Tiedotteet

Ministeriö näyttää vihreää valoa uusille luomusitoumuksille

Uusi hallitusohjelma toteaa, että luomusitoumusten rahoitus varmistetaan vuonna 2020. Toisen kautensa maa- ja metsätalousministeriön nokkamiehenä aloittanut Jari Leppä (kesk.) lupaa, että uusia luomusitoumuksia tehdään myös ensi vuoden jälkeen.

Tuore hallitusohjelma noteeraa luomun selvin sanoin. Ohjelmassa todetaan, että kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa, elintarvikejalostuksessa, kotimaan kulutuksessa ja viennissä lisätään.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että luomun rahoitus on pystyttävä turvaamaan myös jatkossa, jotta hallitusohjelman tavoitteisiin päästään.

– Kyllä, rahat uusiin luomusitoumuksiin etsitään myös vuoden 2020 jälkeen, hän vahvistaa.

Luomuviljellyn peltoalan laajeneminen ei täysin tyrehtynyt tänä vuonna, vaikka maaseutuohjelmassa uusiin luomusitoumuksiin varatut rahat loppuivat kesken kauden.  Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Suomen luomuviljelty peltoala lisääntyi kuluvan vuoden keväällä 7 prosentilla eli 20 000 hehtaarilla. Uudesta siirtymävaiheen alasta suuri osa lienee vanhojen luomutilojen uutta peltoalaa, sillä uusia siirtymävaiheen tiloja tuli alle sata.

Keinovalikoima sama kuin aiemmin

Ministeri Lepän mukaan uuden hallitusohjelman luomutavoitteisiin pyritään samalla keinovalikoimalla kuin aiemminkin. Uutta on lähinnä se, että Luomuinstituutin rahoituksen vahvistaminen ja vakiinnuttaminen on erikseen kirjattu ohjelmaan.

– Kaikki ne välineet, jotka ovat olleet käytössä tähän asti, halutaan pitää myös jatkossa, hän vakuuttaa.

Esimerkiksi julkisten ruokapalvelujen koulujakelutuen luomukorotus on saamassa jatkoa. Koulujakelutukea on maksettu kunnille korotettuna luomumaidon, -vihannesten ja -hedelmien hankintaan syksystä 2017 lähtien, ja sen ansiosta luomuraaka-aineiden käyttö julkisissa ruokapalveluissa on noussut selvästi.

Leppä korostaa, että hallitusohjelman tavoitteena on nimenomaan kotimaisten elintarvikkeiden aseman vahvistaminen, myös ammattikeittiöissä.

– En pidä ajatuksesta, että julkisissa hankinnoissa kannustettaisiin tuontiluomun käyttöön, hän huomauttaa.

Uusi luomustrategia ensi vuonna

Hallitusohjelmassa mainitaan myös uusi kansallinen luomustrategia. Ministerin mukaan sen työstäminen on jo aloitettu, ja valmista on tarkoitus tulla ensi vuoden aikana.

– Tässäkään ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, vaan päivitämme edellisen, hyvin toimineen luomuohjelman. Uusi luomustrategia tehdään laajapohjaisessa valmistelussa, ja luomualan toimijat otetaan ilman muuta mukaan prosessiin tavalla tai toisella, Leppä hahmottelee.

Ministeriössä valmistellaan niin ikään luomuvalvonnan järjestämistä koskevaa selvitystä, joka on tarkoitus teettää ulkopuolisella taholla loppusyksystä. Leppä on tietoinen luomuvalvontaan kohdistetusta kritiikistä, jonka mukaan alueelliset viranomaiset tulkitsevat luomuehtoja eri tavoin eri puolilla maata.

– On hallinnon sisäinen asia saada luomuvalvonta yhtenäiseksi.

Luomutuet aiotaan pitää II-pilarissa

Lähivuosien maatalouspolitiikan suunnittelua hankaloittaa se, että monet isot EU-asiat kuten uusi rahoituskausi ja yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uusi ohjelmakausi kolkuttavat pian ovella, mutta niiden ehtoja sorvataan yhä Brysselissä.

Luomutuottajia mietityttää erityisesti luomutukien kohtalo uuden ohjelmakauden tukijärjestelmässä. Luomualan kattojärjestö IFOAM-EU on esittänyt, että luomutuet siirrettäisiin järjestelmässä maksettaviksi kustannusperusteisesta II-pilarista kannustintyyppiseen I-pilariin. Ministeri Leppä ei ajatukselle lämpene.

– Suomen kanta on se, että luomutuet maksetaan edelleen II-pilarista. Olemme pitäneet tärkeänä, että tukijärjestelmä olisi mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen, eikä luomun tukia siksi haluta molempiin pilareihin. Lisäksi Suomi haluaa, että niin sanotusta ekojärjestelmästä tulee jäsenmaille vapaaehtoinen, hän perustelee.

Uuden CAP-kauden pitäisi alkaa vuonna 2021. Leppä arvioi sen yhä mahdolliseksi, mutta pitää silti todennäköisenä, että uusi kausi alkaa vasta siirtymävuoden jälkeen.

– Ei ole hyvä, jos ohjelmakauteen tulee katkos, mutta paljon riippuu siitä, miten neuvotteluissa päästään eteenpäin, hän toteaa.

Tuki aktiiviselle ruoantuotannolle

Myös luomuehtojen myyntikasvivaatimuksen tulevaisuus kiinnostaa tuottajia. Leppä ei ota kantaa siihen, aiotaanko myyntikasvivaatimusta nostaa nykyisestä 30 prosentista. Hän toteaa asian ratkeavan vasta, kun CAPin lopulliset ehdot tiedetään.

– Myyntikasvivaatimusta sinällään pidän hyvänä, sillä se varmistaa sitä, että luomupelloilta tulee tuotteita markkinoille. Aktiivista ruoantuotanto halutaan tukea, hän toteaa.

Minna Nurro

Sanastoa:

I-pilari: CAPin rahoitusjärjestelmän osa, josta maksetaan maatalouden suorat tuet ja yhteiset markkinatoimenpiteet. EU maksaa I-pilarin tuet kokonaan.

II-pilari: CAPin rahoitusjärjestelmän osa, josta maksetaan mm. luomukorvaus ja monia muita ehdollisia korvauksia sekä maaseudun kehittämisohjelmat. EU maksaa osan II-pilarin tuista ja jäsenvaltio loput.

Ekojärjestelmä: CAPin I-pilariin kaavailtu uusi rahoituspalikka, jonka tavoitteena on kannustaa viljelijöitä ottamaan käyttöön ympäristöä ja ilmastoa suojelevia toimia. Tarkoitus on, että jäsenmaat kehittävät omat ekojärjestelmänsä, jonka toimet ovat viljelijöille vapaaehtoisia.