Tiedotteet

Viljelijävoimin markkinoille

Myös Itävallassa etsitään uusia suoramyynnin kanavia sekä vetoapua markkinointiin. Murtalin alueella 50 maatilaa ovat ryhmittyneet Bauernkraft-brändin alle yhdistykseksi.

Yhdistys hoitaa keskitetysti tuotteiden myynnin, markkinoinnin ja jakelun, jotta viljelijät voisivat keskittyä siihen, minkä osaavat parhaiten – laadukkaiden elintarvikkeiden tuottamiseen.

Murtalerin alueella maatilat ovat Itävallan mittakaavassa vauraita ja itsenäisiä. Lypsykarjatalous on yleisin tuotantosuunta. Suoramyyntiin ei ole vahvoja perinteitä, ja siihen satsanneet tilat ovat tähän saakka toimineet pienin resurssein.

EU:n Leader-rahoituksen turvin Baeurnkraft on pystynyt satsaamaan markkinointiin, perustamaan jakelukeskuksen ja palkkaamaan työntekijät myyntiin ja tuotteiden käsittelyyn. Omarahoitusosuus katetaan viljelijöiden jäsenmaksuilla. Asiakkaat ostavat tuotteet suoraan verkkokaupasta. Maatilat toimittavat itse tuotteensa jakelukeskukseen, josta kuljetusyritys jakelee ne eteenpäin.

Yhteistyön turvin laajempi valikoima

Suosituin tuote yksityisasiakkaiden parissa ovat valmiit tuotekorit, joihin valitaan eri tuoteryhmistä elintarvikkeita sesongin mukaan. Kuluttaja sitoutuu etukäteen puoleksi vuodeksi viikoittaisen lähiruokakorin hankintaan. Noin puolet tuotteista on luomua. Bauernkraft myy suurempia eriä myös ravintoloille.

– Bauernkraft ei osta tuotteita myydäkseen niitä edelleen kuluttajalle, vaan viljelijä itse määrittää, millä hinnalla tuotteensa myy, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Bernhard Edlinger. Näin pyritään välttämään tilanne, jossa liikevaihdon kasvaessa yhdistys alkaisikin painaa tuotteiden hintaa alas.
– Viljelijä maksaa 25 prosenttia myytyjen tuotteiden hinnasta yhdistykselle. Summalla katetaan myynnistä, markkinoinnista ja jakelusta aiheutuneet kustannukset, hän täydentää.

Yhdistyksen arvioitu liikevaihto vuodelle 2018 on 350 000 euroa. Puolella miljoonalla päästäisiin kestävälle uralle.

Edlinger myöntää, että yhteistoiminnassa on myös omat hankaluutensa, kuten esimerkiksi kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Löytyykö tilattu tuote todella viljelijän varastosta? Toinen heikko kohta on tuotteiden laadunvalvonta, joka on jokaisen viljelijän omalla vastuulla. Toisaalta viljelijät ovat heti toiminnan alkuvaiheessa olleet sitoutuneita toimituksiin.
– Oma rahallinen panostus varmasti edesauttaa sitoutumista, Edlinger perustelee.

Noora Mantere

Luomuliitto etsii maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa tuottajaorganisaatioista ratkaisuja luomupuutarhatuotteiden sekä -siemenviljan pääsyksi markkinoille. Artikkeli on julkaistu Luomulehden numerossa 3/2018.