Tiedotteet

Luomulehti: Luomukotieläintuotannossa terveydenhoidon tulee perustua sairauksien ennaltaehkäisyyn

Luomueläinten lääkitsemiseen liittyviä sääntöjä ei tunneta kovin hyvin. Sitkeästi elää yhä edelleen käsitys, ettei luomussa saa lainkaan käyttää tavanomaisia eläinlääkkeitä eikä rokotteita. Molempien käyttäminen on sallittua, mutta rajoituksiakin on.

Eläinten, kuten ihmistenkin, terveys on muuta kuin sairauksien poissaoloa. Luomukotieläintuotannon pääperiaatteisiin kuuluu sairauksien ennaltaehkäisy ja mahdollisiin sairauksiin johtavien syiden eliminointi. Stressitön ympäristö, väljät kasvatustilat, lajinmukainen käyttäytyminen ja luomuun parhaiten sopivien eläinrotujen käyttäminen, ovat luomukotieläintuotannon johtavia ajatuksia.

Sairaus on elimistön häiriötila. Luomussa pyritään ennen kaikkea välttämään häiriötilaan joutumista. Jos eläin sairastuu tai loukkaantuu, se tulee välittömästi hoitaa asianmukaisella tavalla. Sairaat yksilöt tulee jo eläinsuojelulainkin mukaan aina hoitaa asianmukaisesti.

Luomueläinten terveydenhoito ei kuitenkaan saa keskittyä vain oireiden hoitoon vaan sairauden aiheuttamien syiden löytämiseen ja poistoon. Tämän asian suhteen luomun kanssa työskentelevillä tuottajilla ja eri alan asiantuntijoilla on vielä paljon tekemistä.

Luomutuotanto on monessa asiassa ollut suunnannäyttäjä. Kriittinen suhtautuminen lääkkeiden käyttöön on sekin alkanut osoittautua oikeaksi. Lääkeainejäämät ja resistenssiongelmat alkavat valitettavasti kaikkialla olla arkipäivää. Luomutuotannon perusperiaatteita ovat ennaltaehkäisevän lääkinnän kieltäminen, lääkinnällisten hoitokertojen rajoittaminen ja lääkityksen jälkeisen varoajan kaksinkertaistaminen.

Lääkitä saa, muttei rajattomasti

Luomutuotannossa pyritään välttämään kemiallisten lääkkeiden käyttöä. Luomusektorin nihkeä suhtautuminen kemiallisiin lääkkeisiin on herättänyt ihmetystä ja väärinkäsityksiä. Sitkeänä elää edelleen myös sellainen käsitys, ettei luomueläimiä saa lääkitä lainkaan. Loislääkkeiden ja rokotteiden käyttämiseen ja pakollisten taudinvastustusohjelmien täytäntöönpanoon ei luomussa liity rajoitteita eikä näistä mene hoitokertaa.

Kaikkia Suomessa rekisteröityjä eläinlääkkeitä ja eläimille soveltuvia homeopaattisia valmisteita saa käyttää kuten tavanomaisessakin tuotannossa. Kaikkien eläinten hoitoon käytettyjen lääkevalmisteiden tulee olla eläinlääkärin määräämiä.

Muuntogeenisten organismien (gmo) käyttö on luomussa kielletty. Lääkkeitä ja rokotteita kielto ei kuitenkaan koske. Hormonivalmisteita ei saa käyttää lisääntymisen säätelemiseen kuten kiimojen samanaikaistamiseen. Yksittäisen eläimen hoitaminen hormoneilla sairaustilanteessa on kuitenkin sallittua.

Luomuehtojen hoitokerta on eri asia kuin yksi eläinlääkärikäynti

Lääkehoitokertojen määrää on luomussa rajoitettu. Eläimiä, joiden tuotantoelinkaari on yli vuoden (emakot, karjut, naudat, lypsyvuohet, emouuhet, siitospässit ja munivat kanat) saa lääkitä 12 kuukauden aikana kolme hoitokertaa. Lihasikoja, teuraskaritsoita ja -kilejä sekä lihasiipikarjaa, joiden tuotantoelinkaari on alle yhden vuoden, on sallittua lääkitä yhden hoitokerran verran elämän aikana. Yhdeksi hoitokerraksi lasketaan kaikki lääkintäkerrat, joilla hoidetaan samaa sairautta. Kastroinnin ja nupoutuksen yhteydessä annettavaa pakollista kivunlievitystä ei lasketa hoitokertoihin.

Jos hoitokertojen määrä aikarajan puitteissa ylittyy, eläin palautetaan siirtymävaiheeseen. Siirtymävaiheen aikana ei eläintä eikä sen tuotteita saa markkinoida luomuna. Eläimen tuottama maito on kuitenkin omalla tilalla käytettäväksi hyväksyttyä siirtymävaiheen rehua.

