Nainen ja mies aurinkopaneelien edessä

Vuoden Luomuyritys -palkinto Komppa-Seppälän luomutilalle

Luomuliitto ry on myöntänyt Vuoden Luomuyritys -palkinnon Korpilahdella toimivalle Komppa-Seppälän luomutilalle. Palkinto myönnettiin valtakunnallisten Luomupäivien yhteydessä 10.11.2022.  

Yrittäjät Marja Komppa ja Ari Seppälä ovat viljelleet luomutilaansa Korpilahdella vuodesta 1990. Sinä aikana heistä on tullut Suomen suurin luomuhunajan tuottaja ja he ovat luoneet kaksi valtakunnallisesti tunnettua brändiä: Järki Särki -tuotteet sekä Mielihyvin-hunajan (ent. Voi Hyvin -hunaja).  

– Komppa-Seppälän tila onkin kokoaan suurempi luomuyritys, kuvailee Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri voittajia. 

Luomuliitto myöntää vuosittain Vuoden Luomuyritys -palkinnon innovatiiviselle, ekologiselle tai muuten innovatiivista esimerkkiä näyttäneelle luomuyritykselle. 

Luomuliiton hallitus kertoo valinnan perusteluissa, miten Komppa ja Seppälä eivät ole jääneet paikalleen, vaan ovat kehittäneet uutta kolmen vuosikymmenen ajan. Ekologisuus on huomioitu yrityksen tuotteissa kautta linjan; myös Järki Särki -tuotteissa, jotka eivät ole luomua. Villikalaa kun ei voi sertifioida luomuksi.

Menestystarina byrokratiasta huolimatta 

Komppa-Seppälän tarina on myös esimerkki siitä, miten pienimuotoinen elintarviketuotanto Suomessa edellyttää poikkeuksellista nokkeluutta ja kärsivällisyyttä. Yrittäjät joutuivat hiljattain vaihtamaan 18 vuotta käytössä olleen Voi Hyvin -hunajan tuotenimen, koska Ruokavirasto koki, että se on tulkittavissa terveysväittämäksi. 

– Nimenvaihto oli raskas ja erittäin kallis prosessi pienelle yritykselle, Komppa-Seppälät kertovat. 

Yrittäjien mielestä ”voi hyvin” oli toivotus, jolla toivotettiin asiakkaalle hyvinvointia. Nimi vaihdettiin ’mielihyvin’-sanaan. Myös Järki Särki -nimi oli joutua vaihtoon, mutta yrittäjät pystyivät perustelemaan tuotteen järkevyyttä sen myönteisillä ympäristövaikutuksilla. 

Myös kalanjalostuslaitoksen pystyttämisessä Komppa-Seppälät painivat lainsäädännön kanssa. Vaikka tilalle tehtiin mahdollisimman pieni ja halpa jalostuslaitos, rahaa tuotantotilojen tekoon meni 100 000 euroa. Yrittäjät toivovatkin pienille käsityövaltaisille yrityksille hieman lievempiä normeja kuin suurille elintarviketehtaille. 

Susann Rännäri nostaa lisäksi esille luomutilojen valvontamaksuihin tehdyt muutokset, jotka kurittavat etenkin pieniä ja monipuolisia luomutiloja.  

– Suomessa hallinnolliset prosessit eivät tue pienimuotoista elintarvikeyrittäjyyttä. Kuitenkin tukemalla pieniä yrityksiä saisimme markkinoille monipuolisia luomutuotteita. Luovuus kukkii pienyrityksissä, ja siitä Komppa-Seppälän tila on erinomainen esimerkki, hän huomauttaa.