Tapahtumat

Ryhmämentor: Kasvintuotanto

Ryhmämentorointia isännöi Magnus Selenius Espoossa. Kuva: Jukka Rajala

Mentorointia isännöi Magnus Selenius Espoossa. Kuva: Jukka Rajala

Ensimmäinen vuoden 2015 mentorointiryhmä käynnistyy Uudellamaalla. Kasvintuotantoon keskittyvän ryhmän aiheena on kasvipeitteisyys ja minimimuokkaus luomussa.

La 28.2., klo 13-16 pidettävän ensimmäisen tapaamisen tarkempana aiheena on kerääjäkasvit ja niiden käyttö. Ilmoittaudu viim. 15.2.:

Tapaaminen pidetään Magnus Seleniuksen isännöimällä Nybyn tilalla Espoossa. Ulkopuolisena asiantuntijana on Kari Koppelmäki, joka kertoo RaHa-hankkeen kokemuksista kerääjäkasveista sekä uusista tutkimustuloksista. Ryhmää koordinoi Luomuliiton kasvi- ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila. Seuraavien tapaamisten sisältö sovitaan ensimmäisen tapaamisen aikana, alustavasti suunnitelmissa on tutustua pellonpiennartapahtumilla myös minimimuokkauksen kylvötekniikkaan sekä jankkurointiin.

Mukaan mahtuu 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ainakin ensimmäinen tilaisuus on maksuton.

Ryhmämentoroinnilla täsmätietoa viljelyn kehittämiseen

Uusi ympäristökorvaus tekee kerääjäkasvien käytöstä erittäin houkuttelevaa, mutta miten kerääjäkasvit sovitetaan viljelykiertoon? Entä miten niistä saadaan eniten hyötyä maaperän hoidon kannalta? Entä miten kerääjäkasvien maahanmuokkaus onnistuu? Entä kylvö?

mentorkuvitusMentorointi perustuu tiedonvälitykseen viljelijöiltä viljelijöille. Usein tiloilla on samantyyppisiä ongelmia, joita voidaan ratkoa hyvin eri tavoin. Kun kokemuksia vaihdetaan, löytyy uusia näkökulmia oman tilan kehittämiseen.

Ryhmämentoroinnin tarkoituksena on tehostaa tiedonsiirtoa ja soveltamista pienryhmän avulla. Ryhmä tapaa toistuvasti vuoden aikana ja perehtyy tiettyyn ajankohtaiseen aihepiiriin eri näkökulmista. Tapaamiset järjestetään jonkun alueen mentorin tilalla tai esimerkiksi pellonpiennarpäivänä. Luomuliiton asiantuntijat ovat käytettävissä tapaamisten keskustelun herättäjinä.

Jos haluat, että Luomuliitto järjestää ryhmämentorointia jonkun itseäsi kiinnostavan aiheen ympäriltä, vinkkaa aiheista

Magnus Selenius, Nybyn tila

  • Viljelyksessä 106 ha.
  • Viljelykasvit: speltti, hevosheinä, härkäpapu, kevätrypsi ja heinänsiemenet.
  • Monipuolisesti viljelykokeita vesitalouden hallinnasta sekä kasvilajikkeista.

Mihin pyrit viljelyllä?
– Tietysti saamaan toimeentuloni viljelystä. Tärkeä tavoite on parantaa maan rakennetta ja sen avulla poistaa ne ongelmat viljelyssä, joihin törmäsin savipeltojen oltua lähes 30 vuotta yksipuolisessa viljanviljelyssä. Tärkeätä oli saada maan eliötoiminta sille tasolle, että ruokaa taas löytyy traktorin perässä kevättöiden yhteydessä lokeille ravinnoksi. Tämä osoittaa, että peltojen elinvoima on parantumassa. Lisäksi viljelyvarmuuden parantaminen ja pellon sisäisen ravinnekierron ja ravinnehuollon toimivuus ovat tärkeitä, jotta en ole riippuvainen vuosittaisista ulkopuolisista tuotantopanoksista.

Mikä on nyt viljelyn isoin ongelmakohta jota pitäisi ratkoa?
– Typen kierron hallitseminen pellolla. Jos tämä saadaan ratkottua, satotasot nousevat lähelle tavanomaisen viljelyn satoja. Typen kierto on varmaan tekemisissä myös maan biologisen toiminnan kanssa, mutta luulen, että erityisesti maan kaasunvaihtokyvyn ja veden liikkumismahdollisuuksien kanssa. Jos nämä saadaan kuntoon, vältytään mm. typen liialliselta denitrifikaatiolta ja huuhtoutumiselta epäsuotuisten olojen takia.

Miltä haluat Nybyn tilan näyttävän 20 vuoden kuluttua? Entä viiden?
– 20 vuoden päästä olen toivottavasti ymmärtänyt siirtyä eläkkeelle ja katson sivusta, kun joku muu jatkaa ponnistelujani kestävän maatalouden edistämiseksi. Ja toivottavasti jatkaja huomaa ja arvostaa sitä panosta, jonka olen yrittänyt pistää peltojen kasvukunnon parantamiseen. Lyhyemmällä 5-10 vuoden perspektiivillä toivon, että olen siihen mennessä osannut aikaansaamaan vakaan, viljelyvarman ja tuottoisan viljelyjärjestelmän. Siinä viljelykierto pitkälle sisältää sellaisia “itsekorjaavia” toimenpiteitä, ettei joku ongelma voi “ryöstäytyä käsistä” (esim. juolavehnä tai ohdake) ja että kiertoon sisältyy mahdollisuuksia korjaaviin toimenpiteisiin tarvittaessa (puolikesantoa tms.).

 

Nämä tiedot myös Luomulehdessä 1/2015.

Jos viljelykasvin jäljiltä on runsaasti typpeä saatavilla, muokkausretikka kasvattaa runsaan lehvästön ja estää ravinnehuuhtoutumia. Kuva: Pirjo Kivijärvi