Tiedotteet

Ympäristökorvaus luomutilan kannalta

web Maisema Käki 20140905_111026Ympäristötuen rakenne muuttuu tämän kevään aikana, kun vanha ympäristötuki muuttuu ympäristökorvaukseksi.

Tuen yläikäraja poistuu sitoumuksesta ja sen rakenne ja toteutus muuttuvat aikaisemmasta oleellisesti, esimerkiksi tiloja ei enää eritellä kasvinviljely- tai kotieläintiloihin. Edellisen tukikauden tilakohtaiset lisätoimenpiteet ovat muuttuneet kaikille tiloille valittaviksi lohkokohtaisiksi toimenpiteiksi muutamin rajoituksin. Lohkokohtaisten toimenpiteiden toteuttamisen laajuuteen on tullut aikaisempaa enemmän vuosittaista joustoa.

Ympäristökorvaukseen sitoutuminen

Sitoumus tehdään viideksi vuodeksi ja vähimmäisala kasvaa 5 hehtaariksi. Puutarhakasveilla vähimmäisala on 1 ha. Sitoumuksessa ei ole vertailualaa ja tukimenetyksiä ei tule, kunhan lohko ei poistu maatalouskäytöstä. Sitoumusala on vuonna 2014 tukikelpoinen ala ja tulevalla korvauskaudella korvauskelpoiseksi muutettava tai haettava ala. Korvauskelvottomia lohkoja ovat jatkossakin pääasiassa vuoden 2004 jälkeen raivatut lohkot.

Korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus, eikä se riipu siitä, sitoutuuko viljelijä ympäristökorvaukseen vai ei. Vaikka lohko jossain vaiheessa siirtyisi tilalle, joka ei ole sitoutunut ympäristökorvaukseen, lohkon tukikelpoisuus ei häviä.

Vuosina 2016-2018 sitoumuksen ulkopuolelle jääneiltä tiloilta tulevat korvauskelpoiset lohkot voidaan liittää sitoumukseen, jos pinta-ala on alle 5 ha. Jos pinta-ala on suurempi, vastaanottava tila tekee uuden 5-vuotisen sitoumuksen. Vuosina 2019-2020 sitoumuksen ulkopuolelle jääneiltä tiloilta tulevaa alle 5 ha alaa ei voi liittää sitoumukseen, eikä sille saa korvausta, vaikka niitä on viljeltävä sitoumuksen ehtojen mukaan. Uuden sitoumuksen voi tehdä määrärahojen puitteissa, jos ala on yli 5 ha. Tämä kannattaa huomioida tiloilla, jotka harkitsevat ympäristötuen ulkopuolelle jäämistä.

Iso kysymys tulee olemaan, miten laajasti ympäristötukeen sitoudutaan ja kuinka paljon lohkokohtaisia toimenpiteitä hyödynnetään. Riittävätkö ympäristötukeen varatut rahat sitoumuskauden loppuun asti? Vuokrasopimuksia tehdessä on syytä kertoa vuokranantajalle, jos lohkot jäävät ympäristösitoumuksen ulkopuolelle sekä sen mahdolliset seuraukset.

Vähimmäisvaatimukset ja tilakohtaiset toimenpiteet

Vähimmäisvaatimukset ovat sellaisia toimenpiteitä, joista ei makseta ympäristötuessa korvausta, vaikka niitä pitää noudattaa. Tilakohtaisista toimenpiteistä tila saa niistä aiheutuvien kustannusten mukaisen korvauksen. Molempia pitää noudattaa, eikä tilan näkökulmasta ole mitään eroa, mihin kategoriaan mikäkin toimenpide kuuluu.

Vähimmäisvaatimukseen kuuluvat typpi- ja fosforilannoitus taulukoiden sekä täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävissä ehdoissa on rajoituksia ja vaatimuksia lannan levityksen ja varastoinnin suhteen. Kasvinsuojeluaineista on olemassa tarkat säädökset, esimerkkinä sanatarkka lainaus ohjeista: jos viljelijä käyttää tai ostaa kasvinsuojeluaineita tai tekee päätöksiä kasvinsuojelutoimista tulee kasvinsuojeluaineista koulutus / tutkinto olla voimassa. Kasvinviljelyaineiden levitykseen käytettävä ruisku on testattava 5 vuoden välein.

