Luomukorvausehdot CAP-suunnitelman luonnoksessa

Tälle sivulle on koottu Luomuliiton kantoja liittyen maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen Suomen CAP-suunnitelmaksi vuosille 2023–2027.

Kannustamme jäseniämme ottamaan kantaa ja kirjaamaan tilakohtaisia lausuntoja siitä, miten ehdot vaikuttaisivat tilatasolla. On tärkeää saada näkyväksi, että ehdotukset liikuttavat kenttää laajasti. Yhdessä olemme vahvoja!

Luomuliiton näkökulmasta luomualan keskeisimmät kipupisteet ehdotuksessa luomukorvausehdoiksi ovat:

  • Luomukotieläinkorvauksen leikkaukset – Edunvalvonta puree! Uusi ehdotus on oikean suuntainen.
  • Eritystavoitteet ja määrärahojen riittävyys
  • Koko tila luomussa -ehto

Tämän lisäksi kannustamme myös ottamaan kantaa ehdollisuuden vaatimuksiin. 

Luomukotieläinkorvaus

Olemme saaneet MMM:stä tiedon, jonka mukaan uusimpien laskelmien perusteella CAP-luonnokseen ollaan ehdottamassa luomukotieläinkorvaustasoksi 130 €/ha 0,5 ey/ha ja että tukea maksetaan niin monelle hehtaarille kuin eläinyksiköt riittävät. Tämä tarkoittaa, että edunvalvontatyöllämme on vaikutusta!

Lausunnolla olevaa CAP-ehdotusta ei tulla päivittämään näillä tiedoilla, vaan ehdotus päivitetään lausuntoajan umpeuduttua. Uusi ehdotus on monin tavoin huomattavasti parempi kuin alkuperäinen, mutta tarkoittaa tukien alenemista niillä tiloilla, joilla eläintiheys on ollut hyvin alhainen.

Luomuliitto esittää, ettei eläinyksikkövaatimus saa missään tapauksessa olla yli 0,5 eläinyksikköä hehtaaria kohti – se sotisi täysin luomutuotannon periaatteita vastaan. Luomukotieläintuen tulee kannustaa tasapainoiseen tuotantoon siten, että kotieläintiloilla on kohtuullinen eläinmäärä suhteessa pinta-alaan. Mitä enemmän eläintiheys tiloilla kasvaa, sen suuremmaksi muodostuvat riskit ylilaidunnukselle, pistemäiselle ravinnekuormitukselle ja rehuomavaraisuuden vaarantumiselle.

Monet luomukotieläintilat ovat nuorten uusien tuottajien tiloja, jotka ovat aktiivisesti kehittäneet tuotantoaan ja investoineet ahkerasti. Nykyinen tukitaso ja eläintiheysvaatimus on kannustanut tuottajia monipuolistamaan tuotantoaan, turvannut tilojen rehuomavaraisuuden ja mahdollistanut laajat laidunalueet, mikä on hyödyttänyt luonnon monimuotoisuutta. Tuotantoa on kehitetty juuri siihen suuntaan, jota yhteiskunta vaatii.  

Tuottajan on pystyttävä luottamaan, että hallinto toimii pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. 

Ministeriön alkuperäisessä esityksessä esitetään luomukotieläintiloille 122 euron eläinyksikkökohtaista luomukorvausta ja vaihtoehtoisesti hehtaariperusteisena pyydetään kannanottoja 0,5–1 ey/ha eläintiheydelle. Hehtaariperusteisena tuki maksettaisiin niin monelle hehtaarille, kuin eläinmäärä riittää. 

Erityistavoitteet ja määrärahojen riittävyys

Suomen CAP-suunnitelman erityistavoitteissa kuvatut tavoitteet ja toimenpiteiden yksityiskohdat sekä budjetti ovat ristiriitaiset luomutuotannon osalta. Suomi on asettanut luomualalle 20 prosentin pinta-alatavoitteen vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi CAP-suunnitelman erityistavoitteissa todetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun osalta, että luonnonmukainen tuotanto edistää maatalousluonnon monimuotoisuutta, koska tuotannossa ei käytetä synteettisiä kasvinsuojeluaineita. Lisäksi etenkin luomukotieläintilojen on tutkitusti todettu olevan suotuisia maatalousympäristön linnustolle.

Budjetti vaikuttaa alijäämäiseltä. Luomun kasvutavoitteisiin ei tulla pääsemään, koska määrärahat eivät tule riittämään luomutuotannon tasaiseen kasvuun. Myös IFOAM Organics Europen selvitys vahvistaa, että määrärahoja on varattu liian vähän suunnitellun kasvun toteuttamiseksi.

Suomen suunnitelmat sotivat myös EU:n Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioiden tavoitteita vastaan. Tavoitteena on kasvattaa luomuviljeltyä pinta-alaa EU:n alueella 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Luomuliitto esittää, että luomulle on varattava tasaiseen kasvuun tarvittavat määrärahat. 

