Tiedotteet

Taimisipulin viljelytekniikka ja lajikkeet testissä

Ryhmätaimessa yksilöt kilpailevat kasvutilasta.

Vuosina 2016–2017 toteutetuissa taimisipulin lajiketestauksissa vertailussa olleista seitsemästä taimisipulilajikkeesta parhaimman sadon tuottivat Hylander, Hytech ja Hybound. Taimista tuotetun sadon laadun ja säilyvyyden tulee olla huomattavasti istukkaalla tuotettua parempi, jotta taimien käyttö on järkevää.

Luomusipulin tuotantoala on laskenut voimakkaasti viime vuosina. Yksi syy tuotannon laskuun on tautiongelmat, joista suurimpia satotappioita aiheuttavat sipulinnäivete (Fusarium ssp.), naattihome (Peronospora destructor) ja harmaahome (Botrytis allii). Sipulin istukkaan ja maan kautta leviävä Fusarium aiheuttaa sipulinnäivetettä, joka voi pilata satoa jo pellolla, mutta suurimmat tappiot se aiheuttaa varastoinnin aikana.

Sipulintuotannossa ongelmana ovat tuonti-istukkaat, joissa on tutkimuksin todettu olevan runsaasti eri Fusarium-lajeja, myös sipulille haitallisia lajeja. Tavanomaisessa tuotannossa käytetyt kemiallisesti peitatut istukkaat hillitsevät jonkin verran Fusariumin aiheuttaman sipulinnäivetteen esiintymistä, mutta istukkaiden peittauskaan ei poista ongelmaa täysin. Naattihome voi lakastuttaa naatit jo heinäkuun alkupuolella, jolloin sipulin kasvu lakkaa ja sipulin koko ja satomäärä jäävät pieneksi. Harmaahome on varastotauti, joka voi pilata sipulia varastossa koko varastointikauden ajan.

Edellä mainittujen sipulia pilaavien tautien torjuntaan ei ole luomussa tällä hetkellä tehokkaita torjuntakeinoja, joten Fusariumista vapaiden sipulin taimien käyttö lisäysmateriaalina voisi tuoda helpotusta varastosipulin satohävikkeihin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) meneillään olevissa hankkeissa olemme tutkineet taimisipulin käytön mahdollisuuksia sipulin tuotannossa.

Kokeissa oli seitsemän lajiketta

Kesällä 2016 toteutimme Luke Mikkelin koekentällä taimisipulin lajikekokeen, jossa oli mukana kuusi varastosipulilajiketta: keltasipulit Hybing, Hybound, Hylander, Hytech ja punasipulit Red Baron ja Retano. Kokeen siemenet olivat Retano-lajiketta lukuun ottamatta luomutuotettuja. Taimet viljeltiin luomumenetelmin ja koe toteutettiin virallisesti luomussa olevalla lohkolla. Siemenet kylvettiin 11.4. käsin Plantek 256-kennoihin, 4 siementä/potti. Taimet saivat lyhyen päivän käsittelyn. Taimikasvatusaika oli noin kuusi viikkoa.

Myös vuoden 2017 koe toteutettiin luomulohkolla. Koekentällä oli testauksessa neljä keltasipulilajiketta, Hybound, Hylander, Hytech ja Summit sekä punasipulilajike Red Baron. Luomutaimet ostettiin Ruotsista (Åhus Grönt, www.ahusgront.se) ja kuljetettiin Suomeen kylmäkuljetuksella. Taimet olivat 4 x 4 x 5 cm:n puristepaakkutaimia, joihin oli kylvetty 6-7 siementä/potti. Taimikasvatusaika oli neljä viikkoa (3.-29.5.). Taimille ei annettu lyhyen päivän käsittelyä.

Koealueet lannoitettiin ennen istutusta Arvo-lannoitteella (NPK 4–1–2). Vuonna 2016 lannoituksessa levitettiin peltoon typpeä 80, fosforia 20, kaliumia 40 kg/ha ja vuonna 2017 typpeä 100, fosforia 25 ja kaliumia 50 kg/ha. Vuonna 2016 koealue oli runsasmultaista karkeaa hietaa ja vuonna 2017 runsasmultaista hietamoreenia.