Typpilannoitustaulukko perustuu maalajien sijaan multavuuteen ja syyskylvöisten kasvien lannoitusrajat ovat tarkentuneet. Muutos ei aiheuttane ongelmia luomutiloille, vaikka viljavuustutkimusten multavuustiedot eivät aina osukaan kohdalleen.

Luomutilan näkökulmasta suurimmat haasteet tulevat fosforilannoitukseen. Taulukkoarvoja on tarkistettu niin lohkolle levitettävään fosforimäärän kuin myös karjanlannan ravinnepitoisuuksien osalta. Tämä aiheuttaa yhdessä fosforin laskentatavan muutoksen kanssa sen, että karjanlannan levitys tulee entistä haasteellisemmaksi. Karjanlantapoikkeus on nyt selkeästi merkittynä fosforitaulukossa.

Loppumetreillä on tulossa vielä muutos alkuperäiseen esitykseen, joten karjanlantapoikkeus on mahdollista myös lantaa vastaanottavalla tilalla. Muutokset fosforilannoituksessa tulevat johtamaan karjanlannan levitysalatarpeen lisääntymiseen tai pahimmassa tapauksessa kotieläintilan jäämiseen ympäristötuen ulkopuolelle. Jos satoa ei korjata, lannoituksessa annettu fosfori lasketaan täysimääräisesti seuraavan vuoden kasville. Karjanlannan käytössä kasvinviljely tiloilla saa olla tarkkana, että fosforin tasauksen saa tehtyä tasauskauden aikana. Fosforin tasausaika on edelleen 5 vuotta.

Ravinteiden tasapainoinen käyttö

peltoRavinteiden tasapainoinen käyttö pitää sisällään alla mainitut tilakohtaiset vaatimukset. Se sijoittuu tilakohtaisen ja lohkokohtaisen toimenpiteen välimaastoon. Sitä on noudatettava tilan kaikilla lohkoilla, mutta siitä ei makseta korvausta kesannoille, pysyville nurmille, suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi ja joutsenpelloille.

1. Viljelysuunnitelma kasvukaudelle ja lohkokohtaiset muistiinpanot
Vuosittainen suunnitelma tehdään ennen kasvukauden alkua ja sitä tarkennetaan kylvöjen yhteydessä. Lohkokohtaiset muistiinpanot sisältävät lohkon perustiedot ja lohkolle tehdyt toimenpiteet. Kaikki tämä on tuttua edelliseltä kaudelta.

2. Viisivuotinen viljelysuunnitelma
Tilakohtaisena toimenpiteenä tehdään ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä viljelykiertosuunnitelma viljeltävistä kasveista koko sitoumuskaudeksi. Luomutiloille suunnitelman tekeminen on tuttua. Uutta on se, että se tarvitaan luomukorvauksen sijasta ympäristökorvauksen puolella ja suunnitelma toimitetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

3. Viljavuustutkimus
Viljavuustutkimuksen näytteen ottoon tulee pieniä tarkennuksia alle 0,5 ha lohkoille. Vastedes alle 0,5 ha lohkolla voi käyttää samaa viljavuusnäytettä kuin viereisellä lohkolla. Yksittäisillä alle 0,5 ha lohkoilla pitää olla oma näyte tai käytettävä asetuksen liitteen runsasmultaisen maan typen arvoja ja viljavuusluokalta hyvän fosforiarvoja. Puutarhatiloille tulee sama 5 vuoden näytteenottotiheys kuin peltokasveilla.

4. Peltomaan laatutesti
Testi tehdään kolmannen sitoumusvuoden loppuun mennessä kaikille yli 0,5 ha lohkoille. Peltomaan laatutesti tehdään itsearviointilomakkeella, joka löytyy esimerkiksi Agronet-palvelusta. Kyseessä on lomake, joka voidaan täyttää toimistotyönä muutamassa minuutissa. Lomake toimitetaan täyttämisen jälkeen maaseutuviranomaiselle.

Lomakkeen täyttäminen ei vielä anna paljon tietoa lohkon kunnosta. Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmää kannattaa hyödyntää myös tässä kohdin. Voit tilata sen kautta tilalle asiaan perehtyneen neuvojan, jonka kanssa voit yhdessä käydä läpi tilan peltojen kasvukunnon ja suunnitella toimenpiteet kasvukunnon parantamiseksi.

