Norjassa on otettu käyttöön virtuaaliaidat laidunnuksen apuna. Luomumaidontuotannon neuvojat ympäri Pohjoismaita tutustuivat langattomiin aitoihin Grinin luomutilan hieholaitumella.

Maren ja Hans Olav Grin aloittivat viljelijöinä kuusi vuotta sitten, ja samalla he siirsivät tilan luomumaidontuotantoon. Tilan maitokiintiö on 300 000 kiloa vuodessa. Karjan energiakorjattu maitotuotos on 7540 kiloa. Ruokinta painottuu voimakkaasti nurmirehun käyttöön. Nofence-yrityksen virtuaaliset laidunaidat on otettu käyttöön 2023.

Sen jälkeen eläimet eivät ole karanneet kertaakaan. Takana ovat ajat, jolloin naapuri soitti iltamyöhään ja ilmoitti nautojen tallaavan ja syövän heidän nurmikkoaan, tuottajat kertovat leveästi hymyillen.

– Yhdellä kymmenen eläimen ryhmällä oli talvilaidun ja pannat kaulassa koko viime talven. Se toimi hyvin; kylmissä oloissakaan ei tarvittu kuin kaksi patterinvaihtoa. Meillä ei palata takaisin fyysisten aitojen pystyttämiseen nuorkarjan laitumille, Maren Grini lisäsi.

Ensin piippaa, sitten tälli

Virtuaalinen aitaus toimii siten, että kun eläin lähestyy sallitun alueen rajaa, GPS-paikannin piippaa kimeästi, ja jos eläin ylittää rajan, metalliketju antaa sähköiskun. Isku on vastaavanlainen kuin paimenlangasta tuleva tärsky. Laitumen aluerajat määritellään älypuhelimeen ja tietokoneelle ladattavalla sovelluksella. Sovellus kertoo käyttäjätietoa eläinten liikkeistä ja laitteistojen toiminnasta.

– Eläimet oppivat reagoimaan jo äänimerkkiin hyvin nopeasti, eivätkä ota kuin kerran tai kaksi sähköiskun, Maren Grini kertoo.

Sovelluksesta näkee, kuinka kauan eläimet ovat liikkuneet laiduntaen, milloin ne ovat rynnänneet juoksuun ja milloin makaavat rauhassa paikallaan. Jos eläin ei liiku kolmeen tuntiin, applikaatio lähettää hälytyksen hoitajalle. Jos yksi eläin on pitkään paikallaan, se voi tarkoittaa, että se on sairas tai loukkaantunut tai jäänyt jonnekin kiinni. Lauman ryntäily voi kertoa siitä, että alueella on koira tai petoeläin, joka ajaa laumaa. Grinit pitävät erittäin hyvänä, että eläimiä pääsee auttamaan nopeasti, kun laitteet rekisteröivät epänormaalia käytöstä.

Virtuaaliaitojen ansiosta tilalla säästyy rahaa, sillä aitamateriaaleja ei enää tarvitse hankkia eikä aikaa käyttää aitojen korjaamiseen. Aiemmin aitojen rakentamiseen ja korjaamiseen kului joka kevät vähintään yksi työviikko ennen kuin eläimet sai laskettua laitumille. Samalla on saatu säästöä ruokintakustannuksiin, koska eläimet saa vietyä laitumille heti kun on syötävää ja laidunkautta voi jatkaa joustavasti pitkälle syksyyn. Laitumilla ei synny ylilaidunnusta, koska siirrot sujuvat nopeasti. Aiemmin kiinteiden aitojen aikaan hieholaidunta oli vain 15 hehtaaria, nyt käytettävissä on 120 hehtaaria, Maren Grin summaa.

TINE-meijerin neuvontaeläinlääkäri Berit Blomstrand lisäsi, että virtuaaliaitajärjestelmä auttaa myös loistartuntojen ennaltaehkäisyssä. Laidunalan jakaminen lohkoiksi on parempi kuin yksi suuri laidun. Nautoja ei kannata pitää samalla laitumella 3–4 viikkoa pidempään. Virtuaaliaitausta käyttäessä vaihto lohkolta toiselle onnistuu hyvin kätevästi.

Suomessa ei sallittu

Virtuaalisuudesta seuraa myös uutta huolehdittavaa. Kaulapantojen pitää olla toiminnassa. Pattereissa pitää olla aina riittävästi virtaa ja pannan eläimen kaulassa. Kaulapantaan saa asennettua toiminnon, jolla se antaa äänimerkkiä, jonka avulla etsijä löytää sen maastosta.

Lomakausina alueella kulkee retkeilijöitä, joilla voi olla myös koiria mukana. Viljelijöiden kannattaa viestiä näkymättömien aitojen paikoista onnettomuuksien välttämiseksi. Matkailijat voivat ladata matkapuhelinsovelluksen, jonka avulla he näkevät, millä alueilla laiduntavia eläimiä on.

Virtuaalisia laidunaitauksia ei voi tällä hetkellä käyttää Suomessa. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki kieltää sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät sähköiskun antavat laitteet.

Artikkeli on tuotettu osana Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun -hanketta, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027.

Brita Suokas
Asiantuntija, luomuvalvonta ja -tuet
+358 44 528 8722
brita.suokas@luomuliitto.fi