Alapihan luomuemolehmätila Lapinlahdella siirtyi luomuun 11 vuotta sitten. Tila on Atrian sopimustuottaja satapäisen emolauman voimin. Nurmen lisäksi pelloilla viljellään puhdaskauraa ja syysrypsiä, jotka myydään Kinnusen Myllylle ja Hankkijalle. Tuorein investointi on vuonna 2025 valmistunut kuivaamo.

Mikko ja Jaana Piippo ostivat Alapihan tilan vuonna 2007. Kauppaan kuului talo, 12 hehtaaria huonokuntoista metsää ja kuusi hehtaaria peltoa.

– Tuumattiin, että kun toiset harrastavat hevosia, me harrastamme lehmiä, tilan isäntä Mikko Piippo naurahtaa.

Kaikeksi onneksi alueelta vapautui lisää peltoalaa. Ensimmäinen eläinkatos rakennettiin vuonna 2008, ja talveen lähdettiin 45 tiineen emolehmän kanssa. Vuonna 2016 muuttunut markkina- ja kustannustilanne pakotti tarkastelemaan tuotannon kannattavuutta uudelleen.

– Muut lähtivät traktorimarssille, me menimme Excelin kanssa toimistoon ja totesimme, että kate ei riitä pitämään tilaa elinvoimaisena, Mikko muistelee.

Luomuun siirtyminen ja emolehmätoiminnan laajentaminen olivat luontevia ratkaisuja, sillä rakennukset ja viljelykierto soveltuivat niihin jo entuudestaan. Eläintuotannossa muutos oli pieni, mutta viljelyn onnistuminen ilman väkilannoitteita ja kemiallista rikkakasvitorjuntaa mietitytti.

– Hyvin on pärjätty, emäntä Jaana Piippo kertoo tyytyväisenä.

Vuonna 2019 tehtiin päätös loppukasvatuksen siirtymisestä tilalle, ja tuotantoa laajennettiin uusilla eläintiloilla sonneille (2020) ja hiehoille (2023). Nykyisin tilalla on 350 hehtaaria peltoa ja laidunnuksessa lähes 40 hehtaaria perinnebiotooppeja. Vuosittain poikii 107 lehmää, ja kaikki vasikat kasvatetaan itse. Tilalla työskentelee yksi ympärivuotinen työntekijä ja kesäisin neljä sesonkityöläistä.

Luomu ja emot yhdessä tutuiksi

Yrittäjäpari tutustui toisiinsa agrologiopinnoissa Peltoniemen opetusmaatilalla.

– Siihen aikaan oli emolehmäbuumi, ja hankkeissa puhuttiin paljon luomusta, Jaana muistelee.

– Haluttiin kumpikin eläimiä, mutta lehmien lypsäminen ei kiinnostanut, Mikko jatkaa.

Emolehmäntuotanto tuntui kokonaisuudessaan molempien ajatusmaailmaan sopivalta. Tilan eläimet laiduntavat sonneja lukuun ottamatta toukokuusta lokakuuhun. Sisäkaudella käytössä on erillisruokinta vapaalla säilörehulla ja viljalisällä. Erilaisten vaiheiden jälkeen tilalla on puhdas anguskarja.

– Laajennuksen yhteydessä 2012 ostimme ensimmäiset angukset, jotka erottuivat nopeasti meille sopiviksi eläimiksi, Mikko kuvailee.

Tavoitteena ovat rauhalliset, hyvin käyttäytyvät ja tehokkaasti karkearehua hyödyntävät eläimet. Luomutuotanto ei yrittäjien mukaan tarkoita tuotannollisista tavoitteista tinkimistä.

– Luomu ei jarruta eläinten kasvua. Olemme pysyneet Atrian talousraporteissa koko ajan rotuluokkamme parhaassa neljänneksessä, Mikko sanoo.

Pioneerityötä ruohonjuuritasolla

Vuonna 2024 tilalla investoitiin kuivaamoon, jotta viljelykierrosta saataisiin enemmän hyötyä nurmien uusimisvuosina.

– Haemme erikoistumista ja erottumista myymällä puhdaskauraa ja syysrypsiä, isäntä kertoo.

Lannoitus perustuu tilan omiin ravinteisiin sekä vastaanotettuun sian lietelantaan. Kasvukuntoa parannetaan maanparannuskuiduilla, kalkilla ja biotiitilla. Ensimmäisen säilörehusadon keskisato on 4 500–4 700 kg ka/ha. Yaran luomukelpoisella lannoitteella varmistetaan kauran tasaisempi itävyys ja parempi kilpailukyky rikkoja vastaan.

Yrittäjät kehittävät tilan toimintaa aktiivisesti hankkeiden ja pienryhmätoiminnan avulla. Tänä kesänä tilalla testataan eri lannoitustasoja.

– Luomussa markkinalähtöistä tietoa on vähän, joten pioneerityölle on tarvetta. Testaaminen auttaa meitä kehittymään ja optimoimaan tuotantoa, Mikko toteaa.

Kunnianhimo ja tasapaino samassa paketissa

Yrittäjien mukaan luomutuotannon ydin on eläin- ja kasvintuotannon tasapaino, sillä tuotantosuunnat tukevat toisiaan.

– Minulle on tärkeää, että samalta tilalta löytyy molemmat. Pääosin tila pyörii omien resurssien ja sisäisen ravinnekierron voimin, isäntä kertoo.

Alapihan tilalla luomu on myös arvovalinta. Tavoitteena on rakentaa omavarainen, elinvoimainen ja iskunkestävä maatila. Isännän mukaan luomutilat voivat menestyä monella tavalla, eikä yhtä oikeaa mallia ole.

– Volyymi tuo helpotusta yrityksen pyörittämiseen. Kun on resurssia investoida, pitää henkilökuntaa, ostaa urakointipalveluita sekä panostaa peltoihin, asiat ovat hyvin, hän huomauttaa.

Viime vuosien investointien jälkeen tilalla keskitytään toiminnan vakauttamiseen ja muutoksiin varautumiseen.

– Kunnianhimo ja kyky tarttua mahdollisuuksiin ovat olleet tilamme menestyksen avaintekijöitä, Mikko Piippo kiteyttää.

Mikko Piippo avaa valtakunnalliset Luomupäivät Siilinjärvellä 4.11.

Teksti ja kuvat: Janina Sivonen

Artikkeli on julkaistu alunperin Luomulehden numerossa 4/2026.