5. Koulutus
Yhden päivän koulutusvaatimus on täytettävä kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Sen voi tehdä myös sähköisesti netissä.

6. Suojakaistat
Valtaojien varsilla vaadittu metrin suojakaista on siirtynyt täydentäviin ehtoihin. Tilakohtaisissa ehdoissa on enää vesistöön rajoittuvilla lohkoilta vaadittu keskimäärin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Vesistöistä tiedot löytyvät Vipu-palvelun uomarekisteristä. Muille lohkon rajoille voi halutessaan perustaa keskimäärin enintään kolmen metrin monimuotoisuuskaistan, joka luetaan viljelykasvin pinta-alaan. Monimuotoisuuskaistaa voi käyttää esimerkiksi pölyttäjien, loispistiäisten ja muiden hyödyllisten eliöiden ja eläinten turva ja ruokailupaikkana. Merkitse tieto suojakaistasta kyseiselle lohkokortille.

Lohkokohtaiset toimenpiteet

Sitoumusta tehtäessä viljelijä valitsee lohkokohtaiset toimenpiteet tilalle. Uudessa sitoumuksessa on aikaisempaan kauteen verrattuna enemmän joustoa, joten tilan kannattaa valita kaikki tilalle sopivat lohkokohtaiset toimenpiteet. Ainoastaan kasvipeitteisyyden ja orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla osalta on vuosittainen vähimmäisvaatimus mitä pitää noudattaa.

1. Lietelannan sijoittaminen peltoon
Lietelantaa, virtsaa tai nestemäistä orgaanista lannoitevalmistetta on levitettävä sijoittavalla tai multaavalla laitteella vähintään 20 m3 hehtaarille vuodessa. Sijoittavan laitteen on leikattava pellon pintaan viilto ja valutettava tai ruiskutettava neste viiltoon. Toteutetusta alasta tehdään vuosittain ilmoitus 30.9. mennessä.

2. Ravinteiden ja orgaanisen aineiden kierrättäminen
Peltolohkoille on lisättävä ravinnepitoista orgaanista materiaalia, jonka orgaanisen materian kuiva-ainepitoisuus on vähintään 20 %. Viljelijän omalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine ei oikeuta korvaukseen. Levitettävän määrän on oltava vähintään 15 m3 hehtaarille vuodessa. Toteutetusta alasta tehdään vuosittain ilmoitus 30.9. mennessä.
Viljelijän on valittava jompikumpi toimenpide, koska tila ei valita samaan sitoumukseen sekä lietelannan sijoittamisesta peltoon että ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämisestä peltoon.

3. Valumavesien hallinta: säätösalaojitus ja säätökastelu
Toimenpidettä voidaan toteuttaa turve- ja multamailla, happamalla sulfaattimaalla Sirppujoen valuma-alueella, Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueella ja näiden välisellä alueella sekä peltolohkoilla, joilla on ollut voimassa oleva erityistukisopimus valumavesien käsittelystä. Hoitotoimenpiteistä voidaan valita lohkolle vain toinen: säätösalaojituksen hoito tai säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätyksen hoito.

4. Ympäristöhoitonurmet: suojavyöhykkeet, monivuotiset ympäristönurmet ja luonnonhoitonurmet
4.a Suojavyöhyke
Suojavyöhykenurmen voi perustaa sellaisille lohkoille, jotka rajoittuvat vesistöön tai valtaojaan. Koko lohkon voi halutessaan ilmoittaa suojavyöhykenurmeksi, vaikka peruste täyttyy vain osalla lohkoa. Kasvusto perustetaan nurmi- ja heinäkasvien siemenseoksella, jossa on enintään 20 % typensitojakasvien siemeniä. Kasvustoa ei saa lannoittaa. Kasvusto on niitettävä ja vietävä pois suojavyöhykkeeltä tai laidunnettava. Pois korjatun sadon saa käyttää eläinten rehuksi. Suojavyöhykkeet on perustettava kolmen ensimmäisen sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytettävä sitoumuksen loppuun asti. Suojavyöhykkeeksi ilmoitetut alat pellolla on jätettävä luomusopimuksen ulkopuolelle.

