Tiedotteet

Tanskalaisen luomutuotannon menestyksen takana toimiva luomuneuvonta – Suomessa luomuneuvontaa sekä valtion rahoilla että yksityisesti

Ruotsin luomulehti Ekologiskt lantbruk vertaili lokakuun 2018 lehdessä Tanskan ja Ruotsin luomuneuvontaa. Tanskassa luomuneuvojia on kolme kertaa enemmän kuin Ruotsissa. Ero ei johdu valtion maksamasta tuesta tai suuresta tilakoosta. Ero johtuu lähinnä neuvontaorganisaatioiden rakenteesta ja tanskalaisten tuottajien tottumuksesta maksaa neuvonnasta.

Ruotsissa oli vuonna 2017 Jordbruksverketin tilaston mukaan 5 593 tilaa luomussa tai siirtymävaiheessa. Tanskassa vastaava luku oli samana vuonna 3 469 virallisten tilastojen mukaan.

Ruotsalaiset tilat ovat keskimäärin hieman suurempia kuin tanskalaiset luomutilat. Ruotsissa luomutilojen keskikoko oli 81 ha peltoa, kun vastaava luku Tanskassa oli 71 hehtaaria. Suomessa oli Eviran tilaston mukaan vuonna 2017 yhteensä 4 665 luomutilaa ja tilojen keskikoko oli hieman alle 57 hehtaaria.

Tanskassa on yksi kokopäiväinen luomuneuvoja hieman yli 50 luomutuottajaa kohti. Ruotsissa vastaava luku on yksi neuvoja hieman yli 200 luomutuottajaa kohden.

Tanskan suurin luomuneuvontaan erikoistunut yritys on nimeltään Økologirådgivning Danmark. Yrityksellä on 20 palkattua kokopäiväneuvojaa. Yritys saa noin 90 prosenttia tuloistaan tuottajien maksamasta maatilaneuvonnasta.

Luomuun keskittyminen parantaa neuvonnan laatua

Ekologiskt lantbruk -lehden jutussa kiinnitettiin huomiota myös yhteyteen neuvonnan laadun ja neuvojan luomuun käyttämän työajan välillä.

– Meille luomu on sydämen asia, ja me haluamme olla luomutuotannon kehittämisen ytimessä. Meidän käsityksemme mukaan tuottajat haluavat käyttää sellaisia neuvojia, jotka tekevät työtä ainoastaan luomun parissa, kertoo Erik Andersen Økologirådgivning Danmarkin johtaja haastattelussa.

Myös Lisbeth Frank Hansen, Økologisk Vkst Sjaelland -neuvontaorganisaation johtaja on asiasta samaa mieltä. Hänen mukaansa luomuneuvoja, joka voi käyttää tarpeeksi aikaa luomuneuvontaan, voi pitää neuvonnan osaamisensa huipputasolla. Toisaalta näin myös sydän on mukana työssä. Luomuun pitää Frank Hansenin mukaan todella uskoa, jotta voisi olla osa luomutuotannon kehitystä.

Økologisk Vkst neuvontajärjestön palkkalistoilla on kymmenen kokopäiväistä luomuneuvojaa. Yrityksen noin 800 000 euron kokonaisliikevaihdosta suurin osa, eli noin 670 000 euroa tulee suoraan tilojen maksamista neuvontapalkkioista.

– Neuvontaorganisaatiossa suhtaudutaan antaumuksella uusien luomuneuvojien koulutukseen, ja uudet neuvojat kulkevatkin kokeneiden neuvojien matkassa oppimassa työtä useiden kuukausien ajan. Vasta yhden tai jopa kahden vuoden jälkeen uudet luomuneuvojat saavat työskennellä täysin itsenäisesti, Frank Hansen kertoo.

Ruotsissa hajanaisempi neuvontaorganisaatiorakenne

Myös moni Ruotsin luomualan asiantuntijoista uskoo siihen, että luomuneuvoja voi olla todella hyvä työssään vain, jos hän voi keskittyä luomuneuvontaan. Käytännössä tämä voi kuitenkin olla vaikeammin järjestettävissä.

Neuvontaa ostetaan Ruotsissa vähemmän ja neuvontaorganisaatioiden rakenne on hajanaisempi kuin Tanskassa. Tällaisessa toimintaympäristössä sekä tavanomaisille että luomutiloille suunnattu neuvonta voi olla parempi ratkaisu.

Ruotsalainen neuvoja Ulrik Lovang, Lovang Lantbrukskonsultin toiminnanjohtaja, sanoo luomuneuvojan optimaalisen työnjaon olevan resurssikysymys.
– Jos neuvontaorganisaatiossa on resursseja pitää vain muutama luomuun keskittyvä henkilö, on parempi hajauttaa luomuneuvonta useammalle henkilölle, Lovang sanoo.

