Maan kasvukunnon parantaminen sekä lisää eloperäisen aineksen määrää maassa että auttaa vähentämään ravinnevalumia vesistöihin. Mälsälän tilalla kokeilussa ovat erilaiset ilmastoystävällisen luomuviljelyn menetelmät.

Itämeri kimmelsi korkean ruiskasvuston takaa, kun kansainvälinen ryhmä luomuviljelijöitä ja -neuvojia kokoontui Mälsälän luomutilalle Merimaskuun. Luomuliitto järjesti EU:n laajuisen LuomuHiili-hankkeen ensimmäisen opintomatkan juurikin Varsinais-Suomeen, ja Mälsälässä vieraita kiinnosti, miten ilmastoystävällisen luomuviljelyn menetelmin suojellaan myös vesistöjä.

Juho ja Tanya Santalahti ovat viljelleet Juhon suvun tilaa vuodesta 2020 ja siirtäneet tilan luomuun pari vuotta myöhemmin. Viljelykemikaaleista haluttiin luopua, sillä maaperän hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuus ovat pariskunnalle tärkeitä. Tuoreet viljelijät tutustuivat uudistavaan viljelyyn Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -verkoston kautta.

– Uudistava viljely alkoi kiinnostamaan meitä sen kokonaisvaltaisen lähestymistavan vuoksi, joka tarjoaa monia hyötyjä viljelijälle. Luomuviljely istuu uudistavan viljelyn kehikon alle, ja niissä on monia samoja toimintatapoja, joten siirtyminen luomuun oli sitäkin kautta hyvin luontevaa, Tanya Santalahti kertoo.

Myös tilan sijainti Turun saaristossa on vaikuttanut parin viljelyfilosofiaan.

– Saaristomeri kärsii rehevöitymisestä ja levälautoista, ja suuri osa ravinteista on peräisin maataloudesta. Siksi haluamme kokeilla erilaisia viljelymenetelmiä, joilla vesistökuormitusta voidaan vähentää, Tanya kertoo.

– Samat menetelmät parantavat myös maaperän kasvukuntoa sekä viljelyn kannattavuutta, Juho täydentää.

Kiinnostus uudistavaa luomuviljelyä ja maatalouden vesistöjensuojelua kohtaan on motivoinut Tanyan myös tutkijan uralle – hän työstää parhaillaan väitöskirjaa aiheesta. Juho työskentelee IT-alalla myyntijohtajana.

Maaperän kasvukunnon ja vesitalouden kohentaminen keskiössä

Kevennetty muokkaus oli nuorille viljelijöille helppo valinta, sillä tilan pellot eivät ole nähneet kyntöauraa vuosikymmeniin. Ennen sukupolvenvaihdosta pellot olivat suorakylvössä, ja sittemmin muokkaukset on tehty hanhenjalkakultivaattorilla ja lautasmuokkaimella. Maalajina ovat hiuesavi ja hietamoreeni.

– Kyntö ei toisaalta ole poissuljettukaan, mikäli tarve siihen ilmenee, Tanya ja Juho kertovat.

Alusta asti Santalahdet ovat myös lähteneet monipuolistamaan viljelykiertoa tavoitteena maan kasvukunnon parantaminen sekä rikkakasvipaineen hillintä. Kierrossa on viljoja ja hernettä – myös seoskasvustoina – sekä monipuolisia kerääjä- ja viherlannoituskasvustoja.

Kerääjäkasvien lopetuksen viljelijät ovat välillä kokeneet haastavana. Viherlannoitukseksi ja kerääjäkasveiksi kylvetyt apilat pärjäävät pelloilla välillä turhankin hyvin.

Peltomaan rakennetta parannetaan myös ravinnekuidun avulla. Metsäteollisuuden sivuvirroista peräisin oleva maanparannusaine lisää eloperäisen aineksen määrää maassa ja siten parantaa maan rakennetta, ruokkii maaperän pieneliöstöä sekä lisää maan vedenpidätys- ja -läpäisykykyä.

Monimuotoisuutta pelloilla ja niiden ulkopuolella

Monimuotoisten viljelykasvustojen lisäksi maisemaa värittää myös monenkirjava monimuotokaista. Santalahdet ovat mukana Baltic Sea Action Groupin ja Helsingin yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan monimuotoistamistoimien vaikutuksia maatalousluonnon monimuotoisuuteen.

Vehnäpeltoa rajaavassa noin kolmemetrisessä monimuotokaistassa käy surina. Kasvustossa on mukana hunajakukkaa, rehuvirnaa, tattaria, öljypellavaa, kevätrapsia sekä persianapilaa. Tutkijat kartoittavat pellolta muun muassa lentävien hyönteisten sekä peltolintujen määriä.

Tilan pellot rajoittuvat rehevään tammea kasvavaan metsään, joka on suojeltu. Kaikkiaan puolet tilan noin 50 metsähehtaarista on pysyvässä suojelussa, ja loppuja hoidetaan jatkuvan kasvatuksen mukaisella metsänkäsittelyllä.

23 hehtaarin peltoineen Mälsälää voi nykyään jo melkein kutsua pientilaksi. Tästä huolimatta Santalahdet toivovat voivansa jatkossa vähentää tilan ulkopuolisen työn tarvetta. Siksi korkean lisäarvon erikoiskasvit kiinnostavat; tällä hetkellä tutkailussa ovat raparperin viljelyn ja tuotteistamisen mahdollisuudet tilalla.

LuomuHiili-hankkeen toimintaan pariskuntaa motivoi tarve sopeuttaa tilan toimintaa muuttuvan ilmaston tuomiin haasteisiin sekä vertaisoppiminen muilta viljelijöiltä.

– Sään ääri-ilmiöt ja erityisesti kevätkuivuus ovat vaikuttaneet meidän tilan toimintaan huomattavasti, Tanya Santalahti kertoo.

– Haluamme tavata mahdollisimman paljon muita viljelijöitä ja osallistua tiede- ja viljelijäyhteisön tekemisiin, jotta oppisimme uusia ja parempia käytäntöjä, Juho täydentää.

Teksti: Noora Mantere
Kuvat: Tiina Peltonen ja Noora Mantere

Artikkeli on tuotettu osana LuomuHiili-hanketta (OrganicClimateNET), joka on rahoitettu EU:n Horizon-ohjelmasta.