Toukolan tilalla ruoho ei ole vain rehua. Täällä nurmi on perusta, jolle rakentuu tilan koko tuotanto maan kasvukunnosta maidontuotantoon ja tilan tuottavuuteen.
Kesällä Toukolan tilan navetassa on hiljaista – se on käytössä vain lypsyaikaan. Muuten karja juottovasikoista lähtien on laitumella. Lehmät myös poikivat ulkona kesäkaudella.
– Laidun tarjoaa luonnolliset olosuhteet. Myös poikimiset sujuvat hyvin, kun lehmä saa liikkua vapaasti ja pinta on pitävä, kertoo Aino Wathén, joka pyörittää Hausjärvellä sijaitsevaa tilaa puolisonsa Mikaelin kanssa.
Wathenit ovat sukutilan 11. isäntäpari. He aloittivat viljelijäuransa noin 15 vuotta sitten, ja jo varhain heille kirkastui jalostuksen ykköstavoite: helpot poikimiset.
– Jalostuksen muut ominaisuudet jäävät toissijaisiksi, jos poikiminen epäonnistuu eikä hiehovasikasta saada lypsylehmää, Aino toteaa.
Tähän pyritään muun muassa valitsemalla siitossonneja, joiden poikima- ja syntymäindeksit ovat yli 100.
Tila siirtyi luomutuotantoon Ainon vanhempien aikana; pellot vuonna 1990 ja naudat 1996 pihattonavetan valmistuessa. Pitkään ajanjaksoon mahtuu kausia, jolloin luomu on ollut niin trendien aallonharjalla kuin pohjalla.
– Luomua voi tehdä monella tavalla, ja meille tärkeää on sekä arvopohja että kannattava tuotanto, Aino toteaa.
Rehuntuotanto on varautumista
Helpoillakin muutoksilla saadaan parannettua tulosta. Esimerkiksi säilörehun maittavuuteen on Toukolassa panostettu määrätietoisesti.
– Emme halua, että ruokintapöydälle jää ylijäämääräistä pois talikoitavaksi.
Aino on käyttänyt aikaa perehtyäkseen eri lajeihin ja lajikkeisiin, ja tulos näkyy tilastoissa syönti-indeksin kehityksessä. Alussa syönti-indeksi oli 105, nykyisin keskiarvo on ollut 115 jo yli kymmenen vuotta. Joidenkin rehujen kohdalla indeksi on ollut jopa 123.
– Itse rehuprosessia ei ole muutettu suuresti, vain lajikkeita. Pienilläkin säädöillä saatiin iso vaikutus aikaan, Aino sanoo.
Tilalla tuotetaan kahdenlaista säilörehua: kahden sadon apilapitoista ja kolmen sadon sinimailassäilörehua. Molemmissa on vähintään viittä eri kasvilajia, ja samasta lajista saattaa olla useampaa lajiketta.
Kasvivalinnassa on kyse rehun laadun ja maittavuuden lisäksi myös rehun määrästä vaihtelevissa sääolosuhteissa. Tilalla lähestytään viljelyä yhä enemmän uudistavan viljelyn periaatteiden kautta pyrkien edistämään myös maaperän tilaa monipuolisen kasvilajiston avulla ja näin parantamaan nurmen kasvuolosuhteita.
Vuosi 2018 oli opettavainen. Kuivuuden takia omien peltojen nurmentuotanto ei ollut riittävä, ja säilörehua jouduttiin ostamaan eri puolilta Hausjärveä. Tämän jälkeen tilalla on kiinnitetty erityistä huomiota myös varastojen riittävyyteen. Rehua tehdään hyvinä vuosina reilusti yli yhden ruokintakauden tarpeen. Näinpä esimerkiksi kuivat vuodet 2021, 2022 ja 2023 eivät hetkauttaneet, koska vuoden 2020 sato oli erinomainen.
Kiertolaidunnus rytmittää päivää
Kesäkaudella laidunnus on keskeisessä roolissa. Noin 36 hehtaarin laidunala on jaettu kuuteen kuuden hehtaarin kokoiseen laitumeen. Yksi on yksivuotinen virnalaidun, yksi on viljalla tai välikasvilla ja loput monivuotista nurmea. Laidunkäytössä on siis vuosittain yhteensä 24 hehtaaria.
Laitumet on kukin jaettu noin 30 aarin syöttölohkoihin. Syöttölohkot sijaitsevat molemmin puolin kulkukujaa, joka johtaa juoma-astialle ja navetalle lypsylle.
Lehmille avataan uusi laidunlohko jokaisen lypsyn jälkeen, aamulla ja illalla.
– Lehmien siirtyessä lohkolta toiselle kukin lohko saa levätä ja uusiutua ennen seuraavaa käyttöä. Tämä parantaa sekä nurmen laatua että pellon kasvukuntoa.
Umpilehmät ja hiehot tulevat lypsävien jälkeen ”siivousporukaksi” laiduntamaan huolellisemmin. Tarvittaessa tehdään puhdistusniitot, yleensä kerran kesässä toisen laiduntamiskierroksen jälkeen. Vasikat laiduntavat aina ensimmäisen vuoden nurmella, mikä ehkäisee loistartuntoja.
Kun nurmi kasvaa monipuolisena ja laidunlohkojen kierto toimii, syntyy perusta, jolle rakentuu terve ja kannattava maitotila.
Aino Wathen on yksi Luomupäivien puhujista otsikolla “Luomumaitoa kannattavasti luomun omilla vahvuuksilla – nurmien käyttö avainasemassa”. Artikkeli on tuotettu osana LuomuHiili-hanketta (OrganicClimateNET), joka on rahoitettu EU:n Horizon-ohjelmasta.
