Tilallamme Polvijärvellä viljellään maata ja hoidetaan eläimiä arvostaen luonnon kiertokulkua ja kestävää kehitystä. Meille työ ei ole vain työtä, vaan elämäntapa, jossa jokainen vuodenaika tuo omat haasteensa ja mahdollisuutensa.

Tilalla meillä, eli Heli ja Jani Jolkkosella, on viljelyksessä noin 90 hehtaaria maata ja päätuotantosuuntana luomulampaat. Karitsoivia uuhia on tällä hetkellä noin 160. Lammasrotuina meillä on suomenlammas sekä suomenlampaan ja texelin risteytys. Tila on ollut luomussa jo vuodesta 1996, ja noin 20 vuoden ajan tila on toiminut pelkästään lammastilana, joista viimeiset 15 vuotta nykyisten yrittäjien vastuulla. Aiemmin tilalla oli myös pieni määrä lypsylehmiä, jotka tuottivat luomumaitoa, mutta lampaat ovat vähitellen syrjäyttäneet naudat.

Tilan pelloilla viljellään rehut omille eläimille: laitumia, säilörehua sekä puitavaa herne-kauraa väkirehuksi. Viljelykierto on tärkeää rikkakasvien torjumiseksi ja satotasojen ylläpitämiseksi. Lisäksi meillä on perinnebiotooppeja ja laidunnussopimuksia, jotka ovat luonnollisesti myös luomussa.

Suurin osa teuraista myydään Suomen Lammasosuuskunnan kautta, ja lampaanlihalle on tällä hetkellä hyvä kysyntä. Karitsoja myydään myös kaksivaihekasvatukseen muille lammastiloille tarpeen mukaan. Vaikka suoramyyntiä lihalle ei ole, taljat ja villa tuovat lisätuloja ja näkyvyyttä tilalle sekä yleisemmin lammastuotannolle erilaisissa tapahtumissa Pohjois-Karjalan alueella.

Lammastilan toiminta on vakiintunutta ja kannattavaa – laskelmia tehdään lähinnä silloin, kun tukipolitiikka muuttuu tai tuotantoon/investointeihin on tulossa muutoksia. Sanonta ”ei ne suuret tulot, vaan pienet menot” on ollut ohjenuorana. Toistaiseksi toimintaa jatketaan ennallaan, eikä akuuttia investointitarvetta tai eläinmäärän kasvattamista ole. Tulevaisuus on avoin, sillä jatkajasta ei vielä varmuutta ole.

Luomu sopii lammastiloille erinomaisesti, ja tilallamme on aina pidetty tärkeänä ympäristön hyvinvoinnista huolehtimista – torjunta-aineet, keinolannoitteet ja muut kemikaalit on jätetty pois jo 1990-luvulta lähtien ympäristösyistä. Eläinten hyvinvoinnista pidettiin huolta jo ennen luomuvalvontaa, muun muassa lehmien talviulkoilulla.

Haluamme vaalia suomalaista maaseutukulttuuria ja olla mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta sukupolvelta toiselle. Jos mietit luomuun siirtymistä, rohkaisemme lähtemään mukaan: byrokratia ja paperityöt voivat aluksi tuntua haastavilta, mutta niistä selviää kyllä – apua ja neuvoja on saatavilla, ja vuosien varrella oppii paljon. Yhdessä voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta! Pitäkää lampaat ja meidän ProAgrian lammashanke mielessä – tehdään yhteistyötä ja jatketaan suomalaista lammasperinnettä ilolla ja innolla eteenpäin! Lampaat ovat lujasti osa suomalaista maaseutua – kun tehdään sydämellä, huomaa, että ”hyvä kello kauas kuuluu”.

• Facebook