Miten merkitsen kotimaisen luomulihan alkuperän ravintolaruuassa?
Kysymys on erittäin ajankohtainen näin maatilamatkailun kesäsesongin alussa.
Mitä kivennäisiä voin tarjota luomunaudoille?
Emolehmien kivennäisrehut alkavat olla loppu, ja olen miettinyt kivennäisrehumerkin vaihtamista. Eräs kauppias tarjosi emolehmille ja kuulemma luomuun sopivia ranskalaisia kivennäisrehuja. Etiketissä lukee ranskaksi, että tuote kelpaa luomuun. Saako tällaisia kivennäisiä syöttää Suomessa luomueläimille?
Tuottaja on aina vastuussa siitä, että eläimille syötetyt rehut soveltuvat luomutuotantoon. Oikea tapa menetellä on juuri näin: varmistaa jo etukäteen, että tuotetta saa käyttää luomueläimille. Toisen maan luomuhyväksyntä rehujen koostumusetiketissä ei suoraan takaa sitä, että rehua saa syöttää suomalaisille luomueläimille. Vaikka noudatamme EU:n yhteistä lainsäädäntöä, voivat kansalliset tulkinnat eri maissa poiketa toisistaan.
Varminta on valita sellainen kivennäinen, josta löytyy suomenkielisessä etiketissä maininta ”Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa”. Jos luomuun soveltuvuus Suomessa ei etiketistä selviä, pitää tuottajan itse tai neuvojan kautta selvittää luomuun soveltuvuus rehujen markkinoijalta. Ruokaviraston nettisivuilta löytyvästä Luomukotieläintuotannon ehdot -oppaasta löytyvät luomussa sallitut rehuaineet liitteistä V ja VI.
Katarina Rehnström
Eläintuotannon asiantuntija
Kumpi on parempi typen tuottaja maahan ja miksi: härkäpapu vai herne?
Yleensä kirjallisuudessa härkäpapu katsotaan paremmaksi typensitojaksi kuin herne. Tähän toki vaikuttaa monet asiat. Tärkeintä typensidonnan kannalta on, että kasvi kasvaa ja yhteyttää mahdollisimman tehokkaasti. Hyvä kasvu stimuloi typensidontaa. Typensidonta on parhaimmillaan kukinnan alkaessa, joten härkäpavun pitkä kasvuaika ja pidempi kukinta tekee siitä paremman typensitojan.
Maan happamuus, rakenne ja vesitalous tulee olla kunnossa, jotta typensidonta toimii hyvin. Maassa pitää olla riittävästi ravinteita, mutta liiallinen typen määrä vähentää typensidontaa oleellisesti. Lisäksi maasta tulee löytyä toimiva Rhizobium-bakteeri, jonka voi lisätä maahan myös ymppäämällä kylvösiemenen.
Erkki Vihonen
kasvintuotannon asiantuntija
Luomupelloilla luonnon monimuotoisuus suurempi – Luomussa kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä lainkaan
Luomupeltojen lajimäärä on jopa kaksi kertaa suurempi tavanomaisiin verrattuna. Luomupelloilta löytyy mm. neljänneksen enemmän kukkia hyödyntäviä hyönteisiä ja lähes kaksin verroin lieroja tavanomaisesti viljeltyihin peltoihin verrattuna. Tämä käy ilmi saksalaisen Thünen Institutin julkaisemasta raportista, jota varten käytiin läpi 528 luomu- ja tavanomaista viljelyä vertailevaa tutkimusta. Lue lisää…
