Kun luomutarkastuksilla lasketaan rehujen sallittuja käyttömääriä ja maksimi käyttöprosentteja esimerkiksi siirtymävaiherehuille tai väkirehuille, laskuissa käytetään kuiva-aineprosentteja. Mistä kunkin rehun kuiva-aineprosentit otetaan?

Esimerkkinä mainittakoon vaikka toiselta tilalta ostettu siirtymävaihe 2 -rehu (SV2). Päiväannos luomukotieläintilalla saa sisältää enintään 30 prosenttia SV2-ostorehua laskettuna rehun kuiva-aineesta.

Jos tila on teettänyt rehuistaan analyysin, käytetään laskuissa ajankohtaisia rehuerää koskevia analyysituloksia. Jos analyysituloksia ei ole, joudutaan tarkastuksessa turvautumaan rehutaulukoista löytyviin esimerkkiarvoihin. Sateinen tai kuiva kasvukausi vaikuttaa rehun kuiva-aineprosentteihin. Asian suhteen kannattaa olla tarkkana. Näin ainakin silloin, jos tilalla ruokinnan suhteen liikutaan lähellä erilaisia luomusääntöjen määrittämiä prosenttirajoituksia.

Katarina Rehnström
Kotieläintalouden asiantuntija

Vaikka luomutuotannossa lannoituksen ensisijainen lähtökohta on paikallisten ravinteiden hyödyntäminen, on varsinkin erikoiskasvituotannossa turvauduttava usein tilan ulkopuolelta hankittuihin kierrätysravinteisiin. Komissio on tehnyt näistä ns. täydennyslannoitteista toimeenpanoasetuksen 889/2008 liitteen, josta Eviralla on vielä täydentävää ohjeistusta.

Näissä on määritelty vaatimuksia raaka-aineiden sisällölle, alkuperälle, valmistustavoille ja käytölle, sillä osalle tuotteista, kuten turpeelle, on sallittu vain rajattu käyttö. Aivan täysin selkeää rajaa sallittujen tuotteiden määrittelylle on ehkä vaikea löytää. Ohjeissa voidaan nähdä yhtenä selkeänä tavoitteena ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Toisaalta kuitenkin on haluttu varmistaa, että luomutuotannon ravinneomavaraisuus, puhtaus ja laatu pysyvät korkeana.

Sallittuja lannoiteaineita on jaoteltu kasvi- ja eläinperäisiin tuotteisiin sekä kansallisen tyyppinimiluettelon sivutuotteisiin. Kasviperäisiä tuotteita voivat olla esimerkiksi perunantuotannon sivuvirrat, eläinperäisiä vaikkapa lihaluujauho ja sivutuotteita vaikkapa tuhkat tai metsäteollisuuden kuituliete.

Luomuun sopivissa lannoitteissa on joitakin kategorisia rajoituksia. Esimerkiksi mineraalityppilannoitteiden käyttö on kiellettyä. Kotitalouksien biojätettä voi käyttää, jos se on erilliskerättyä. Luomussa on asetettu monille tuotteille tiukempia vaatimuksia raskasmetallien enimmäismääristä, ja nämä on hyvä tarkistaa esim. mietittäessä tuhkan lannoitekäyttöä.

Luomuun soveltuvia kierrätyslannoitteita tulee markkinoille jatkuvasti lisää, ja ravinteiden kierrätys ja tuotanto tulee varmasti jatkossa olemaan monen luomuyrityksenkin toimeentulona. Luonnonvarakeskus julkaisi kesällä uuden oppaan “Opas kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajille”. Vaikka kaikki kierrätysravinteet eivät automaattisesti luomussa olekaan sallittuja, on oppaassa käsitelty erikseen asiaa myös luomutuotannon näkökulmasta. Opas helpottaa toivottavasti alalle aikovien yritysten taivalta. Opas löytyy Luonnonvarakeskuksen sivuilta hakemalla myös netistä.

Mikko Rahtola
Puutarhatuotannon asiantuntija

Elintarvikeasetus on taas muuttumassa. Meitä pieniä luomuelintarviketoimijoita huolestuttaa tulevat muutokset. Mitä on odotettavissa?

