Luomuliitto ilmaisee syvän huolensa perinnebiotooppien tulevaisuudesta ja vaatii hallinnolta aktiivisia toimia perinnebiotooppien hoidon jatkumiseksi.
Suomen uhanalaisimmista biotoopeista lähes neljännes tippui hoidon ulkopuolelle vain kahdessa vuodessa (2023–2024) mm. tukiehtojen kiristyneiden tulkintojen vuoksi. Tämä siitä huolimatta, että kuluvalla yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaudella on tavoitteena kasvattaa hoidon piirissä olevien perinnebiotooppien pinta-alaa 46 000 hehtaariin vuoden 2027 loppuun mennessä. Viime vuonna tukea myönnettiin enää 23 600 hehtaarille.
Maa- ja metsätalousministeriö reagoi tilanteeseen esittämällä perinnebiotooppien kasvutavoitteiden alentamista 8000 hehtaarilla. Suomen CAP-suunnitelman seurantakomitea vahvisti ministeriön esityksen kokouksessaan 10.6. Luomuliitto äänesti esitystä vastaan. Esitystä vastustivat myös ympäristöministeriö sekä WWF.
Luomuliitto on tehnyt perinnebiotooppien hoidon puolesta töitä jo toista vuotta ja tukenut aktiivisesti viljelijöitä, jotka hoitavat näitä luonnon monimuotoisuuden kannalta korvaamattomia elinympäristöjä.
Seurantakomitean kokouksessa päätettiin myös nostaa perinnebiotooppien hoidon tukea, mutta tukikorotus yksin ei riitä paikkaamaan tilannetta.
Tukikelpoisten alojen leikkaukset ovat johtaneet siihen, että joidenkin alueiden hoidosta on luovuttu kokonaan, kun työ ei ole viljelijälle enää taloudellisesti kannattavaa. Pahimmillaan maatilat ovat luopuneet eläintenpidosta kokonaan.
– Kun teurasauto on pihasta lähtenyt, naudat tai lampaat tuskin enää tilalle palaavat, muistuttaa Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.
Valtaosaa Suomen perinnebiotoopeista ylläpidetään laiduntamalla. Näiden uhanalaisten elinympäristöjen lisäksi harvinaisiksi käyvät myös tilat, jotka laidunnustyötä tekevät.
– Teollisen mittakaavan kotieläintuotanto ei ratkaise perinnebiotooppien tulevaisuutta, sillä valtaosa kotieläimistä ei enää laidunna. Perinnebiotooppeja hoitavat pienet ja keskikokoiset lammas- ja nautatilat, joilla on usein myös suoramyyntiä. Tukemalla luonnonlaidunten hoitoa ylläpidetään myös maataloustuotannon monimuotoisuutta, Rauhansuu korostaa.
Luomuliitto esittää, että perinnebiotoopeille tyypillinen rakenteellinen monimuotoisuus tulisi huomioida myös niiden hoitoon kohdennetuissa tuissa ja lisätä joustoa ns. yhden aarin tulkintaan. Maastokatselmoinneissa alat on käyty läpi aarin tarkkuudella ja tuen ulkopuolelle jätetty sellaisia kohtia, jotka eivät tuota rehua tai vaadi hoitoa, kuten kalliot, rannat ja varvikkoiset alat.
Ennakoitavuus ja oikeusturva edellytyksiä pitkäjänteiselle luonnonhoidolle
Luomuliitto peräänkuuluttaa myös ennakoitavuutta ja viljelijän oikeusturvaa. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa viljelijöille kohtuutonta epävarmuutta.
– Maisemanhoitosopimusta tehdessä viljelijän on tiedettävä, mihin hän sitoutuu ja millä ehdoin, eikä ehtoja voi muuttaa kesken sopimuskauden, Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri vaatii.
– Tuen ulkopuolelle on rajattu myös sellaisia kohteita, jotka on juuri kunnostettu ympäristöministeriön Helmi-ohjelman tuella. Tämä on veronmaksajien rahojen haaskaamista, Rännäri huomauttaa.
Luomuliitto pitää myös ristiriitaisena sitä, että maa- ja metsätalousministeriö oon juuri teettänyt selvityksen luonnonlaidunlihan mahdollisuuksista samalla, kun ehtoja kiristetään ja tukea leikataan niiltä, jotka jo nyt tekevät tätä tärkeää työtä.
Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 seurantakomitea tarkastelee Suomen CAP-suunnitelman toimeenpanon edistymistä ja sen tavoitteiden toteutumista. Luomuliittoa komiteassa edustaa toiminnanjohtaja Susann Rännäri.
