Tiedotteet

Luomuviljan alhaiset hinnat harmittavat, mitä tuo tuleva kasvukausi?

Monella luomutilalla lähdetään tulevaan kasvukauteen epävarmoissa tunnelmissa; luomuviljojen ostohinnat ovat tulleet reilusti alas, eikä muutosta parempaan ole näkyvissä. Suurin pudotus on ollut kauran ja rukiin hinnoissa – siis juuri niissä viljoissa, joita moni suomalainen luomutila on tottunut tuottamaan.

– Tässä pitää muistaa se, että hintataso nousi vuosina 2017 ja 2018, jolloin kasvuolosuhteet olivat osassa maata vähintäänkin haastavat ja viljasato jäi normaalia pienemmäksi, toteaa asiantuntija Pekka Terhemaa ProAgriasta.

– Vuonna 2019 päästiin hyviin satoihin sekä Suomessa että Baltiassa, mikä on laskenut Suomenkin hintoja selvästi. Lisäksi markkinoille on tulossa lisää luomuviljaa, koska vuonna 2018 uusia luomusopimuksia tehtiin runsaasti. Viljan ostajien viesti onkin ollut se, että hintataso ei ainakaan tule nousemaan.

Luvut kertovat karua totuutta; tällä hetkellä myllykauran matalimmat ostohinnat ovat reilusti alle sen tason, millä pari vuotta sitten tehtiin rehukaurakauppaa. Terhemaa on mukana Vilja-alan yhteistyöryhmässä eli VYR:ssä, joka julkaisee hintatilastoja säännöllisesti.

– Luomuviljan hintakehityksestä on keskusteltu sielläkin. Näyttää siltä, että hintaheilahtelut tulevat jatkumaan.

Kannattaako sopimuksen teko?

Sekä viljelijät että vilja-alan asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että luomuviljamarkkinoiden hintakehitystä on ollut erittäin vaikea ennustaa. Lisäksi ei ole mitään yleispätevää joka tilalle sopivaa neuvoa, kuinka tilanteessa tulisi toimia.

– Nyt korostuu suunnitelmallisuus ja oman toiminnan tuntemus. Lisäksi pitää tiedostaa, minkälaisia riskejä on valmis ottamaan, Pekka Terhemaa sanoo.

Siinä missä toisella tilalla odotetaan markkinahinnan kehittymistä hinnanlaskun uhallakin, toisella tilalla tehdään hyvissä ajoin sopimukset teollisuuden kanssa. Terhemaa kertoo itse kallistuvansa viljelijänä sopimusten kannalle.

– Olen tehnyt jo parinkymmenen vuoden ajan sopimuksia, mikä on tuonut tietyn turvan tekemiseen. En ole päässyt hyödyntämään markkinoiden huippuhintoja, mutten ole myöskään kokenut pahoja pettymyksiä.

– Lisäksi näen sopimukset yhtenä keinona tuoda vakautta koko markkinaan. Varsinkin kauran kohdalla tämä olisi mielestäni hyvä asia, sillä sen osuus on yli puolet koko maamme luomuviljatuotannosta.

Terhemaan kanssa samoilla linjoilla on Heikkilän luomutilan isäntä Auvo Heikkilä Paattisista.

– Meidän strategiamme on riittävän monipuolinen tuotanto, eli tällä hetkellä tuotamme mm. luomusiementä, puhdaskauraa ja seosviljaa Vennan lypsykarjatilalle. Ainakin puolet sadosta on kiinnitetty vuosittain sopimuksin etukäteen, Heikkilä kertoo.

– Kyllä sopimuksia täytyy jatkossa miettiä entistäkin tarkemmin, sillä aina riskinotto hyvän hinnan perässä ei kannata. Esimerkiksi viime kesänä rukiin sopimushinta olisi ollut 100 euroa enemmän tonnilta, kuin mitä siitä tällä hetkellä maksetaan.

Heikkilä muistuttaa, että viljelijöiden kannattaa myös itse kartoittaa ostajia. Lähialueilla saattaa hyvinkin olla pienyrityksiä ja leipomoja, jotka ovat kiinnostuneet laadukkaasta luomuviljasta hyvään hintaan.

Pellot kuntoon

Vaikka luomuviljojen hinta on meillä laskenut, on luomun kysyntä varsinkin Keski-Euroopassa jatkanut kasvuaan. Luomuliiton kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen uskoo, että etenkin suomalaiselle kauralle olisi siellä kysyntää.

– Toki vientiin pitää olla riittävän isoja määriä riittävän laadukasta tavaraa, eli tarvitaan useamman tilan yhteistyötä. Tässä olisi mielestäni tilaisuus erilaisille tuottajaorganisaatioille.

Markkinoilla suomalaisen kauran maine on hyvä, joten ostajaksi voisi hyvinkin löytyä esimerkiksi keskikokoinen saksalainen mylly, Vihonen toteaa.

– Kuten todettu, Suomessa luomukauran tai -rukiin hinta tuskin nousee hetkeen. Yksi varteenotettava vaihtoehto tälle kasvukaudelle on tietysti satsaaminen pellon kasvukuntoon; moni lohko hyötyisi esimerkiksi kalkituksesta tai nurmivuodesta ja jankkuroinnista.

Myös Pekka Terhemaa on samaa mieltä.

– Luomulannoitteiden hinnat ovat olleet pienessä nousussa. Parantamalla pellon kasvukuntoa tehostetaan samalla myös orgaanisten lannoitteiden hyväksikäyttöä.

– Näistä asioista löytyy nykyään valtavasti tietoa, jota jokaisen viljelijän kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi me olemme molemmat Erkin kanssa mukana Maaneuvoja-koulutuksessa, jonka oppeja pystymme tuomaan asiakkaidemme tueksi.

Erikoisemmat mukaan

Pekka Terhemaa toteaa, ettei sovi myöskään unohtaa monipuolista viljelykiertoa.

– Viljan sijaan kannattaa tänä vuonna harkita muun muassa palko- ja öljykasveja, jopa erikoisempia viljeltäviä, kuten öljyhamppua tai camelinaa.

Erkki Vihonen pitää niin ikään hernettä, härkäpapua ja puhdaskauraa hyvinä vaihtoehtoina.

– Ja aina kannattaa myös miettiä, olisiko luomusiementuotanto mahdollista omalla tilalla. Tässä kohtaa tulee toki ensimmäiseksi huomioida hukkakauratilanne, joka sanelee tuotannon rajoitukset.

Vuodet eivät ole veljeksiä, eikä kasvukaudesta koskaan tiedä ennakkoon, mutta silti Vihonen, Terhemaa ja Heikkilä katsovat luomun tulevaisuuteen luottavaisesti.

– Luomutuotannon suhteellinen kannattavuus tavanomaiseen nähden ei ole juuri hiipunut. On turha verrata tilannetta vanhaan – nyt pitää löytää keinot menestyä tässä markkinassa. Peltojen hyvä kunto ja oikeat lajikkeet auttavat tuottamaan laatua, jolla on aina kysyntää, Terhemaa toteaa.

Teksti: Anne Rintamäki