sen kyky kasvaa ja kilpailla rikkoja vastaan on erittäin tärkeä osa toimivaa viljelykiertoa ja rikkakasvien torjuntaa. Rikkakasvien torjuminen nurmien avulla on yleensä tehokasta, nopeaa ja taloudellista. Panostus hyviin nurmiin kannattaa, vaikka nurmen siemenet eivät ole edullisimmasta päästä. Samalla hyvä nurmikasvusto myös parantaa maan rakennetta, lisää ravinteiden määrää ja ruokkii maan biologiaa.  

Kerääjäkasvit tekevät tätä samaa satokasvin alla. Varsinkin puinnin jälkeen kerääjäkasvit ovat hyviä kilpailemaan rikkakasveja vastaan, ja kasvuston torjuntatehoa voi lisätä niitolla syksyllä. Talven yli jääneet kerääjäkasvit ovat monesti kilpailemassa rikkoja vastaan keväällä, kun kasvu on alkamassa. 

Pikakesannoinnin teho perustuu ajoitukseen 

Pikakesannoinnilla tarkoitetaan 2–6 viikon aikaa, jolloin peltoa muokataan tehokkaasti ja tarpeen mukaan. Tarve ja rytmitys muodostuvat torjuttavan rikkakasvin mukaan. Samalla pyritään pitämään maan kasvukuntoa yllä mahdollisimman hyvin, eli ei muokata pellon ollessa märkä. 

Juolavehnällä (2–3-lehtiaste), pelto-ohdakkeella (3–5-lehtiaste) ja peltovalvatilla (3–4-lehtiaste) on kaikilla kompensaatiopisteet, jolloin ne tulisi torjua. Kompensaatiopiste tarkoittaa ajankohtaa, jolloin kasvi on käyttänyt vararavintoa juurestaan maapäälliseen kasvuun eniten, eivätkä lehdet ole vielä alkaneet yhteyttämään tehokkaasti ja lisäämään juuren vararavintoa. 

Juolan torjunta tehokkainta keväällä 

Keväät näyttävät muuttuneet kuivemmiksi, tuulisemmiksi ja aurinkokin paistaa lämpöisesti, jolloin syntyy todella hyvä ajankohta rikkakasvien torjunnalle. Varsinkin juolavehnän torjunta onnistuu keväällä tehokkaasti. Juolavehnä alkaa kasvaa heti, kun lämpötila on riittävän korkea, joten pelto yleensä vihertää nopeasti uudelleen muokkauksen jälkeen. Mikä tahansa oikeaan aikaan tehty muokkaus tehoaa juolavehnään kohtuullisen hyvin. 

Ohdake ja valvatti vaativat hiukan enemmän suunnitelmallisuutta. Ne eivät ole aktiivisessa kasvussa vielä toukokuussa, jolloin niiden juuristo tulisi saada tehokkaasti maan pinnalle, minkä toteuttaminen pelkällä kultivaattorilla tai äkeellä ei todennäköisesti onnistu. Ongelmat saattavat jopa lisääntyä, jos peltoa muokataan rajusti ja samalla pätkitään sekä levitetään näiden rikkakasvien juuristoa ilman, että se saadaan pellonpintaan kuivumaan. Jos ohdakkeen ja valvatin juuriston saa riittävästi kuivatettua nostamalla sen pellon pintaan, on mahdollista onnistua myös näiden rikkakasvien torjunnassa. 

Kesän pikakesannointiaika alkaa noin juhannuksesta ja päättyy elokuun alkuun. Tämä ajanjakso on ohdakkeen ja valvatin sekä juolavehnän aktiivisinta kasvuaikaa. Pikakesannointi voidaan tässä kohtaa toteuttaa tehokkaasti esimerkiksi nurmen päättämisellä. Tällöin nurmen pinta aukaistaan ensin matalaan, minkä jälkeen kesannointia voidaan jatkaa esimerkiksi kultivoimalla.  

Kultivointi toteutetaan siten, että jokaisella ajokerralla mennään hiukan edellistä syvemmälle. Kultivointi katkoo ja nostaa uusia juuria ylöspäin, jolloin se ei vaadi niin suurta tehoa kuin jos ajettaisiin kerralla syvälle. Kultivointien jälkeen pelto voidaan vielä kyntää tai siihen voidaan kylvää syyskasvi tai kerääjäkasvusto.  

Syksyllä torjuntateho heikompi 

Syksyn muokkauksilla on aina riskinsä, ja monesti torjuntateho jää vajaaksi. Pelto-ohdake ja peltovalvatti lopettavat kasvunsa käytännössä kukintaan ja alkavat sen jälkeen valmistautua talveen. Toki lämpimät ja sopivan kosteat syksyt saattavat lisätä näidenkin rikkakasvien kasvua, mutta yleensä syksy ei sovellu pelto-ohdakkeen tai peltovalvatin torjuntaan.  

Juolavehnän mekaaninen torjunta on mahdollista syksyllä. Käytännössä teho perustuu kasvun lopettamiseen ja juurten nostamiseen pellon pintaan, jolloin ne joutuvat alttiiksi talven pakkasille ja kuivattaville tuulille.  

Syksyn muokkauksissa ongelmana on monesti liika märkyys. Ensimmäinen muokkauskerta onnistuu hyvin, mutta seuraava muokkaus voi olla erittäin haastava toteuttaa, koska maa on liian kosteaa eikä pelto kanna. Syksyllä kevytmuokatuille pelloille ei välttämättä pääse heti ensimmäisenä myöskään keväällä, jolloin heikosti onnistunut mekaaninen torjunta syksyllä lisää rikkakasvien määrää seuraavana keväänä. 

Myös syksyllä tehty kyntö voi kääntyä epäonnistuneeksi torjuntakeinoksi, jos rikkakasvit ehtivät kasvamaan viiluista esiin jo syksyllä tai lämpimän talven aikana. Kynnöllä voidaan myös pilkkoa ja lisätä jo lepotilassa olevien rikkakasvien määrää seuraavaan kasvustoon.