Arkisto

Kyntöä maata hoitaen

Kynnön haittoja voidaan välttää, kun siirrytään kyntämään kesällä. Seuraavassa tarkastellaan kesäkyntöä ja muutamia muita tapoja välttää kynnön haittoja.

Kvernelandin lisävarusteena myytävällä terällä ja Grenen yleismallilla kuohkeutetaan vaon pohjaa noin 8–12 sentin syvyydeltä. Terä kiinnitetään kahdella pultilla maapuoleen. Viimeiseen terään jankkuriterää ei ole syytä kiinnittää, jos siinä kulkee vakopyörä seuraavalla ajokerralla. Kovimmilla mailla leveää jankkuriterää voi kaventaa. Laukaisulaitteeseen voi olla tarpeen lisätä yksi lisälehti.

Lue lisää…

Luomulehti 5/2021

Tilaa Luomulehti nyt!

Nettilehti on tarkoitettu tilaajille ja lehteen tutustuville. Se ilmestyy kaksi viikkoa paperilehden jälkeen.

www.luomulehti.fi

Lehdessä mainittuja viitteitä ja linkkejä:

s. 8 Kyttä, V., Helenius, J. & Tuomisto, H. L. 2021: Carbon footprint and energy use of recycled fertilizers in arable farming. Journal of Cleaner Production 287: 125063.

s. 12–13 Tietokortteja muokkauksesta

Muokkausjärjestelmän valinta: miksi ja miten maata muokataan?

Kynnön haittojen minimointi

Lue lisää…

Suosin luomumaitotuotteita, mutta vasikoiden erottaminen emoistaan mietityttää. Onko kukaan selvittänyt, kuinka paljon haittaa olisi siitä, että vasikka saisi olla emänsä kanssa?

Joillain lypsykarjatiloilla vasikoita hoitavat niin kutsutut imettäjälehmät, kuten kuvassa. Ruotsissa tutkitaan nyt, miten vasikan yhteiselo oman emän kanssa onnistuisi tavallisessa lypsykarjanavetassa.

Vuosien varrella moni on ollut huolestunut vasikoiden siirtämisestä pois emon luota juuri lypsykarjatiloilla.

Maitotiloilla – myös luomutiloilla – lypsylehmän maito lypsetään myyntiin, joten vasikat otetaan pois emojen alta aika pian poikimisen jälkeen. Joillakin tiloilla tosin käytetään imettäjälehmiä, jotka nimensä mukaan imettävät useampaa vasikkaa. Poikineen lehmän vasikan pois viemisen aiheuttamaan ahdistukseen tämä ei tietenkään ole ratkaisu.
Lue lisää…

Missä tapauksessa luomukasvitilan tulee rekisteröityä rehualan alkutuotannon toimijaksi?

Kaikkien maatilojen, joilla tuotetaan rehua, tulee kuulua Ruokaviraston ylläpitämään rekisteriin. Esimerkiksi viljan viljely rehuksi tai säilörehun teko joko omaan käyttöön tai myyntiin katsotaan rehun tuottamiseksi ja rekisterin alaiseksi toiminnaksi.

Rekisteröinnillä pyritään varmistamaan rehujen hyvä hygienia ja asiallinen kirjaaminen tilatasolla. Tilan pitäjän vaihtuminen tai muu pysyvä muutos toiminnassa tulee ilmoittaa Ruokavirastoon. Ruokaviraston verkkosivuilta saa lisätietoja, ja lomakkeella F voi rekisteröityä alkutuotannon toimijaksi. Rekisteröinti on maksutonta. Rehun ostajan tulisi tarkistaa tuottajan kuuluminen rehualan alkutuotannon toimijaksi Ruokaviraston rekisteristä.

Erkki Vihonen
kasvintuotannon asiantuntija
040 9360 377

Vielä ehtii mukaan Vuoden Luomuyritys -kilpailuun

Luomuliitto myöntää vuosittain Vuoden Luomuyritys -palkinnon innovatiiviselle, ekologiselle tai muuten innostavaa esimerkkiä näyttäneelle luomuyritykselle.

Voittajan valitsee Luomuliiton hallitus ehdotettujen yritysten joukosta. Lue lisätiedot ja kerro ehdokkaastasi täällä.

Vuonna 2020 Luomuliitto myönsi Vuoden Luomuyritys -palkinnon suomusjärveläiselle Birkkalan tilalle yli 20 vuoden sitkeästä työstä kotimaisen luomuspeltin menekin edistämiseksi.