Maailman kriisit paljastavat suomalaisen ruokajärjestelmän heikon kohdan: riippuvuuden tuontipanoksista ja fossiilisesta energiasta. Luomuliiton kevätkokous esitti kannanotossaan 10.4. luomutuotantoa ratkaisuna, joka vahvistaa huoltovarmuutta ja suojaa sekä viljelijöitä että kuluttajia hintashokeilta.
Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, kuinka herkkä järjestelmämme – myös ruokajärjestelmä – on kansainvälisille häiriöille. Vaikka valtaosa tarvitsemastamme ruuasta tuotetaankin Suomessa, on ruuantuotanto täysin riippuvaista tuotantopanoksista, jotka valmistetaan fossiilisista raaka-aineista ja jotka ovat tuontitavaraa. Esimerkiksi lannoiteraaka-aineiden tuonti Venäjältä jatkuu edelleen, neljä vuotta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Hormuzinsalmen kautta kulkee paitsi lannoitteita ja niiden raaka-aineita, myös niiden valmistuksessa tarvittavaa maakaasua. Uusin energiakriisi onkin saanut lannoitteiden hinnat pomppaamaan kattoon. Tästä kärsivät jo valmiiksi talousvaikeuksissa kamppailevat maatilat, mutta myös kuluttajat ruuan hinnan noustessa.
– Mitä siitä seuraisi, jos esimerkiksi Itämeren kauppareitit suljettaisiin? Todellista huoltovarmuutta voidaan parantaa vain vähentämällä riippuvuutta tuontipanoksista ja fossiilienergiasta, huomauttaa Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu.
Luomu tarjoaa tilanteeseen ratkaisun, sillä luomutiloilla osataan tuottaa ruokaa ilman tuontilannoitteita ja -torjunta-aineita. Luomutilat pystyvät tuottamaan ruokaa myös poikkeusoloissa, sillä luomuviljely perustuu typensitojakasveihin, kierrätysravinteisiin sekä paikallisiin ravinnelähteisiin.
Luomun eurot jäävät Suomeen
Luomutuotannon vahvistaminen tukee myös kansantaloutta. Kun tuotantopanokset ovat kotimaisia, raha jää kiertämään Suomeen sen sijaan, että se valuisi ylikansallisille toimijoille. Luomuliiton kevätkokous kannustaakin raivaamaan hallinnollisia esteitä pois mm. kierrätysravinteiden käytön ja kotimaisen siementuotannon tieltä.
– Luomu raivaa tietä irti fossiiliriippuvuudesta. Samalla se varmistaa, että maatalouden eurot jäävät Suomeen – hyödyttämään kotimaisia viljelijöitä, yrityksiä ja koko yhteiskuntaa, puheenjohtaja Rauhansuu korostaa.
Edellisen energiakriisin aikaan hallitus myönsi maatalouteen ylimääräisen tukierän lannoiteostoihin. Nämä verovarat valuivat panosteollisuudelle ja osin myös Venäjälle. Luomuliiton kevätkokous korostaakin kannanotossaan, että purkkapaikkaratkaisujen sijaan valtion tuki tulisi kohdentaa ruokajärjestelmän kestävyysmurrokseen ja fossiilitaloudesta irrottautumiseen. Tämä palvelisi niin viljelijöitä, kuluttajia kuin koko yhteiskuntaakin.
Luomuliitto kannustaakin päättäjiä ja koko ruokaketjua näkemään luomun ratkaisuna, joka vahvistaa sekä huoltovarmuutta että taloudellista kestävyyttä.
