Asiantuntija vastaa

Peltoon mururakennetta?

peltomaaMikä näitä Pirkanmaan alueen peltoja vaivaa? Alueella pellot ovat jotenkin hankalia viljeltäviä. Satotasot ovat tavanomaisessakin viljelyssä yleensä alhaisia (2500 kg/ha), syysviljat eivät tahdo talvehtia ja savilohkojen muokkautuvuus on heikonlainen. Hyvää mururakennetta ei tahdo saada aikaiseksi millään.
Kysymykseen oli liitetty mukaan viljavuustietoja eri lohkoilta. Yksi lohko kuvasi tyypillisesti ongelmaa. Happamuus oli neutraali (pH 6,0) ja kalsium oli hyvä (Ca 3200 mg/l), mutta magnesium oli erittäin korkealla tasolla (Mg 1100 mg/l) ja kalium välttävä (K 160 mg/l).

Näytteen tiedoista lasketun (ks. ohjeet Luomulehti 2/2013) kationinvaihtokyvyn mukaan maa oli melko raskas savimaa (KVK 25 cmol/kg), jossa kationinvaihtopinnoilla on 49 % kalsiumia, 28 % magnesiumia ja vain 1 % kaliumia. Tavoitetaso olisi noin 68 % Ca, 12 % Mg ja 4 % K. Yli 20 prosentin magnesiumin osakylläisyys aiheuttaa heikkoa muokkautuvuutta ja savimineraalien hajaantuu veden mukana (dispersoitumista). Seurauksena maa on tiukkaa, liettyvää ja hankalasti murustuvaa. Lisäksi kaliumin rapautuminen hidastuu heikkorakenteisessa maassa.

Jos pellolle saisi 2,4 t kalsiumia lisää esim. 7,4 tonnilla kalsiittikalkkia (33 % Ca), tilanne menisi todennäköisesti aika paljon oikeaan suuntaan. Noin raskaalla maalla tämä määrä ei kuitenkaan vielä nosta pH:ta liiaksi hivenravinteiden kannalta. Pari vuotta kalkituksen jälkeen otettu maa-analyysi näyttää, onko kaliumin määrälle syytä tehdä jotain, vai onko tilanne korjaantunut rakenteen paranemisen myötä.

Maaperä- ja energia-asiantuntija Tuomas Mattila, puh. 040 9331 694

 

Kysy sinäkin – ilmaiseksi! Lisää asiantuntijoista täällä.

Tämä kysymys ja vastaus julkaistu myös Luomulehdessä. www.luomulehti.fi

Palveluja ja toimintaa tuotantosuunnittain.