Toimenpide-ehdotukset luomutuotannon lisäämiseksi

Valkuainen

Sovelletaan olemassa olevaa tutkimustietoa käytäntöön ja perustetaan tutkijoiden, neuvonnan, ministeriön ja viljelijöiden välinen yhteistyöryhmä.

Kehitetään sopimustuotantoa esimerkkeinä takuuhintamallit ja Juvan Luomun toimintamalli.

Otetaan luomu mukaan kotimaisen valkuaisen viljelyä edistäviin hankkeisiin.

Vilja

Innostetaan viljelijöitä siirtymään tavanomaisesta luomutuotantoon esittämällä kannattavuuslaskelmia ja menestyjien esimerkkejä.

Kasvatetaan sopimustuotantoa, jossa esimerkkinä voi olla Helsingin Myllyn sopimusmalli.

Toimijoiden välisessä viestinnässä tuodaan esiin markkinalähtöinen nelivuotinen luomukierto: kaura suojaviljana, apilanurmi, ruis, rypsi. Viljelykiertoa voidaan toteuttaa peltokasveja tuottavien tilojen välillä siten, että viljelijärengas tekee tuotantosopimuksen teollisuuden kanssa. Sopimus on tonniperustainen, ja rengas jakaa määrän keskenään viljelykiertoihinsa sopivaksi. Tuote toimitetaan ostajalle isoina erinä, ja tuottajat saavat osuutensa renkaan sisäisillä tilityksillä.

Kasvikset

Lisätään luomupuutarhaneuvonnan toimintaa ja resursseja. Neuvonta toimii nyt toimii yhden yksittäisen ja alkuvaiheessa olevan hankkeen varassa.

Laajennetaan ammattimaista toimintaa verkostoitumalla esimerkiksi sekä logistiikka- ja markkinointiyhteistyöllä ja koneiden yhteiskäytöllä.

Kerrotaan menestyneistä esimerkkitapauksista. Luomuliiton ja ProAgria Keskusten liiton Vallu -hanke on tukenut luomukasvistuotantoa. Erityisesti avomaatuotannon on mahdollista saada siitä uusi käytäntöjä ongelmien ratkaisuun ja viljelijöiden työn mielekkyyden lisäämiseen.

Maito

Turvataan kotimaisen luomuvalkuaisen saanti esimerkiksi viljelykierroilla erilaisten tuotantosuuntaa harjoittavien tilojen välillä.

Rakennetaan maitotilojen ympärille rengas, joissa kasvinviljelytilat tuottavat viljaa, valkuaista ja karkearehua maitotilalle, joilta taas toimitetaan lantaa kasvitiloille.

Liha

Kuluttajakysynnän noston kautta saadaan teurastamot ja lihatalot myymään luomuliha luomuna eli saadaan kaikki luomuna kasvatettu naudanlihan kuluttajalle asti luomuna. Näin hyödynnetään lähes kokonaan kotimainen rehuomavaraisuus eli apilanurmi

Sianlihan ja siipikarjanlihan tuotannon tilanteesta ja mahdollisuuksista tarvitaan erillinen, perusteellinen selvitys.

Kananmunat

Turvataan valkuaisen saanti tulevaisuudessa.

Varmistetaan luomukananuorikoiden kasvattamisen edellytykset; poikkeuslupa loppuu vuonna 2011. Selvitetään Ruotsin ja Tanskan toimintamallit.

Toimenpide-ehdotukset käytön lisäämiseksi

Ammattikeittiöt

Selvitetään tukkuportaan luomutilanne ja yhteistyön lisääminen luomualan kanssa.

Lisätään viestintää ammattikeittiöille luomuasetuksen muutoksesta ja luomun sisällöstä.

Vähittäiskauppa

Tehdään vähittäiskaupalle kahdensuuntainen toimintaopas, jossa tavarantoimittajia opastetaan kaupan toimintamalleihin ja kaupan henkilökunnalle selvitetään, mitä luomu on.

Vienti

Tuodaan esille Suomen luomutuotannon kilpailuetuja: kauran laatu, satotaso ja kokonaisvolyymi, keruutuotteet ja rypsiöljy.

Lisätään raaka-ainetuotantoa merkittävästi.

Kasvun veturit

Toimenpideohjelmassa on Kaasalaisen mukaan haettu tuotanto- ja tuotealueita, joiden koetaan joko raaka-aineen saatavuuden, tuotantoalan toimintamallien, luomuun sopivuuden tai imagon kannalta olevan tärkeimpiä.

Viljassa veturina voisi olla terveellisyydellään ja erittäin korkealla laadullaan hyvän imagon saavuttanut luomukaura.

Kasviksissa taas porkkanalla on parhaat edellytykset erottua luomuna ja päästä volyymituotteeksi.

Kotimaisella luomuviljellyllä apilavalkuaisella kasvatettu murea luomunaudanliha eri muodoissaan. Luomukotieläinpuolen yhteiseksi veturiksi sopii nauta. Lehmä on kotieläin, mikä parhaiten sopeutuu suomalaiseen luontoon ja pystyy hyödyntämään luontaisesti ympäristöä. Tuotostaso pysyy silti melkein samana kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Luomuviljalla ja -herneellä ruokittu vapaana elävä luomukana tuottaa tunnetusti maukkaita, korkealla ja edelleen kasvavalla markkinaosuudella olevia luomukananmunia.