Eläinlääkäri kirjaa eläimen hoitokorttiin, siemennyskorttiin tai sähköisiin Sikava- tai Naseva-järjestelmiin hoitokoodin. Kaikkien hoitokoodien takana ei kuitenkaan välttämättä ole lääkintää. Esimerkkinä mainittakoon sorkkien hoidolle ja pötsiin sijoitettavalle magneetille olevat hoitokoodit.  Lisäksi pitää muistaa, että eläinlääkäri kirjaa lääkelainvaatimusten mukaisesti käyntikerrat aina eri hoitokerroiksi. Tämä on eri asia kuin luomusäännöissä laskettavat hoitokerrat. Luomusääntöjen tarkoittama hoitokerta kestää niin kauan kuin yhden ja saman sairauden hoito jatkuu. Yhteen hoitokertaan voi siis sisältyä useita eri eläinlääkärikäyntejä ja erilaisia lääkkeitä.

Tarkka kirjanpito luomutarkastusta varten

Luomueläinten lääkinnästä on tehtävä tarkat muistiinpanot. Eläinlääkäriltä saadut reseptit ja tositteet tulee säilyttää tarkastusta varten. Lääkekirjanpidon säilytysaika on viisi vuotta. Luomutarkastusta tehtäessä lääkitty eläin on siis jo saatettu poistaa karjasta. Kun luomueläin myydään toiselle luomutilalle, sen mukana tulee seurata tieto annetuista lääkityksistä.

Joskus eläinlääkäriä tai lääkityksiä ei ole tarvittu. Silloin tuottaja kirjoittaa lääkekirjanpitoon maininnan, ettei lääkityksiä ole edellisen tarkastuksen jälkeen tehty ja allekirjoittaa ja päivää paperin.

Luomu.fi -sivustolta löytyvässä lääkekirjanpitolomakkeessa on huomioitu kaikki luomueläintuotannon tuotantoehdoissa vaadittavat asiat. Erillistä lääkekirjanpitolomaketta ei tarvitse käyttää, jos tarvittavat tiedot löytyvät esimerkiksi Nasevasta tai eläinkorteista. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, että lääkemuistiinpanoista löytyy kaikki luomutarkastuksessa vaadittavat tiedot. Lääkkeille luomussa asetetut kaksinkertaiset varoajat tulee löytyä lääkekirjanpidosta.

Tukihoitojen käyttö vaatii valppautta

Eläimiä voidaan varsinaisten lääkkeiden lisäksi hoitaa myös erilaisin tukihoidoin. Esimerkkeinä voidaan mainita naudan pötsiongelmiin annettava pellavansiemenistä ja vedestä tehty liemi. Valkosipulirouhe, nokkonen ja merilevä ovat vastaavia esimerkkejä erilaisiin vaivoihin käytettävistä tukihoidoista. Kaikki edellä mainitut ainesosat lasketaan luomusääntöjen puitteissa rehuiksi. Luomusääntöjen mukaan märehtijöillä on 100 prosentin luomurehuvaatimus. Näin ollen myös edellä mainittujen tukihoitotuotteiden tulee olla luomulaatuisia. Sikojen ja siipikarjan osalta on vuoden 2018 loppuun voimassa poikkeus, että 5 % valkuaisrehusta saa olla tavanomaista.

Eläinlääkäreiden asiantuntemus koskien luomukotieläintuotannon erityispiirteitä vaihtelee alueittain ja eläinlääkäreittäin. Jos eläinlääkärin toimialueella on paljon luomutiloja, ovat eläinlääkäritkin yleensä selvästi paremmin perillä luomusäännöistä. Luomukotieläintuottajan on hyvä muistaa, että tuottaja itse on aina lopulta vastuussa luomuvaatimusten täyttymisestä. Eläinlääkärit nauttivat usein suurta arvovaltaa ja moni tuottaja uskoo eläinlääkärin määräyksen kumoavan luomusäännöt. Näin ei kuitenkaan ole.

Voit käyttää apuna luomu.fi sivulta löytyvää Lääkekirjanpito-kirjauspohjaa.

Teksti: Katarina Rehnström ja Brita Suokas

Artikkeli on ilmestynyt myös Luomulehdessä 6/2017.

 

Lasketaanko hoitokertoihin vai ei

Lääkkeen käyttö Hoitokertarajoitus
Loislääkitys Ei
Rokottaminen Ei
Rauhoitus-, puudutus-, kipulääke nupouttaessa ja kastroinnissa Ei
Tulehduskipulääke Kyllä
Antibioottihoito Kyllä
Magneetin asettaminen pötsiin Ei
Sorkkahoito ilman lääkkeiden antamista Ei