Ensisijaisesti sanoisin, ettei ole syytä huoleen. Elintarvikelainsäädännön uudistuksen tavoitteena on vähentää lainsäädännöstä toimijoille ja myös valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vaarantamatta kuitenkaan elintarvikkeiden turvallisuutta. Toimijoille annetaan aiempaa enemmän vapautta päättää, miten he itse aikovat varmistaa elintarviketurvallisuuden omassa toiminnassaan. Tulevaisuudessa valvonnan painopiste kohdentuu toiminnan valvontaan eikä elintarvikehuoneistojen rakenteisiin. Uusi elintarvikelaki tuo siis toimijoille lisää vapautta, mutta myös vastuuta.

Nykyisin elintarvikealan toimijalla alkutuotantopaikkoja lukuun ottamatta on oltava kirjallinen omavalvontasuunnitelma. Jatkossa toimijalla tulee olla järjestelmä, jonka avulla hallitaan toimintaan liittyvät terveysvaarat ja varmistetaan, että tuotteet, elintarvikehuoneisto ja koko toiminta täyttää niille asetetut vaatimukset. Eli enää ei vaadita erillistä kirjallista omavalvontasuunnitelmaa. Tämä järjestelmä voi tarkoittaa vaikka toimijan itse laatimia työohjeita. Eli lainsäädännön muutoksissa toteutuu EU:n yleisen elintarvikeasetuksen johtoajatus, jonka mukaan elintarvikealan toimija vastaa itse kaikissa tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että elintarviketoiminta täyttää lainsäädännön vaatimukset.

Lain muutosten myötä valvontamaksuja pyritään kehittämään siten, että siirryttäisiin vuosimaksuihin ja luovuttaisiin kokonaan rutiinivalvontakäyntien suoriteperusteisista maksuista. Vuosimaksun suuruus tulee määräytymään valvontakohteen riskiperusteisen valvontatarpeen pohjalta. Maksun suuruudesta säädetään elintarvikelaissa, ja riskiluokittelu perustuu Eviran riskiluokitusohjeeseen. Tavoitteena on vahvistaa elintarvikevalvonnan valmentavaa roolia – mikäli valvontakohteen valvontatulos (Oiva-tulos) on toistuvasti oivallinen, eli paras mahdollinen, se voisi johtaa vuosimaksun alentamiseen esimerkiksi 10 % joka toinen vuosi. Näin jokainen toimija voisi itse vaikuttaa myös omiin valvontamaksuihinsa.

Kaiken kaikkiaan muutoksilla poistetaan EU-lainsäädännön kanssa olevia päällekkäisyyksiä ja vähennetään valvonnan byrokratiaa, mikä on varmasti jokaiselle toimijalle tervetullutta. Luomuliitossa seurataan aktiivisesti lainsäädännön kehitystä. Luomuliitto otti kantaa kesällä lausuntokierrokselle tulleeseen esitykseen ja muistutti lainsäätäjää erityisesti pienten toimijoiden huolista mm. valvontamaksuihin liittyen.

Jaana Elo
Elintarvikeasiantuntija
puh. 040 9641 518

Kompostointiin voi käyttää mitä tahansa orgaanista ainesta, mitä ympäristöstä löytyy. Nurmi, hake, turve, karjanlanta, olki, lehdet ja puru ovat hyviä tuotteita sekoittaa kompostiin. Tuotteita sekoittaessa tulee muistaa, että kompostin tulee olla riittävän kuohkea, mutta kuitenkin riittävän kostea, jotta tapahtuu kompostointia eikä mätänemistä. Siitä syystä purun ja turpeen määrää kannattaa rajoittaa ja etsiä ilmavia kumppaneita kompostiin. Lisäksi kompostiin kannattaa lisätä noin 5 % vanhaa kompostia tai maata, jotta pieneliömäärä kompostissa lisääntyy ja kompostoituminen nopeutuu.

Erkki Vihonen
Kasvintuotannon asiantuntija

Pitääkö eläimille tarjota teurastamolla luomurehua, jos ne joutuvat odottamaan teurastusta pidemmän aikaa, vai kelpaako tavanomainen rehu? Lue lisää…