Hänen mielestään organisaatio on vähemmän haavoittuva, kun useampi neuvoja toimii luomun parissa. Näin neuvojien on helpompi myös vaihtaa keskenään ajatuksia. Laajemmin kasvintuotantoa tuntevat neuvojat voivat lisäksi paremmin herättää kiinnostusta luomuun tavanomaisten tuottajien parissa.

– On kuitenkin parempi, että osa henkilöstöstä keskittyy vain luomuun, mikäli resurssit riittävät, sanoo Lovang. Riskinä neuvonnan eriyttämisessä hän pitää kuitenkin sitä, että vastakkainasettelu lisääntyy ja tiedonvaihto eri ryhmien välillä saattaa kärsiä.

Neuvonta ja tutkimus tiiviissä yhteistyössä

Niels Andresen on Ruotsin Luomuliittoa vastaavan organisaation, eli Ekologiska Lantbrukarna toiminnanjohtaja. Hän on kotoisin Tanskasta ja tuntee molempien maiden luomusektorin hyvin. Tanskassa tuottajat ovat hänen mukaansa tottuneita maksamaan neuvonnasta.

– Ruotsissa kukaan ei myöskään ole ottanut päävastuuta maatalousneuvonnan kehittämisestä. Tanskassa neuvontaa ovat kehittäneet Landbo-yhdistykset. Toisin kuin Ruotsissa, Landbo-yhdistykset ovat jo 1800-luvulta saakka harjoittaneet myös neuvontaa. Ajan myötä moni pienempi paikallisosasto on yhdistynyt ja yhtiöittänyt toimintaansa, Andresen kertoo. Landbo-yhdistykset vastaavat lähinnä MTK:n paikallisosastoja.

Økologirådgivning Danmark, Tanskan luomuneuvonta on kahden eri organisaation omistama. Osan omistaa Økologisk Landsforerening (Tanskan luomuliitto) ja toisen osan omistaa neuvontaorganisaatio Sargo, jonka yhteisomistavat useat Landbo-yhdistykset Jyllannista.

Tanskan Århusissa sijaitseva maatalouden tutkimus- ja innovaatiokeskus Seges on yksi syy tanskalaisen neuvonnan hyvään laatuun. Seges on koko Tanskan maatalouden innovaatiokeskus, ja siellä työskentelee yli 500 ihmistä maataloustutkimuksen parissa. Noin 20 henkilöä työskentelee ainoastaan luomutuotantoon liittyvien projektien parissa.

Luomuneuvonnalla on kiinteä yhteys Segesissä tehtäviin tutkimuksiin. Ruotsissa ei ole mitään vastaavaa instituutiota. Segesissä tehtävää työtä ohjaa itse maatalouselinkeino, ja sillä on hyvin vahva kytkös tiloilla tapahtuvaan neuvontaan.

Luomuneuvontaa sekä valtion rahoilla että yksityisesti

Entä miltä vertailussa näyttää suomalainen luomuneuvonta? Suomessa ylivoimaisesti suurin luomuneuvontapalveluiden tarjoaja on ProAgria. Pienemmässä mittakaavassa luomuneuvontaa tarjoavat Luomuliitto, Biodynaaminen yhdistys sekä yksityiset oman yrityksen nimiin neuvontaa tekevät henkilöt. Viljelijä voi valita, hyödyntääkö hän Neuvo 2020 -palvelua vai muuta luomuneuvontaa.

ProAgriassa on tällä hetkellä valtakunnallisesti yhteensä 68 luomuneuvontaa tarjoavaa neuvojaa. Suurimmalla osalla heistä on oikeudet myös Neuvo 2020 -palveluun. ProAgrian omien tilastojen mukaan heidän luomutiloille vuonna 2018 tuottamaan neuvontatyöhön käytettiin työaikaa noin 26 henkilötyövuoden verran. Luku ei sisällä luomuhankkeisiin tai tarkastuksiin käytettyä työaikaa. Se, kuinka paljon yksittäinen luomuneuvoja käyttää työajastaan vain luomuasioiden parissa, ei tilastoista selviä.

Suomessa neuvontaa rahoitetaan kolmen eri rahoituslähteen kautta. Yksi näistä kolmesta on valtion 50 prosentilla avustama neuvonta, jossa toinen puoli rahoituksesta pitää tulla yksityisistä rahoituslähteistä. Valtioavusteinen luomuneuvontaraha jaetaan ProAgrian, Luomuliiton ja Biodynaamisen yhdistyksen välillä. Vuonna 2018 tämä valtion jakama summa oli yhteensä 312 000 euroa. Kokonaisavustus pieneni edellisvuodesta kahdella prosentilla.