Neuvo 2020 neuvojat voivat auttaa valinta tilanteessa, kun harkitaan suojavyöhykkeitä. Tuki houkuttelee, mutta suojavyöhykenurmi edellyttää aina sadon pois korjaamista, eikä niitä voi lannoittaa. Etenkin koko lohkoa ilmoittaessa pitää muistaa, että ne on säilytettävä sitoumuksen loppuun asti. Jos sadon pois korjaaminen ei ole ongelma ja lohko voi olla nurmella sitoumuksen loppuun asti, niin suojavyöhyke on hyvä vaihtoehto. Luomukorvauksen pois jäänti ja muut nurmen ilmoittamismahdollisuudet ja niiden ympäristötuki kannattaa ottaa huomioon vertailuja tehdessä.

4b. Monivuotiset ympäristönurmet
Monivuotisia ympäristönurmia voi ilmoittaa lohkoille, jotka sijaitsevat pohjavesialueella, happamilla sulfaattimailla tai joiden maalaji on turvetta tai multamaata. Ne ilmoitetaan kasvulohkotiedoissa viimeistään kolmantena vuonna ja ne on säilytettävä sitoumuskauden loppuun asti. Kasvusto on korjattava vuosittain ja sitä saa lannoittaa sitoumuksen lannoitusrajojen mukaisesti. Nurmikasvuston saa uudistaa vain suorakylvöllä.

4c. Luonnonhoitonurmi
Luonnonhoitonurmen ehdot ovat säilyneet lähes ennallaan. Ne on säilytettävä vähintään kaksi kasvukautta ja niiden siemenseoksessa saa olla enintään 20 % typensitojakasvin siemeniä. Luonnonhoitopeltojen määrä saa olla enintään 5 % ja kohdentamisalueella 20 %. Kohdentamisalue on eri kuin kasvipeitteisyydessä ja koskee lähinnä Etelä-Suomea. Luonnonhoitonurmilla on kiinteä tukitaso ympäristökorvauksessa. Tuotantonurmia korkeampi tukitaso kannattaa hyödyntää viljelykierrossa ja kasvulohkolomaketta täyttäessä.

5. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
Suomi on jaettu kahteen osaan kasvipeitteisyys toimenpiteessä. Tukialue AB ja osa C-alueen rannikosta kuuluvat kohdentamisalueeseen, jossa on tiukemmat vaatimukset ja korkeampi korvaustaso. Tarkista kumpaan alueeseen lohko kuuluu ja tutustu sen jälkeen ehtoihin. Kohdentamisalueen kartta löytyy mavin sivuilta.

Pääosalla C-aluetta tila sitoutuu vähintään 20 % kasvipeitteisyyteen sitoumusaikana. Kasvipeitteisyyttä voidaan toteuttaa joko aidolla kasvipeitteisyydellä tai kevennetyllä muokkauksella (enintään 1 muokkaus). Kasvipeitteisyys on säilytettävä kylvömuokkaukseen asti. Korvaus maksetaan annettujen vähimmäisalojen mukaisesti. Tila voi vuosittain lisätä korvauskelpoista kasvipeitteistä alaa vähintään 40 % tai 60 % ja määrä voi vaihdella vuosittain.

Kohdentamisalueella, AB ja osalla C-alueen rannikkoa, vähimmäisalan ylittävän alan on oltava aitoa kasvipeitteisyyttä, sänki tai kasvava kasvi. Lisäksi kohdentamisalueella on yksi korvausperuste enemmän, vähintään 80 % kasvipeitteisyys.

Kasvipeitteisyysprosenttiin lasketaan mukaan kaikki seuraavan talven kasvipeitteinen peltoala. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos edellisenä kesänä lohko on ilmoitettu kesannolle, pysyvälle nurmelle, suojavyöhykkeelle, LHP-, ympäristö- ja viherlannoitusnurmelle tai monimuotoisuuspelloksi. Toteutettavasta alasta tehdään vuosittain ilmoitus 30.9. mennessä.

Luomutilan näkökulmasta kasvipeitteisyys on kaksipiippuinen asia. Viljelykierrossa olevien nurmien ja syyskylvöisten kasvien osalta vaatimukset toteutuvat itsestään. Muun alan osalta tulee enemmän pohdittavaa, kuinka monella lohkolla voi kynnön jättää keväälle vai riittääkö kevytmuokkaus. Kevytmuokkaus yhteen kertaan voi joskus riittää jollakin lohkolla rikkojen torjumiseksi, mutta ei kaikilla eikä joka vuosi. Kestorikkakasvit alkavat lisääntymään, jos jätät pellot pelkästään sängelle. Talven yli jätetyn kerääjäkasvin rikkomisessa on haastetta, ellet voi kyntää lohkoa keväällä. Ole realisti, kun ilmoitat kasvipeitteisyys alaa.

6. Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla
Viljelijä sitoutuu kattamaan rivit ja monivuotisilla kasveilla rivit tai rivivälit. Katettujen lohkojen ala voi vaihdella vuosittain, mutta tilalla on oltava vähintään yksi kasvulohko (0,05 ha) joka vuosi.

Yksivuotisilla puutarhakasveilla katteena voi olla olki, hake, ruohosilppu, biohajoava kalvo, katepaperi tai muu haitaton orgaaninen materia. Siemenperunan on oltava EU:n alueella tuotettu virallisesti tarkastettu ja hyväksytty siemenperuna. Perunalohko on katettava kokonaan oljella.
Monivuotisilla kasveilla rivien kohdan kate voi olla: olki, hake, ruohosilppu, biohajoava kalvo tai muulla orgaanisella materiaalilla, katepaperilla tai leikattavalla nurmella. Rivivälit on katettava nurmella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella.

7. Peltoluonnon monimuotoisuus: viherlannoitusnurmet, kerääjäkasvit, saneerauskasvit,ja monimuotoisuuspellot
Toimenpiteestä saa korvauksen, jos perustaa viherlannoitusnurmen tai monimuotoisuuspellon tai viljelee kerääjäkasveja tai saneerauskasveja. Luomutiloille ei makseta korvausta viherlannoitusnurmista.

7a. Viherlannoitusnurmi
Ehdot ovat pääosin tutut edelliseltä tukikaudelta. Siemenseoksessa pitää olla vähintään 20 % typensitojakasveja. Viherlannoitusnurmen saa lopettaa ja muokata ennen syyskylvöisen kasvin kylvöä ilman erityistä päivämäärää. Seuraavan keväänä kylvettävillä lohkoilla sen saa rikkoa muokkaamalla aikaisintaan 1.10. Sama lohko saa olla enintään 3 vuotta viherlannoitusnurmena.

Täydentävistä ehdoissa poistuu aikaisemmin tukien maksamisen ehtona ollut sadonkorjuuvelvoite. Luomutiloille tämä avaa uusia mahdollisuuksia nurmikasvien ilmoittamisessa tukihaussa. Koska viherlannoitusnurmelle ei luomutilalla makseta tukea ympäristökorvauksessa, nurmikasvustot kannattaa ilmoittaa viherlannoitusnurmien sijasta mahdollisuuksien mukaan joko luonnonhoitonurmina tai tuotantonurmina. Merkitsemällä nurmikasvustot oikealla tavalla tukihakemukseen voi tienata useita kymmeniä euroja hehtaarilta.

7b. Kerääjäkasvien viljely
Kerääjäkasvi on kylvettävä keväällä tai viimeistään 15. päivänä elokuuta. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko lohkolla. Kerääjäkasvina voivat olla heinä- tai nurmikasvit, apilat, öljyretikka, muokkausretiisi, muu ristikukkainen öljykasvi sekä näiden seokset. Kerääjäkasveilla ei saa perustaa seuraavan vuoden viljelykasvia. Kerääjäkasvin saa muokata aikaisintaan 1. päivänä lokakuuta. Kerääjäkasvit ilmoitetaan kevään tukihaun yhteydessä.

Kerääjäkasvit on ehdottomasti taloudellisesti paras lohkokohtainen toimenpide, jota kannattaa vuosittain toteuttaa niin monella hehtaarilla kuin mahdollista. Kerääjäkasvien viljelyala tilalla tulee pitkälti määrittämään sen, kuinka paljon tukitaso tippuu edellisestä tukikaudesta. Tässä kohtaa kannattaa kestorikkojen torjuntastrategia päivittää ja sopeuttaa kerääjäkasvien käyttöön.

7b. Saneerauskasvit
Saneerauskasveja ovat öljyretikka, valkosinappi, samettikukka ja näiden seokset. Tukea niiden käytöstä voidaan maksaa peruna-, sokerijuurikas- ja avomaanpuutarhakasveja viljeleville tiloille. Saneerauskasveja voidaan viljellä enintään kolme vuotta peräkkäin. Ne kylvetään keväällä ja ne voidaan muokata maahan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä.