Ensimmäisenä koevuonna taimet (potissa 3-4 tainta) istutettiin käsin 19. toukokuuta taimivälillä 15 cm ja rivivälillä 35 cm. Yhden koeruudun pituus oli 3,6 metriä ja leveys raidevälin keskeltä keskelle 1,75 metriä. Toisena vuonna taimet istutettiin 5. kesäkuuta taimivälillä 20 cm ja rivivälillä 35 cm. Rivejä koeruudussa oli neljä. Yhden koeruudun pituus oli 5 metriä ja leveys sama kuin edellisenä vuotena. Näillä istutustiheyksillä taimipottimäärä oli 152 000 kpl/ha ja 114 000 kpl/ha, jolloin hehtaarille saatiin suurin piirtein sama yksilömäärä kuin istukkaita käytettäessä. Heti istutuksen jälkeen koealue kasteltiin, ja kasvukaudella koekenttiä sadetettiin tarvittaessa.

Myös katteita testissä

Luke Piikkiön koekentällä testattiin vuonna 2016 taimisipulin rikkakasvien torjunnassa erilaisia maanpinnan katteita: Bioska, Valotan biohajoava kalvo, Biobagin biohajoava kalvo, paperikate (Stora Enso ja Walki) ja musta muovi. Kontrollina oli ilman katetta viljellyt ruudut. Kasvukaudella 2017 katekokeessa mukana olivat vain musta muovi, Bioska ja Walkin paperikate. Lisäksi testattiin Prestop- ja Mycostop-torjuntavalmisteita kasvitautien hallinnassa.

Piikkiön molempien vuosien kokeet toteutettiin tavanomaisin viljelymenetelmin. Vuoden 2016 kokeeseen Hytech-lajikkeen taimet ostettiin viljelijältä, joka kasvattaa taimia omaan tuotantoon, ja ne oli kasvatettu Plantek 256-kennoissa. Vuonna 2017 käytettiin Åhus Gröntin luomutaimia lajikkeena Hylander. Taimet istutettiin käsin 19.5.2016 ja 6.6.2017 kolme riviä sisältäviin penkkeihin, joissa riviväli oli 3035 cm ja taimiväli 15 cm vuonna 2016 ja 20 cm vuonna 2017. Koeruudun pituus oli 5 metriä vuonna 2016 ja 4 metriä vuonna 2017 ja leveys 1,6–1,7 metriä. Kokeet lannoitettiin mineraalilannoitteilla (N 90–100 kg/ha, P 25 kg/ha ja K 100–110 kg/ha).

Luken kenttäkokeiden lisäksi taimisipuleita on testattu neljällä luomutilalla tavoitteena kokeilla koneellista istutusta, rikkakasvien torjuntaa käytännössä sekä vertailla taimisipuleiden tuottamaa satoa istukkaista tuotettuun satoon. Vuonna 2016 sipulin taimia istutettiin kahdella eri istutuskoneella, Ferrarin Multipla-istutuskoneella ja Lännen Tehtaiden rulettisyötteisellä istutuskoneella. Vuonna 2017 istutus ei onnistunut edellä mainituilla koneilla taimipaakun ison koon vuoksi. Sen sijaan istutus onnistui Ferrarin Rotostrapp-koneella. Tiloilla on testattu myös paperikatetta, jolloin taimet istutettiin käsin katteeseen, sekä rikkakasvien torjuntaa traktorivetoisilla sormi- ja hanhenjalkaharoilla käsin haraamisen ja kitkennän lisäksi.

Harmia rikkakasveista

Molemmat koekesät olivat luomusipulin tuotannossa hyvin haasteellisia rikkakasvien ja sääolosuhteiden osalta. Erityisesti vuonna 2016 yksivuotisia rikkakasveja taimettui koko kesän. Taimisipulikasvustoissa rikkakasvien torjuntaa ei voi tehdä liekittämällä, joten rikkakasvit on torjuttava mekaanisesti. Katteiden käyttö ei ratkaise rikkakasviongelmaa, koska taimisipulin hitaan kasvunlähdön vuoksi taimireikiin ehtii kasvaa rikkoja, jotka on kitkettävä käsin. Tämä on erittäin hidasta ja työlästä.

Piikkiön katekokeessa havaittiin vuonna 2016, että kitkennän myöhästäminen viikolla aiheutti kasvun hidastumista, lisäsi tautisten sipuleiden määrää sekä alensi satotasoa. Tilakokeesta saadun kokemuksen mukaan rikkakasvien torjunta traktorikäyttöisillä sormiharoilla ja hanhenjalkaterillä onnistuu, jos pellolla ei esiinny monivuotisia rikkalajeja. Haraamaan on lähdettävä silloin, kun rikat ovat pieniä, jotta rikat irtoavat juurineen. Jos haraukset onnistuvat hyvin, ei kitkentää tarvitse välttämättä ollenkaan. Käsin kitkentään on kuitenkin syytä varautua.