Koko tila luomussa -ehto

Luomukorvauksen ehdoksi on luonnoksessa esitetty, että mikäli tilalla on kotieläimiä vähintään viiden eläinyksikön verran, tulisi nämä kasvattaa luonnonmukaisella tavalla, ja että uusien luomutilojen kohdalla on eläimet siirrettävä luomuun viimeistään kolmannen sitoumusvuoden jälkeen.

Tavoitteena tämä on hyvä, mutta vaatimus on radikaali muutos nykyiseen käytäntöön. Toteutuessaan muutos tulee pienentämään luomuviljeltyä pinta-alaa, kun monet kotieläintilat luopuvat luomuviljelystä, ja vähentämään markkinoille päätyvien luomutuotteiden määrää kasvintuotannon osalta. Ehdotus on siksi ristiriidassa luomupeltopinta-alan kasvutavoitteiden kanssa.

Luomuliitto esittää, että luomukorvausehdoissa ei kielletä tavanomaisten kotieläinten pitoa luomutiloilla, koska riittää, että uudistuvassa luomulainsäädännössä tulee teollisen lannan määritelmä tiukentumaan. Olisi ristiriitaista, että tavanomaisen lannan käyttö on laillista luomukasvinviljelytiloilla, mutta luomutilalla ei saisi pitää tavanomaisia kotieläimiä. Kotieläintilojen, jotka eivät pysty siirtämään kotieläintuotantoa luomuun nopealla aikataululla, tulee voida jatkaa luomukorvauksen piirissä kasvinviljelytilan sopimuksella, kuten tälläkin hetkellä.

Ehdollisuuden vaatimukset

Tällä hetkellä on luomutilat vapautettu viherryttämisen vaatimuksista. Viherryttämisen vaatimukset ovat uudessa ehdotuksessa laitettu osaksi ehdollisuuden vaatimuksia; GAEC 1, GAEC 8 ja GAEC 9 vastaavat viherryttämisen vaatimuksia. EU:n asetuksesta tulee jo kohta että luomutilat on vapautettu GAEC 8 (viljelykierto, viljelyn monipuolistaminen) vaatimuksesta. Mutta Suomen ehdotuksessa ei olla ehdotettu muita kohtia, jotka eivät koskisi luomutiloja.

Esitämme että luomutilat vapautettaisiin GAEC 1 (Pysyvän nurmen viitesuhde ei saa vähentyä kansallisella, alueellisella, alaalueellisella, tilaryhmätai tilatasolla yli 5 % verrattuna v. 2018 viitesuhteeseen) ja GAEC 9 (Tuottamattomat alat) vaatimuksesta.

Näiden lisäksi on GAEC 7 aiheuttanut paljon keskustelua. GAEC 7 vaatimus on että enintään 45 % syysmuokattavasta peltoalasta voidaan muokata raskaammin kuin kevennetyllä muokkauksella.

Nyt esitetyt kaavamaiset prosenttiosuudet eivät ole toimivia, mikäli tarkoitetaan että syksyllä pitää 55 % alasta muokata kevennetysti, jotta saa oikeuden kyntää 45 % syysmuokattavasta alasta.

Syysmuokkauksen ala tulee suhteuttaa koko tilan peltoalaan, ei pelkästään muiden kuin tilan syyskylvöisille kasveille kylvettävään pinta-alaan.

Esimerkiksi näin: 30 prosenttia tilan pelloista saa kyntää tai muutoin vastaavalla tavalla muokata ennen talven tuloa siten, että maahan ei jää kasvipeitettä silloin kun koko muu pinta-ala on aidosti kasvipeitteistä alaa. Aidosti kasvipeitteistä on talven jälkeen keväällä vähintään kevätmuokkaukseen saakka kasvuaan jatkava kasvusto. Tällaisia ovat monivuotisten kasvustojen lisäksi edeltävän kesän aikana ja/tai syksyllä kylvetyt tai istutetut viljelykasvit ja kerääjäkasvit sekä sängen seassa kasvavat pyydyskasvit. Jos syysmuokattava pinta-ala on tilalla alle 5 hehtaaria sen saa muokata haluamallaan tavalla, myös kyntää, riippumatta siitä mitä muilla lohkoilla kasvaa. Tilanteissa, joissa on tarve muokata kasvitautien saastuttamat kasvijätteet maan sisään, on saatava niin tehdä, vaikka em. 30 % ala tai 5 ha:n raja ylittyisi.

Tilakohtaisia lausuntoja

On tärkeää että saamme lausuntopalveluun tilakohtaisia esimerkkejä siitä, miten ehdotukset vaikuttavat tilatasolla.

Voitte hyödyntää Luomuliiton yleisiä tekstejä omissa lausunnoissanne. Lausunto kirjataan lausuntopalveluun.

Luomukohdan löydätte selaamalla sivustoa alas kohtaan 5.2.1.2 Luonnonmukaisen tuotannon korvaukset ja Ehdollisuuden vaatimukset löytää kohdasta 4.2.

Lausunto kirjoitetaan omalla nimellä. Kerro lausunnossa omasta tilastasi tuotantosuunta sekä laajuus ja kuvaile luomukorvausehdotuksen vaikutus omalla tilallasi.

Sivua päivitetty 8.9.2021.