Toinen luomuneuvonnan muoto on Neuvo 2020, joka rahoitetaan sataprosenttisesti julkisilla varoilla. Tuottaja maksaa saamastaan neuvonnasta ainoastaan arvonlisäveron. Neuvo 2020 -luomuneuvonnan suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Ruokaviraston Hyrrä-tietojärjestelmän mukaan vuonna 2018 palvelua hyödynsi yhteensä 1094 tilaa. Neuvonnan korvauksia maksettiin 468 244 euroa, ja neuvonta työllisti noin neljän henkilötyövuoden verran.

Jos Suomen kokopäiväisen luomuneuvonnan määrän suhteuttaa tilamäärään, päästään suunnilleen samoihin lukuihin kuin Ruotsissa. Ruotsissa on noin 200 tilaa yhtä neuvojaa kohden. Suomessa vastaava luku laskettuna luomutilojen määrästä vuonna 2018 oli 196 tilaa jokaista luomuneuvojaa kohti.

Ekologiskt lantbruk -lehdessä ei kerrottu, mitkä luomuneuvontaan liittyvät työtehtävät Tanskan ja Ruotsin luomuneuvontaa koskeviin työtehtäviin on laskettu mukaan. Suomen tilastoja puolestaan vääristää yksityisten luomuneuvojien tekemän työmäärän puuttuminen laskelmista. Yksityistä luomuneuvontaa tarjoavien luomuneuvojien määristä ei ole olemassa mitään virallisia tilastoja.

Luomuneuvoja toivoo aikaa ja syventymistä tilatasolla

Pirkko Tuominen toimii luomun erityisasiantuntijana ProAgriassa Pohjois-Savon alueella. Hän arvioi käyttävänsä noin 70 prosenttia työajasta luomuneuvontatyöhön. Suuri osa työajasta kuluu uusien luomusta kiinnostuneiden tilojen neuvontaan.

Neuvontakäynnillä pohditaan luomun mahdollisuuksia ja autetaan luomusuunnitelman, hakemusten ynnä muiden paperitöiden kanssa. Tavanomaisia, luomusta kiinnostuneita tiloja kiinnostaa, mitä luomu heidän kohdallaan käytännössä tarkoittaa. Jo luomussa olevilla tiloilla pohditaan viljelysuunnitelmia, täytetään tukihakemuksia ja pohditaan vaikka erilaisia lannoitevaihtoehtoja. Niissä mietityttää eniten tilan kannattavuus ja luomutuotannon tulevaisuus.

Kysymykseen siitä, olisiko parempi, että jotkut neuvojat hoitavat vain luomuasioita, Pirkko Tuomisella on vastaus valmiina.
– Kaikkien maatilojen kanssa työtä tekevien henkilöiden tulee tuntea luomun perusteet. En puhu nyt vaan neuvojista, vaan myös esimerkiksi viranomaisista, eläinlääkäreistä ja kaupan edustajista. Luomutuotannossa on kuitenkin niin paljon sitoumuksiin ja tuotantoehtoihin liittyviä asioita ja kirjoittamattomia tulkintoja, että käytännön neuvonta maatilalla edellyttää jo syvempää perehtyneisyyttä ja pitkää käytännön kokemusta. Yksikin rasti väärässä paikassa voi johtaa isoihin seuraamuksiin, Tuominen tähdentää.

Luomuneuvonnan kehittämisen suunta voisi Tuomisen mielestä olla vaikka Ruotsissa käytössä oleva malli. Tila tekee neuvojan kanssa kiinteähintaisen vuotuisen sopimuksen. Asiantuntija vastaa tämän jälkeen siitä, että kaikki asiaankuuluvat hakemukset ja suunnitelmat tulee tehtyä. Aikaa on myös varattu runsaasti tilan kehittämiseen liittyvään pohdintaan, kasvustokäynteihin ja seurantaan. Neuvoja pystyy tilatasolla sukeltamaan syvemmälle tilan asioihin ja katsomaan että ratkaisut myös toteutetaan.

– Nyt tuntuu siltä, että tilaa kohti on liian vähän aikaa eikä asioihin pysty paneutumaan, vaan aika kuluu tulipaloja sammuttaessa, sanoo Tuominen. Hänen mielestään myös käytännön kokemusten ja tiedon jakamissa ihmisten välillä olisi parantamisen varaa. Hänen mukaansa edelleen pyöritään liian paljon vain omissa ympyröissä.

Katarina Rehnström

Kirjoittaja on Luomuliiton kotieläinasiantuntija.

Ryhmäkuvat: Soil Association