Yhteinen strategia

Luomuala on laatinut yhteisen strategian vuosille 2007–2015. Strategian mukaan Luomu palvelee kuluttajien hyvinvointia sekä edistää kestävää tuotantoa ja kulutusta elintarviketaloudessa. Visiona on, että vuonna 2015 Suomi on Euroopan kärkimaita luomutuotannossa ja kulutuksessa. Tuotevalikoima vastaa kuluttajan hyvinvoinnin ja modernin elämänrytmin tarpeisiin.

Markkinatavoitteet vuonna 2015:

- Kotimaan vähittäiskaupan myynnissä luomuruuan osuus on 6 prosenttia.

- Kaikissa julkisen sektorin ammattikeittiöissä käytetään luomutuotteita.

- Yksityisellä sektorilla luomua käyttävien keittiöiden määrä kasvaa 15 prosentilla vuosittain.

- Suomen elintarvikeviennistä 10 prosenttia on luomua.

Luomumarkkinoiden kasvun suurin este on raaka-ainepula.

Pulaan on etsitty ratkaisuja toimenpideohjelmalla.

Luomuelintarvikeketjun toimenpideohjelman tavoitteena on luoda konkreettiset toimenpidesuunnitelmat viidelle eri luomutuotantoalalle: liha, vilja, kasvis, maito ja kananmuna sekä kolmelle eri asiakasnäkökulmalle: vähittäiskauppa, ammattikeittiö ja vienti.

Luomuliiton puheenjohtajan Antti Kaasalaisen vetämän hankkeen taustalla on luomun yhteiskuntavastuu ja tärkeä rooli kestävän kehityksen työkaluna, niin maatalouden käytäntöjen parantajana kuin ympäristöystävällisyytenä sekä eläinten hyvinvoinnin edistäjänä.

Kasvulle on edellytykset

Kaasalaisen mukaan luomulla on erittäin hyvät edellytykset kasvaa entistä nopeammin Suomen markkinoilla ja suomalaisille raaka-aineille ja tuotteille on kysyntää myös vientimarkkinoilla.

Kuluttajien kiinnostus on kasvussa; monet viljelijät, yrittäjät, jalostajat, kaupat ja ammattikeittiöt ovat löytäneet luomusta tavan palvella asiakkaitaan.

Suomen luomumarkkinat ovat kuitenkin olleet kehittymättömät. 90-luvulla röyhistelimme rintaamme kun pelloista 6 prosenttia oli luomussa. Luku oli Euroopan huippua. Pellot kuitenkin kasvoivat rehua tavanomaiselle karjalle tai viljaa tavanomaisille markkinoille. Luomun osuus elintarvikemarkkinoista on edelleen alle prosentin kun se Euroopan ykkösmaassa Tanskassa on jo yli kuusi prosenttia.

Toimenpideohjelmassa on nyt etsitty niitä kärkiä, joilla luomun osuutta markkinoilla nostetaan.

Kaasalaisen mukaan luomu onkin saanut viimeisen parin vuoden ajan runsaasti positiivista julkisuutta ja siihen suhtaudutaan erittäin myönteisesti. Luomumarkkinat ovat Suomessakin kasvaneet viimeisen kahden vuoden ajan nopeammin kuin elintarvikemarkkinat yleensä.

Kasvun siemen alkutuotannossa

Kaasalaisen mukaan luomumarkkinoiden nopeamman kehityksen ja kasvun suurin este tällä hetkellä on raaka-ainepula.

”Myös luomun imagossa ja viestinnässä, jalostus- ja logistiikkaketjun toiminnassa, alan yhteistyössä sekä eri toimijoiden tahtotilassa on niissäkin edelleen paljon parannettavaa. Silti raaka-aineiden tuotannon määrä lähes kaikilla tuotannon aloilla sekä tästä johtuva toimitusvarmuuden puute nousee suurimmaksi haasteeksi” muistuttaa Kaasalainen. Tästä syystä hankkeen toimenpidesuunnitelmia lähdettiinkin kartoittamaan ensin alkutuotannosta.

”Pitää saada massatavaravirtaa sellaisilla tuotteilla, joissa on selvä kilpailumahdollisuus tavanomaiseen tuotantoon nähden. Kuluttajan pitää pystyä todentamaan tuotteiden luonnonmukaisuus helposti ja samalla tuotteiden ympäristö-kestävyyden pitää olla selkeä ja vahva. Vastakkainasettelu tavanomaiseen tuotantoon nähden on vältettävissä, jos tuotteet ovat sellaisia, joista kotimaisella tuotannolla on alituotantotilanne ja ollaan tuonnin varassa”, sanoo Kaasalainen.

Päällekkäisyyksiä vältettävä

Kaikki kehityshankkeet, mukaan lukien alueelliset, olisi saatava huomioiduksi koko luomustrategian etenemisen kannalta, ettei tehtäisi turhia päällekkäisyyksiä vaan hankkeet täydentäisivät toisiaan, jolloin hankkeiden hyödyt saataisiin levitettyä alalle.

Hankkeen aikana on noussut esiin, että luomumääräykset eivät ole selkeät ja niiden tulkinnassa on eroja niin tuottajien, jalostajien kuin myös viranomaisten kesken. Tulkinnat vaihtelevat myös eri puolilla maata.

Luomualan opintojen vähäinen määrä tai suoranainen puute eri oppiasteilla on Kaasalaisen mukaan suuri ongelma alan pidemmän ajan kehittymisen kannalta.