Keväällä tehtävät muokkaukset – ja varsinkin kyntö – ovat hankalampia savisilla mailla. Savimaan rakenne, kemiallinen tasapaino ja eloperäisen aineksen määrä vaikuttavat paljon siihen, miten maa reagoi kevätkyntöön. Hyvä rakenne ja runsas eloperäisen aineksen määrä helpottavat savimaiden muokkausta. Toimenpiteet kannattaakin suunnitella pidemmälle aikavälille ja keskittyä maan rakenteen parantamiseen. Toimenpiteitä ovat viljelykierron ja aluskasvien käyttö sekä muokkauskierron tarkempi suunnittelu. Myös sopivien maanparannusaineiden käyttöä kannattaa miettiä.

Savimailla kevätkyntö kannattaa tehdä yksi lohko kerrallaan ja heti perään käydä muokkaamassa tasausäkeellä, jyrällä tai kylvökoneella, jotta kosteus pysyisi paremmin maassa ja pellon mururakenne olisi parempi kasvien kasvulle.

Kevätkynnön etuja

Kevätkynnön suurimpia etuja ovat kasvipeitteisyyden säilyminen yli talven tai ainakin pellon koskemattomuus talven ylitse sängellä. Tällöin maan rakenne ja ravinteet ovat paremmin suojassa eroosiolta. Elävä kasvipeitteisyys taas antaa vielä paremman suojan maan eliöstölle. Lisäksi kasvipeitteisyys yleensä kuivattaa peltoa sekä antaa juuristollaan enemmän kantavuutta pellon pintaan, jolloin pellolle on mahdollista päästä aikaisemmin.

Keväällä kynnetty maa lämpenee syksyistä kynnöstä nopeammin. Maan lämpeneminen nopeuttaa itämistä ja antaa viljelykasveille paremman kilpailuaseman rikkoja vastaan.

Rikkakasvien torjuntaan kevätkynnöllä on yleensä myönteinen vaikutus – varsinkin jos kyseessä on juolavehnä. Mutta myös ohdaketta ja valvattia vastaan sillä on ainakin kasvua hidastava vaikutus.

Vältä pellon muokkausta silloin kun siitä seuraa maan tiivistymistä, rakenteen heikkenemistä tai eroosiota, joka lisää ravinteiden sekä eloperäisen aineksen huuhtoutumista pois pellosta. Edellä mainitut tekijät myös heikentävät maan biologiaa ja sen toimivuutta.