Satotasoissa ja laadussa vaihtelua

Taimisipulin käyttö vaatii pidemmän kasvuajan kuin istukkaista tuotettu sato. Molempina vuosina istutus jäi hyvin myöhäiseksi, minkä vuoksi myös sadonkorjuu venyi pitkälle elokuun loppuun tai syyskuun puolelle. Tosin vuonna 2017 viivästyneillä istutuksilla onnistuimme välttämään toukokuussa esiintyneet pakkaset, jotka olisivat voineet olla tuhoisia hennoille sipulin taimille.

Vuonna 2016 satotasot jäivät alhaisiksi kaikissa kokeissa. Myös sipulin koko jäi pieneksi. Mikkelin kokeessa kuivatun, kauppakelpoisen sadon määrät olivat 1,8–3,0 kg/m2Sipulin koko vaihteli 40–55 gramman välillä. Parhaimmat sadot tuottivat Hytech, Hybing ja Hylander, joiden sipulit olivat myös keskikooltaan kookkaimpia, 53–55 g. Sato oli erittäin tervettä, tautisia esiintyi vain muutamia yksilöitä. Myös varastossa sato säilyi hyvin terveenä. Varastointikaudella tautisten osuus oli alle 2 %, paitsi Hytech-lajikkeella hieman yli 4 %.

Piikkiön katekokeessa vuonna 2016 satotaso jäi alhaiseksi. Paras kauppasato saatiin mustassa muovikatteessa, 1,8 kg/m2. Katteiden käyttö nosti satotasoa kattamattomaan verrattuna, jossa sato oli 1,4 kg/m2. Piikkiössä alhaiseen satotasoon oli syynä alhainen kasvutiheys, koska yhdessä istutusaukossa kasvoi keskimäärin vain kaksi yksilöä. Vastoin ennakko-odotuksia Piikkiön kokeessa myös taudit verottivat satoa jo pellolla.

Kuivatussa sadossa tautisia oli enemmän katetuilta ruuduilta korjatussa sadossa kuin kattamattomassa maassa kasvaneissa sipuleissa. Kuivauksen jälkeen tautisten osuus oli enimmillään yli 30 % mustassa muovissa kasvaneilla sipuleilla ja muissa katteissa 15–28 %. Kattamattomilla ruuduilla kasvaneilla sipuleilla tautisten osuus oli 10 %.
Satoa verottivat ensisijaisesti Fusarium-sienet. Huomionarvoista on se, että samoissa olosuhteissa istukkaista kasvatetut sipulikasvustot olivat huomattavasti terveempiä Piikkiön kentällä, kun taas Mikkelissä tilanne oli päinvastainen. Tälle yllättävälle tulokselle ei ole löydetty selvää syytä.

Tilakokeissa vuonna 2016 oli testauksessa Hybing-, Hylander- ja Red Baron-lajikkeet, Hylander kahdella tilalla ja muut yhdellä tilalla. Red Baron kasvoi paperikatteessa, muut paljaassa maassa. Satotasot jäivät alhaiseksi, 0,8–1,9 kg/m2. Parhain sato saatiin Hylanderista ja alhaisin Red Baronista, jonka satotasoa laski kasvustoon iskeytynyt naattihome. Hylander sen sijaan on naattihomeen kestävä lajike.

Kaikissa ilmoitetuissa satotiedoissa, kg/m2, on huomioitu koko penkin leveys, joten neliösadot on suoraan muutettavissa hehtaarisadoiksi.

Istukkailla parempi sato

Tiloilla istukkaista tuotettu sato oli noin kaksinkertainen taimisipulin satotasoihin verrattuna, mutta neljän kuukauden kylmävarastoinnin jälkeen istukkailla tuotetun sadon kauppakelpoisuus oli 86 % ja taimisipuleilla tuotetun sadon 94 %. Poikkeuksena tästä oli Red Baron-lajike, jonka taimisipuleilla tuotettu sato säilyi heikommin kylmävarastossa kuin istukkailla tuotettu sato. Syynä Red Baronin tautisuuteen saattoi olla Piikkiön tavoin katteen käyttö. Huomattavaa on, että taimisipuleista tuotettua satoa pilasi varastossa lähinnä harmaahome.

Vuonna 2017 Mikkelissä eri lajikkeiden kuivatut, kauppakelpoiset satomäärät olivat samaa suuruusluokkaa kuin ensimmäisenä koevuonna, 1,9–3,1 kg/m2. Korkeimmat sadot tuottivat Hylander, Summit ja Hybound. Hylander-lajikkeen sadosta 91 % oli kokoluokassa 40–70 mm. Summit-lajikkeen sadossa oli pieniä, alle 40 mm:n sipuleita 32 %, koska keskimäärin yhdessä taimipotissa oli 6 yksilöä, jotka joutuivat kilpailemaan kasvutilasta. Muilla lajikkeilla yksilömäärä taimipotissa oli keskimäärin 4.

