Hallitusohjelmassa nostetaan luomu maatalouden strategiseksi tavoitteeksi.

– Luomuliitto vaatii konkreettisia, hallituksen linjauksen mukaisia toimenpiteitä. Luomutuotteiden arvonlisäveron laskeminen olisi tästä esimerkki. Puolueet ovat jo esittäneet sitä ja se on hyvä toteuttaa nyt, kun verotuksen painopistettä on päätetty siirtää kohti ympäristö- ja terveysperusteisuutta, toteaa Luomuliiton edunvalvontavastaava Jukka Lassila.

Julkisissa hankinnoissa esimerkiksi kouluruokaan halutaan lisää luomua ja se on nyt kirjattu myös hallitusohjelmaan. Lapset ovat aikuisia herkempiä ruoan lisäaineiden ja torjunta-aineine jäämien haitoille.

Jotta kasvaneeseen luomukysyntään voidaan vastata mahdollisimman nopeasti, luomutuilla täytyy tehdä houkuttavammaksi maatilojen siirtyminen luomuun.

– Jos luomutukeen panostettaisiin 20 miljoonaa euroa vuodessa lisää, saataisiin pinta-alan kasvu sellaiseksi, että se vuonna 2020 olisi kaksinkertainen. Kaiken kaikkiaan ympäristötukijärjestelmää täytyy myös yksinkertaistaa, jotta byrokratia ei ole merkittävä haitta viljelijöiden työssä, toteaa Lassila.

Ympäristötuen keinoista luomutuki on tehokkaimpia toimenpiteitä vähentää ympäristökuormitusta.
Luomupeltoihin pystytään sitomaan merkittäviä määriä hiiltä ilmakehästä; orgaanisten lannoitteiden käyttö ja viljelykierto hyödyttävät ilmastoa. Luomu on luonteva osa ilmastontorjunnan edelläkävijämaan toimenpiteitä ja monimuotoisuuden vaalimista.

Luomuliitto toteaa hallitusohjelmasta lisäksi:

1.     Energiantuotannon ja ravinteiden kierrättämisen edistämiseksi tulee tukitoimissa laitosten kokorajoitukset poistaa.
2.     Neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen resursseja tulee kohdentaa enemmän maatalouden strategisten linjausten mukaisesti. Luonnonmukaisen tuotannon neuvontaan ja koulutukseen on suunnattava lisää resursseja.
3.     GMO-vapaudesta päättämisen siirtyminen kansalliseen päätäntävaltaan on tavoiteltavaa, kuten hallitus toteaa. Hallituksen tulee ottaa aktiivinen rooli Suomen GMO-vapauden turvaamiseksi. Se on koko maatalouden etu.
4.     Myös valkuaisomavaraisuus on koko maatalousalan kysymys, ja sen selvittämisen lisäksi täytyy myös ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin.
5.     Luomutuotteet tuotetaan keskimääräistä useammin pienissä yrityksissä. Syyskuussa voimaan tulevan elintarvikelain ja -asetuksen muutokset ovat riittämättömiä turvaamaan elintarvikkeiden pienimuotoinen jatkojalostus. Lakimuutos on otettava uudelleen käsittelyyn välittömästi. Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia on parannettava vastaamaan muiden EU-maiden tasoa.

Lisätietoja:
Jukka Lassila, Luomuliiton edunvalvontavastaava, puh. 050 529 0482
Jaakko Nuutila, Luomuliiton puheenjohtaja, puh. 045 6504 970

LIITE:Tukiin liittyvät toimenpiteet luomualan kaksinkertaistamiseksi

Luomuliitto vaatii maatalouspoliittisia toimenpiteitä kotimaisen maataloustuotannon kehittämiseksi ympäristöystävällisemmäksi ja vastatakseen kuluttajien kasvavaan haluun käyttää ekologisesti tuotettuja ja turvallisia kotimaisia luomuelintarvikkeita. Kuluttajat ostaisivat luomuruokaa enemmän kuin mitä sitä on tällä hetkellä tarjolla. Tarjontaa rajoittaa raaka-aineiden saatavuus.

Luomutuotantoon siirtymisen tulee olla taloudellisesti kannustavaa, jotta halukkuus luomutuotantoon heräisi viljelijöissä. Kysynnän kasvu ei yksin riitä turvaamaan luomutuotannon kehitystä, vaan tarvitaan myös maatalouspoliittisia uudistuksia
saadaksemme luomutuotantomme tuotantoedellytykset lähemmäksi luomuun voimakkaasti panostavia Euroopan maita.

Näihin haasteisiin vastatakseen Luomuliitto esittää toimenpiteitä luomutuotannon määrän
kaksinkertaistamiseksi 2014 – 2020 ohjelmakauden aikana. Luomuliiton esittämät maatalouspoliittiset tavoitteet pohjautuvat Luomuliiton marraskuussa 2010 valmistuneeseen ympäristöstrategiaan.

Toimenpiteet 2011 – 2013
– Luomutuen korotus laskentaperusteiden päivityksen avulla, sekä 68 artiklaan perustuen.
– Rahoituksen tarve 21,25 milj. €/vuosi. Ympäristötuen hehtaarikohtaisen tukikaton poisto.

Toimenpiteet CAP-2014 –
– maatalouden elinvoimaisuuden turvaamisen keskeinen elementti on maataloustuotteiden hinnan nostaminen tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle
– tukijärjestelmän tulee kannustaa parempaan ja monipuolisempaan tuotantoon
– valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi tulee luoda kannustava tukijärjestelmä
– maatalouden kannattavuuden turvaamiseksi Euroopan eri alueiden maataloutta ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan nykyisenkaltaisilla ykköspilarin erisuuruisilla tulotuilla, jonka
haittavaikutuksia pyritään kompensoimaan kakkospilarista.
– Luonnonolosuhteiltaan epäsuotuisien alueiden maataloutta täytyy pystyä tukemaan
jatkossakin.
– Ympäristötuen tulee paremmin kohdentua ympäristön kannalta suotuisiin toimenpiteisiin
ja siitä täytyy poistaa hehtaarikohtainen tukikatto.

Ympäristötuki
– Ympäristötuen perusosan sisällyttäminen luomutukeen ja järjestelmän yksinkertaistaminen
– Luomutuen ehdoksi -tuotantoehtojen noudattaminen
– Rahoituksen tarve nykyisellä luomualalla 74 milj. €/vuosi, joka on nykyistä tasoa n. 20
milj. € korkeampi.

Investointituki
– Investointitukea kotieläinrakennusten muuttamisesta luomusäädöksiä vastaaviksi ja uusiin luomukotieläinrakennuksiin, sekä luomukasvihuoneinvestointeihin 2014 – 2020
ohjelmakaudelle 5 milj. € vuosittain.

Kustannukset
2014        ha    €/yksikkö    Yhteensä nykyisellä tuotannolla
ha yhteensä         170000    400     68
ha/kotieläin         35000     150     5,25
öljy/valkuaiskasvit     6500     50     0,33
puutarhakasvit     570     500     0,29
peruna         300     150     0,05
Yhteensä         milj./€ 73,91

2020
ha yhteensä         340000     400     136
ha/kotieläin         70000     150     10,5
öljy/valkuaiskasvit     13000     50     0,65
puutarhakasvit     1140     500     0,57
peruna         600     150     0,09
Yhteensä         milj./€ 147,81