7d. Monimuotoisuuspellot
Monimuotoisuuspeltoja ovat vuosittain riista- tai maisemakasveilla perustettavat tai vähintään kaksivuotiset niittykasveilla ja peltolinnuille soveltuvilla kasveilla perustettavat pellot. Kasvustoja ei saa perustaa suorakylvöllä vanhaan nurmeen. Tarkat ohjeet siemenille löytyvät hakuoppaasta.

Monimuotoisuuspeltoja voi olla enintään 15 % maatilan korvauskelpoisesta alasta. Lisäksi niitä voi olla luonnonhoitopeltonurmien kanssa yhteensä enintään 15 % ja luonnonhoitopeltojen kohdentamisalueella (AB-alue) 20 % sitoumukseen kuuluvasta alasta.

Pölyttäjät ovat erittäin tärkeitä ekosysteemille. Maisemakasvien siemenseoksella pidät yllä pölyttäjäpopulaatiota omalla peltoaukealla ja varmistat vuosittaisen pölytyksen pellolla viljeltäville satokasveille. Hyödynnä monimuotoisuus kaistoja aina kun mahdollista. Voit myös perustaa monimuotoisuuslohkoja yli 3 metriä leveinä kaistoina lohkojen reunoille sekä suurten peltoaukeiden keskelle. Hyvää tietoa ja esimerkkejä kaista-ajattelusta löytyy Järki-hankkeen sivulta.

Ympäristötuen kautta jaettavat eurot vähenevät

PeltoUusi ympäristökorvaus on rakenteeltaan ja tukitasoltaan erilainen ja sille on varattu aikaisempaa vähemmän rahoitusta. Ympäristötuen määrä tulee jäämään aikaisempaa pienemmäksi, mutta hyvällä suunnittelulla siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Sitoutumislomakkeella osa toimenpiteistä on koottu isompien kokonaisuuksien alle. Siitä ei aiheudu viljelijälle sen suurempaa haittaa, koska mitään niistä ei ole pakko toteuttaa vuosittain. Tärkeintä on varautua ja rastittaa kaikki tilalla kyseeseen tulevat kohdat lomakkeella. Joustavuus vuosittaisessa toteutuksessa tuo tullessaan myös vuosittaisen vaihtelun ympäristötuesta saatavaan korvaukseen.

Tällä kertaa suurin ongelma ei ole mitä toimenpiteitä valitsee, vaan lähteekö tila ollenkaan mukaan ympäristötukisitoumukseen. Kotieläintiloilla lannassa levitettävä ja pellossa oleva fosfori voivat aiheuttaa taloudellisesti ja logistisesti ylipääsemättömiä haasteita.
Vuosittaista tukihakemusta täyttäessä, älä merkitse viherlannoitusnurmia, vaan etsi tilalle jokin muu nurmen käyttömuoto. Oikeilla valinnoilla voi kasvattaa ympäristötuesta maksettavaa korvausta huomattavasti. Unohda viherlannoitusnurmi! Yksivuotisissa nurmissa vaihtoehtoina ovat mahdollisuuksien mukaan jokin tuotantonurmi tai riista- ja maisemapelto. Luonnonhoitopelto¬nurmet ovat usein parhaimman tuen antava kasvikoodi kaksivuotisiin nurmiin. Monivuotisissa nurmissa kannattaa harkita suojavyöhykettä, jos sadonkorjuuvelvoite ei aiheuta ongelmaa.

Viljelysuunnittelussa hyödynnä kerääjäkasvien tuki ja pyri tilan näkökulmasta mahdollisimman suureen talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen. Hyödynnä tai ainakin varaudu joko lietelannan sijoittamiseen peltoon tai orgaanisten aineiden kierrättäminen toimenpiteeseen. Käytä tilakohtaisen suunnittelun apuna Neuvo 2020 -neuvojia.

Taulukko ympäristötuen korvausmääristä

Kirjoittaja Reijo Käki on yksityinen luomuasiantuntija.

Lyhyempi opastus ympäristötukeen on Luomulehdessä 2/2015 sekä Luomuliitto.fi-artikkelina: Ympäristökorvaus on selkeästi erilainen kuin aiempi ympäristötuki.