Kasvukauden aikana ja sadonkorjuussa löytyi Mikkelin kokeessa vain muutamia tautisia yksilöitä. Kuivauksen jälkeisessä kauppakunnostuksessa eniten Fusariumin saastuttamia sipuleita oli Hytech-lajikkeessa, 3,6 %, ja vähiten Hylander-lajikkeessa, alle 1 %.

Vuonna 2017 Piikkiön katekokeessa satotaso oli hieman korkeampi ilman katetta tai mustassa muovissa kuin Bioska- tai paperikateruuduissa. Kauppakelpoinen sato oli 2,6–2,9 kg/m2. Tauteja esiintyi sadossa varsin satunnaisesti, joten katteiden tai biologisten torjuntavalmisteiden vaikutus tauteihin ei tullut ilmi selvästi.

Vuoden 2017 tilakokeissa taimisipuleiden satotaso oli edelleen alhainen istukkailla tuotetun sadon määrästä. Hylanderin kuivattu, terve sato oli vaihdellen 1,3–1,6 kg/m2, kun istukkaista tuotettu sato oli Setton- ja Motion-lajikkeilla 2,7 kg/m2. Myös sipuleiden koko jäi taimisipulilla pienemmäksi kuin istukkaista tuotetussa sadossa.Tilojen välillä oli eroja taimien istutustiheydessä ja penkin leveydessä, mikä vaikuttaa tilakokeilta saatuihin hehtaarisatomääriin. Tautisten osuus sadonkorjuuvaiheessa oli 0–3 % eri lajikkeilla ja tiloilla. Tautisia oli enemmän tiloilla, joilla sipulia on viljelty jo pidempään.

Taimi vai istukas?

Vuoden 2016 tulosten perusteella taimisipuli tuotti terveempää satoa ja säilyi paremmin varastossa kuin istukkaasta tuotettu sipulisato, poikkeuksena Piikkiön koe. Vuonna 2017 taimisipulista tuotetussa sadossa esiintyi vähän tautisia sipuleita kasvukaudella ja sadonkorjuussa, mutta sama oli tilanne myös istukkaalla tuotetussa sadossa. Kesän 2017 viileä sää ilmeisesti esti Fusariumin leviämistä. Kokeissa tuotetun sadon säilymistä seurataan varastoinnin aikana maaliskuuhun asti.

Kasvuston perustamiskustannukset ovat taimia käytettäessä moninkertaiset istukkaaseen verrattuna, joten kasvukauden aikaisen kasvuston terveyden, sadon määrän, sipulin koon ja säilyvyyden varastossa olisi oltava parempia kuin istukkaalla tuotetussa sadossa, jotta taimisipulin käyttö olisi istukkaaseen verrattuna kannattavaa. Kokeissamme sipulin taimien istutusaika oli molempina koevuosina myöhäinen. Aikaisemmalla istutusajalla olisi todennäköisesti saavutettu korkeammat sadot. Taimisipulin käyttö vaatii myös viljelytekniikan kehittämistä. Esimerkiksi rikkakasvien torjuntaan on löydyttävä tilakohtaisesti tehokkaat ratkaisut.

Teksti:
Pirjo Kivijärvi, tutkija, Luke,
Terhi Suojala-Ahlfors, tutkija, Luke,
Asko Hannukkala, erikoistutkija, Luke,
Hilla Taavila, opiskelija, Hamk Lepaa,

Kuvat: Pirjo Kivijärvi

Tämän artikkelin tulokset on tuotettu hankkeissa Ratkaisuja kotimaisen sipulintuotannon tautiongelmaan ja Taimisipulin käytön mahdollisuudet sipulintuotannossa, joita rahoittavat MMM Makera ja Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö.

Sipulin taimituotannosta ja taimisipulin käytöstä sipulintuotannossa on tulossa kannattavuuslaskelmat Luken Taloustohtorin LaskelmaKirjastoon. Vuoden 2017 lajikekokeiden tuloksista on valmistunut opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulun puutarhatalouden koulutusohjelmassa ja se löytyy sähköisenä.

Artikkeli myös Luomulehdessä 2/2018.

Ruotsista tuodut puristepaakkutaimet säilyivät elinvoimaisena, vaikka kuljetusaika venyi viikon mittaiseksi.