Asiantuntija vastaa

Viljelykierron suunnittelu?

Yhä useammin apilanurmista löytyy juuristotauteja. Jos pellolta löytyy kuvan kaltaisia ongelmia, on apilasta syytä pitää usean vuoden tauko.

Olen juuri aloittanut luomussa. Olen yrittänyt miettiä viljelykiertoa mahdollisimman hyväksi. Mitä kaikki asioita siinä tulee huomioida?

Ensimmäiset vuodet kannattaa panostaa siihen, että pieneliöillä olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet ja pelto saataisiin mahdollisimman hyvin toimimaan luomuna. Tämä tarkoittaa käytännössä nurmiviljelyä tai vähintään viljelyä, jossa pelto on mahdollisimman hyvin kasvipeitteinen ja kasvusto tuottaa runsaasti orgaanista materiaalia.
Viljelykierron täydellinen optimointi on hyvin haastavaa. Varsinkin uusien peltojen kohdalla voi tulla suuriakin yllätyksiä. Luomuun siirryttäessä ainakin ensimmäiset kolme–neljä vuotta menee siihen, että pellon pieneliöstö ja kemiallinen tasapaino löytää paikkansa.

Luomusäännöistä lähtökohdat suunnitteluun

Lohkolla tulee olla vähintään yksi vuosi palkokasvipitoista nurmea ja loput lataavat kasvustot (30 % viljelykierrosta) voivat olla esimerkiksi puitavia palkokasveja.

Nykyiset luomuehdot ja -sitoumukset antavat varsin vapaat kädet toteuttaa luomuviljelykiertoa. Viljelyssä voi olla myös heikompia lohkoja, joissa ei voi viljelykiertoa aktiivisesti toteuttaa. Näiden lohkojen kasvukunnosta huolehtiminen tulee huomioida luomusuunnitelmassa.

Tärkeä muistettava asia luomusitoumusehdoissa on myyntikasvivaatimus. Tämä tarkoittaa sitä, että myyntikasveja pitää olla luomupellolla 30 % viljelykasveista, jos tila on jo täysin siirtynyt luomuun. Uusilla luomutiloilla myyntikasvivaadetta tarvitsee toteuttaa vasta neljäntenä ja viidentenä vuotena. Jos tilalla on yhteistyösopimus luomukotieläintilan kanssa, sen ei tarvitse noudattaa myyntikasvivaadetta, myyntikasvivaade ei koske myöskään luomukotieläintiloja.

Tärkeää huomioitavaa on, että luomumyyntikasveiksi ei hyväksytä nurmea, vaikka se käytännössä myytäisiin. Poikkeuksena ovat luomusiementuotantoon käytettävät nurmet.

Aktiivinen viljelykierto

Kun on huomioitu luomusäännöt, on syytä miettiä luomumarkkinoita ja omia tarpeita sekä omien peltojen mahdollisuuksia. Markkinoita on runsaasti ja lähes kaikille luomutuotteille löytyy markkinat. Kannattaa panostaa ennen kaikkea riittäviin satomääriin, jotta kuivaus ja markkinointi olisivat mahdollisimman helppoja.
Aktiivinen viljelykierto tarkoittaa sitä, että huomioidaan peltojen kasvukunto, mahdolliset kasvitaudit ja viljelytekniset toimet. Luomualan kasvaessa onkin syytä miettiä mahdollisia kasvitauteja. Liian yksipuoleinen viljelykierto ja toisaalta tilanne, jossa kasvustot jäävät korjaamatta, nostavat seuraavan vuoden riskiä kasvitaudeille paljon suuremmaksi. Siksi tähän asiaan kannattaa kiinnittää huomiota yhä tarkemmin.

Vähintään neljän vuoden tauot samoista kasveista pitävät kasvitaudit kurissa. Lisäksi tulee muistaa, että eri kasveilla on myös samoja kasvitauteja. Esimerkiksi herneen ja rypsin peräkkäisessä viljelyssä on pahkahomeriski olemassa.
Viljelykierrossa kannattaa huomioida myös rikkakasvit. Hyvällä ja suunnitellulla viljelykierrolla pystytään myös ehkäisemään ja torjumaan rikkakasveja laajasti sekä parantamaan maan kasvukuntoa vahvajuurisilla kasveilla ja typensidonnalla (virnaseos, tiheä valkomesikkä jne.). Rikkakasvien torjuntaan ja välikasveiksi voi kehitellä omanlaisensa kasvuston, jolla molempien ongelmien riskiä saataisiin laskettua. Ja näin saataisiin parempia ja puhtaampia satoja.

Erilaisia ominaisuuksia viljelykierrossa

Ohessa luettelo, joka tulisi muistaa, kun suunnittelee viljelykiertoa. Se ei kerro suoraan kasvien vastakkain asettelusta vaan jokaisen erilaisista ominaisuuksista. Viljelykiertoa pohtiessa tulee välttää samanlaisten ominaisuuksien toistumista liian usein. Lisäksi erilaiset kasvukaudet ja maalajit tekevät omat ongelmansa, joita on todella vaikea huomioida etukäteen.

Kannattaa muistaa, että mitä useammanlaisia ominaisuuksia viljelykierrossa on, sitä parempi se todennäköisesti on satotasoltaan, maankasvukunnon kannalta ja maan pieneliöiden kannalta.

1. Palkokasvi – ei palkokasvi
2. Yksivuotinen – monivuotinen
3. Kevätkylvöinen – syyskylvöinen
4. Sadonkorjuu tuoreena (lyhyt kasvuaika) – tuleentuneena (pitkä kasvuaika)
5. Biomassaa korjataan talteen paljon – vähän
6. Vaatii runsaasti ravinteita – vähemmän ravinteita
7. Syväjuurinen – matalajuurinen
8. Tautialtis – vähemmän tautialtis
9. Kasvituhoojien isäntäkasvi – ei isäntäkasvi
10. Kilpailee rikkakasveja vastaan – ei kilpaile
11. Mahdollistaa monipuolisen rikkakasvitorjunnan – ei mahdollista
Lähde: Pentti Seurin (Luke) luento viljelykierrosta