Hirvensalmelainen luomutila Siiriäinen lähti mukaan Etelä-Savon maakuntaliiton ylläpitämän alkuperä- ja laatumerkin käyttäjäksi kymmenen vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet myönteisiä.
D.O. Saimaa -merkki kertoo, että tuote tai raaka-aine on tuotettu, käsitelty ja jalostettu 100 kilometrin säteellä Saimaan vesistöstä. Lyhenne D.O. tulee englannin kielen sanoista designation of origin. Merkin saaminen edellyttää tuotteiden korkeaa laatua ja vastuullista toimintatapaa ympäristön, kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun näkökulmista.
Etelä-Savon maakuntaliitto on hallinnoinut vuodesta 2016 alkaen Suomen ensimmäistä D.O.-alkuperä- ja laatumerkkiä. D.O. Saimaa -verkkosivuilla esitellään 30 maataloustuotteiden tuottajaa tai jatkojalostajaa. Näistä seitsemän on luomutuottajia, jotka tuottavat naudan- ja lampaanlihaa sekä kasviksia ja juureksia. We support -ravintoloita, jotka sitoutuvat käyttämään D.O. Saimaa -tuottajien ruokatuotteita ja raaka-aineita aterioissaan, on 33.
Pitkäaikainen suoramyyntiin erikoistuminen
Siiriäisen luomutilalla D.O. Saimaa -merkintä on koettu vahvuudeksi, koska pienen tilan tuotteiden markkinointistrategia on lihan suoramyynti kuluttajille.
Tilalla on tuotettu luomua jo 25 vuotta. Nykyisten viljelijöiden, Anna ja Eerik Siiriäisen aloittaessa vuonna 2010 pihatossa oli kymmenkunta emolehmää, siitossonni ja nuorkarjaa, peltoa oli viljelyssä kolmisenkymmentä hehtaaria.
Maltillisesti kasvattaen eläinmäärä ja hehtaarit ovat kasvaneet niin, että emolehmiä on vajaat 40 ja peltoa viljelyssä noin 90 hehtaaria.
– Oikein sopiva yhden naisen eläinmäärä, kun mies käy töissä tilan ulkopuolella. Eläinten hoito on ykkösasia, ne pitää hoitaa hyvin, sanoo Anna Siiriäinen.
Pelloilla kasvatetaan nurmirehua, pieni määrä viljaa ostetaan toiselta luomutilalta. Viljaa annetaan vain sonnivasikoille sen jälkeen, kun ne vieroitetaan emän maidosta ennen niiden lähtöä jatkokasvatukseen luomulihakarjatilalle Rantasalmelle.
Uusinta tilalla on wagyurotuinen sonni hiehojen astutusta varten. Sirokokoisen wagyurodun käyttämisellä tavoitellaan hiehoille helppoja poikimisia. Jälkeläisten lihasaanto tulee olemaan paljon pienempi kuin puhdasrotuisten charolaiseläinten, mutta toisaalta wagyunautojen voimakkaasti marmoroituvalle lihalle on kasvava kysyntä.
Myyntituotteet ostajaa palvellen
– Ostajat haluavat eettisesti korkeatasoisesti hoidettujen eläinten gastronomisesti korkealaatuista lihaa. Monet ovat grillausharrastajia ja tuntevat sellaiset ruhonosat kuin hanger steak, picanha ja maminha, jotka tavallisesti Suomessa jauhetaan jauhelihaksi, Anna Siiriäinen kertoo lihatiskin ääressä.
– Kaikki liha myydään tuoreena. Kesäaikaan ruho leikataan painottaen kokolihaan, fileisiin, grillileikkuuseen ja paisteihin, talviaikana menee enemmän jauhelihaa. Me emme tee jalosteita, koska haluamme myydä kaiken tuoreena ja luomuna ELY-keskuksen valvonnan piirissä.
Saimaa on hyvä brändi
– D.O.-laatumerkistä on ollut etua etenkin ravintolamyynnissä. Turistit pitävät Saimaa-brändistä, sanoo Siiriäinen.
– D.O. Saimaa -ryhmässä mukana ollessa erittäin hyvä oman markkinoinnin tuki on yhteisesiintymiset ruoka-alan tilaisuuksissa ja festivaaleilla. D.O Saimaa -toiminnassa on myös se etu, että tuntee olevansa laadukkaiden tuotteiden tekijöiden kanssa yhteistyössä, Siiriäinen summaa.
D.O.-alkuperä- ja laatumerkin käyttäjäksi hakeutujan pitää täyttää hakemus, jossa kysytään laajasti, millaisia tuotantoratkaisuja yrityksessä toteutetaan. Arviointi tehdään huomioiden neljän kestävän kehityksen periaatteen noudattaminen hakijan toiminnassa. Nämä ovat ekologinen kestävyys, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys sekä taloudellinen kestävyys.
Päätöksen merkin myöntämisestä tekee asiantuntijaraati. Merkin käyttöoikeussopimus on kaksivuotinen, liittymis- ja ylläpitomaksu on 200 euroa. Maakuntaliitto katselmoi toiminnan kahden vuoden välein sopimuskauden uusinnan yhteydessä ja tarvittaessa myös kesken sopimuskauden.
Artikkeli on tuotettu osana Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun -hanketta, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto 2023–2027. Juttu on julkaistu alunperin Luomulehden numerossa 5/2025.
Brita Suokas
Asiantuntija, luomuvalvonta ja -tuet
+358 44 528 8722
brita.suokas@luomuliitto.fi
