Tiedotteet

Onko lautasellasi GMO?

Luomulehti 2 2014 kansiLaki määrittää tarkasti mitä pakkausmerkinnöissä tulee ja mitä niissä saa ilmoittaa. Gmo:sta on il-moitettava vain jos lopputuote sisältää yli 0,9 % gmo-ainesosia. Tuotantovaiheissa käytetyistä muuntogeenisistä organismeista ei kuluttajaa tarvitse informoida. Onko kuluttajalla todellisuudessa valinnanvapautta, jos hänellä ei ole mahdollista saada informaatiota ostopäätöstä tehdessään tuot-teen tuotantomenetelmistä?

Kun vuosi sitten keväällä suurimmat rehunvalmistajamme ilmoittivat alkavansa muuntogeenisen soijan maahantuonnin, harva vielä uskoi gmo-tuotantotavan valloittavan alle vuodessa suomalaisten ruokapöydät. Mikä on ajanut näin merkittävään kuluttajakäyttäytymisen muutokseen, että aikai-semmin gmo-kriittiset suomalaiset ovat omaksuneet muuntogeenisten raaka-aineiden käytön elintarvikkeissaan ennätysvauhtia? Vastaus ei löydy valinnanvapaudesta, vaan ennemminkin kyseessä on kuluttajien valintaan pakottaminen.

Tuotteista ja tuotantomenetelmistä annettu informaatio ohjaa monelta osin kulutuskäyttäytymis-tämme. Muuntogeenisen soijan käytön räjähdysmäinen kasvu elintarvikeketjussamme voisi antaa kuvan, että markettien mainoslauseet hehkuttavat tuotteita joiden tuotannossa on käytetty gmo-aineksia. Omiin silmiini ei vielä ole kuitenkaan osunut yhtäkään mainosta ”Onnellisten kanojen mehevistä gmo-munista” tai ”Amazonasin gm-soijalla kasvatetusta porsaanfileestä”. On tietenkin selvää että gmo aiheuttaa edelleenkin suurimmassa osassa kuluttajia negatiivisia tunteita, eivätkä näiden tuotteiden valmistajat halua vapaaehtoisesti ikävistä tuotantomenetelmistä informoida. Yllätys on kuitenkin siinä, kuinka vaikea on joidenkin tuotteiden osalta informoida gmo-vapaudesta ja juuri niihin tuotteisiin suuri osa muuntogeenisestä soijasta ohjautuukin.

Mummo kun kanasensa niitylle ajoi…

Munapakettien kyljessä näkee edelleenkin iloisesti niityllä tepastelevia kanasia, mutta todellisuu-dessa siitä on aikaa kun tavanomaisissa tuotannossa on kanoja yleisesti laiduntamaan päästetty. Ku-vituksella ja nimityksillä voidaan luoda tuotannosta jos jonkinlaista mielikuvaa, mutta faktoihin perustuvan kuluttajainformaation esittäminen kananmunien pakkausmerkinnöissä on erittäin rajattua. Siipikarjatuotteiden osalta EU määrittää tarkasti mitä pakkausmerkinnöissä saa ilmoittaa, eikä gmo-vapaus kuulu tähän sallittuun informaatioon. Ei ole siis ihme että gm-soijaa sisältävät käytän-nössä kaikki suurten valmistajien kananrehut luomurehuja ja paria poikkeusta lukuun ottamatta. Välttääkseen muuntogeenisen tuotannon tukemista kananmunahyllyllä kuluttajan ainoaksi vaihto-ehdoksi jää luomumunien valinta.

Normi kuluttajan lisäksi moni kotitarvekanalan pitäjä on joutunut myös hämmästelemään gmo-vapaan rehun hankalaa saatavuutta ja aikaisempaan verrattuna korkeaa hintaa. Gmo-vapaana on saatavilla ainoastaan Suomen rehulta irtona Tiiviste-Punaheltta Plus ja luomuunkin soveltuva Luonnon Punaheltta sekä Raisiolta Munitus-Herkku täysrehu. Pienemmistä valmistajista ainakin Rehux Oy:n siipikarjanrehut ovat toistaiseksi gmo-vapaita.

Gm-soijan käyttöä on halvemman hinnan lisäksi usein perusteltu tavanomaisesti tuotetun soijan vaikealla saatavuudella. Nämä perustelut saatavuusongelmasta tuntuvat hieman ontuvan Finnpro-teinin avattua Uudessakaupungissa Euroopan suurimman soijanjalostamon, joka käyttää vain gmo-vapaata soijaa. Gmo-vapaan soijan maahantuonti on tämän johdosta moninkertaistunut, mutta jalostamon lopputuotteet ohjautuvat suurelta osiin lohenrehuksi Norjaan, koska siellä on todettu tärkeäksi pitää tiukasti kiinni gmo-vapaudesta.

Maksaisitko 5 senttiä gmo-vapaudesta?

Rehunvalmistajat perustelivat gm-soijan maahantuontia sen edullisuudella. Valmistajien omat hin-taero-arviot gm-soijan ja tavanomaisen välillä ovat vaihdelleet 60-100 €/t. Tullin tilastot tukevat n. 15 prosentin eli 60 euron hintaero olettamaa, vaikkakin pidemmältä aikajaksolla tarkasteltaessa myös erien koolla ja ajankohdalla näyttää olevan varsin suuri merkitys hintaan.

Ensimmäinen suurten rehuvalmistajien Brasiliasta maahantuoma 2500 t gmo-soija erä saapui Suo-meen toukokuussa, jolloin erän hinta oli 430€/t. Finnproteinin ensimmäinen n. 11 000 tonnin gmo-vapaa soijaerä saapui elokuussa, jolloin hinta oli 490€/t. Loppuvuoden 2013 aikana kaiken Brasiliasta rehuksi tuodun yhteensä 24 000 soijatonnin hinta on vaihdellut välillä 480-490€/t.

Mitä tämä soijan hintaero siis vaikuttaa suoraan siirrettynä lopputuotteeseen? Kananmunan tuotan-nossa munakilon tuottamiseen kohden käytetään arviolta n. 400 g soijaa, jonka arvo tavanomaisesti tuotettuna olisi n. 21 senttiä ja gmo:na n. 17 senttiä 100 €/t hintaerolla laskettuna. Munakilon hinta gmo-vapaana olisi näin ollen suoraan kuluttajalle vietynä n. 1 % gmo-munia kalliimpi eli kaupan-hyllyllä 4 € munakennosta joutuisi pulittamaan 4,04 €. Sitä, olisiko tämä 4 senttiä kohtuuton hinta-ero gmo-vapaudesta, tulisi nyt kysyä kuluttajilta.

Teksti: Jukka Lassila

Artikkeli on ilmestynyt Luomulehdessä 2/2014.