Avokesannointi on tehokas tapa torjua rikkakasveja, mutta samalla menetetään aikaa, energiaa, ravinteita, pellon rakennetta ja kasvukuntoa sekä tukieuroja. Onko se niin hyvä tapa kuin oletetaan, ja mitä kokemukset tuovat esiin?
Avokesannointi tarkoittaa pellon muokkaamista koko kesän ajan. Tapoja sen toteuttamiseen on monia, mutta pääsääntöisesti kynnöksellä olevaa peltoa lähdetään äestämään tai kultivoimaan aina kun pelto vähänkin vihertää.
Valitettavasti monesti muokkaamiseen tulee jossain kohtaa kesää pidempi viive, ja rikkakasvit pääsevät jälleen vihertämään liikaa. Lisäksi pelto joutuu kohtaamaan säävaihtelut ilman kasvipeitteisyyttä, mikä lisää eroosiota sekä maan kasvunnon heikkenemistä.
Jos pelto jää vielä kesannointiin talven ajaksi, eli ilman kasvipeitteisyyttä, on pellon kasvukunto todella kovilla ja menetykset esimerkiksi eloperäisen aineksen suhteen nousevat erittäin koviksi. Onneksi useimmiten avokesannointi päättyy syysviljojen viljelyyn.
Miksi rikkakasvit eivät saa vihertää liikaa?
Juolavehnällä (2–3 -lehtiaste), pelto-ohdakkeella (3–5 -lehtiaste) ja peltovalvatilla (3–4 -lehtiaste) on kaikilla kompensaatiopisteet, jolloin ne tulisi torjua. Kompensaatiopiste tarkoittaa ajankohtaa, jolloin kasvi on käyttänyt vararavintoa juurestaan maapäälliseen kasvuun eniten, eivätkä lehdet ole vielä alkaneet yhteyttämään tehokkaasti ja lisäämään juuren vararavintoa.
Kesannointimuokkaukset tulisi aina tehdä rikkakasvin mukaan sekä huomioida rikkakasvin kompensaatiopiste. Jos rikkakasvin yhteyttävät lehdet saadaan esimerkiksi kolme kertaa peräkkäisinä ajanjaksoina tuhottua ja muokkausten jälkeen saadaan hyvä peittävä ja kilpaileva kasvusto, on torjunta onnistunut jo varsin hyvin.
Pikakesannointi vaihtoehtona
Pikakesannointi kestää yleensä muutamasta viikosta noin kuuteen viikkoon. Tuona aikana pelto on yleensä muokattuna. Se, kuinka paljon peltoa pitää muokata ja kuinka pitkään se tulee pitää ilman kasvipeitettä, riippuu pitkälti olosuhteista sekä tekniikoista, joilla muokkauksia tehdään.
Pikakesannoinnin etuja avokesannointiin nähden on monia. Ensinnäkin tukihaussa kasvikoodi on jotain muuta kuin kesanto. Kevätmuokkauksen jälkeen voidaan vielä kesäkuussa kylvää saneerauskasvi, nurmi tms. Kesällä tehty pikakesannointi tehdään yleensä nurmelle, josta on mahdollista saada yksi sato, jolloin tukihaun kasvikoodi voi olla nurmi, joka vaihtuu syyskesällä kylvettävään syyskasviin.
Pikakesannoinnin aikana maan kasvukunto joutuu koetukselle, mutta huomattavasti lyhyemmän ajan kuin avokesannoin aikana. Pikakesannointi ei vie niin paljon energiaa eikä aiheuta niin paljoa eroosiota tai maan kasvukunnon heikkenemistä kuin avokesanto.
Pikakesannoinnin haasteena on, että sen pitää olla suunniteltu – mutta niin rikkakasvien torjunnan pitääkin olla. Täytyy miettiä viljelykierto, muokkauskierto ja kerääjäkasvit sekä miksi ja milloin pitää tehdä asioita, jotta rikkakasvit saadaan torjuttua mahdollisimman tehokkaasti.
Mitä pikakesannointiin tarvitaan?
Pikakesannointiin ei yleensä riitä pelkät kyntöaurat ja äes, vaan tarvitaan muitakin koneita. Toki hyviä tuloksia voidaan saada aikaan hyvinkin yksinkertaisilla ratkaisuilla, kuten perus hanhenjalkakultivaattorilla tai rullaäkeellä tai näiden yhdistelmällä, mutta nämä vaativat yleensä enemmän ajokertoja. Markkinoilta löytyy myös teknisiä ratkaisuja, jotka tehostavat rikkakasvien torjuntaa ja saattavat lyhentää entisestään kesannointiaikaa niin viikoissa kuin kokonaisuudessa viljelykierron aikana.
Kokonaisuudessaan rikkakasvien torjuntaan vaaditaan suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä. Maan hyvä vesitalous ja kasvukunto sekä toimivat viljely- ja muokkauskierrot mahdollistavat onnistumisen rikkakasvien torjunnassa.
Artikkeli on tuotettu osana LuomuHiili-hanketta (OrganicClimateNET), joka on rahoitettu EU:n Horizon-ohjelmasta.
Kirjoittaja on Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija.
Erkki Vihonen
Kasvintuotannon asiantuntija
0409360377
erkki.vihonen@luomuliitto.fi
