Tiedotteet

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston ruokapoliittiseksi selonteoksi

Luomuliitto kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selonteosta ruokapolitiikan linjauksista vuoteen 2030. Pidämme selontekoa hyvin merkittävänä sille, millaista ruokapolitiikkaa Suomessa lähivuosikymmeninä tehdään. Näkemyksemme mukaan käsittelyssä olevan selonteon tärkein tehtävä on johdattaa Suomen maatalouspolitiikkaa ja ruokapolitiikkaa kohti tulevaisuutta, jossa maatalouden kannattavuus on vahvemmalla tasolla, suomalainen ruokaketju kilpailukykyisempi ja tuotantomenetelmät ekologisesti ja eettisesti kestävämpiä.

Pidämme sekä selonteon tavoitteita että ruokavision 2030 tavoitteita tätä suuntaa edistävinä ja kannatettavina. Tavoitteiden toteuttamiseksi on hyvä, että tässä selonteossa on edellisestä selonteosta poiketen listattu myös toimenpiteitä. Emme pidä hyvänä sitä, että luomutuotannolle ei ruokapoliittiseen selontekoon ole varattu näkyvää roolia. Katsomme että luomun kasvu tukee selonteon tavoitteita kautta linjan, minkä vuoksi luomun osuuden kasvattamiseen Suomessa pitää myös ruokapoliittisessa selonteossa ottaa kantaa. Luomulle on edellisessä ruokapoliittisessa selonteossa varattu oma osio. Tämä ja lausunnolla olevan selonteon luonne huomioiden esitämme, että toimenpidelistauksiin nostetaan myös luomutavoite. Vaikuttavilla toimenpiteillä voimme saavuttaa hallituksen luomutavoitteet.

Huomioitamme selonteon eri osista:

  1. Alkutuotanto

Alkutuotannon haasteita ja kehitystarpeita on analysoitu selonteossa kiitettävästi. Alkutuotannon osiossa todetaan, että luomuruokaa kohtaan on Suomessa kasvavaa kiinnostusta. Tuotannon tulee pystyä vastaamaan kysyntään. Ruokavision ensimmäinen tavoite on, että vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista ruokaa. Nämä tavoitteet ja kehityskulut huomioon ottaen, ehdotamme että luomutuotannon kasvattamiselle ja luomun markkinaosuuden lisäämiselle osoitetaan kappaleen toimenpidelistauksessa selkeä tahdonilmaisu. Hallituksen luomuohjelman 2020-tavoitteet on tuotava myös ruokapoliittiseen selontekoon. Koska selonteon tavoitteet ulottuvat vuoteen 2030 saakka, tulee mielestämme viipymättä myös käynnistää valmistelu luomutavoitteista vuodesta 2020 eteenpäin.

Pidämme selonteon näkemystä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tulevan ohjelmakauden painopisteistä kannatettavina. Kappaleessa todetaan: On todennäköistä, että tarve nykyistä tehokkaammille ja vaikuttavammille ilmasto- ja ympäristötoimenpiteille kasvaa. Pidämme tärkeänä että Suomi on keskeisenä jäsenvaltiona edistämässä ilmastoystävällisempää maataloutta ja ruuantuotantoa. Toimenpide kokeilusta, jossa ekosysteemipalveluita korvataan viljelijöille, on erittäin kannatettava.

Pidämme erityisen kannatettavana myös kappaleen toimenpidettä Otetaan investointitukien ehdoissa huomioon kestävän ruuantuotannon tavoitteet sekä kuluttajien mieltymysten muuttuminen. Tukiehtoja kehitettäessä kestävän ruuantuotannon edistäminen on Luomuliiton näkemyksen ainoa päälinja, jolla kotimaista ruuantuotantoa tulee kehittää. Maatalouden vaikeassa kannattavuuskriisissä on tärkeää, että viljelijöiden on mahdollista saada tukea investoida kestävämpään ja kuluttajia kiinnostavaan elintarviketuotantoon.

Kuten osiossa laajasti kuvaillaan, on alkutuotannossa avaimet yhteiskuntamme siirtymisessä fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Pidämme hyvin tärkeänä toimenpiteenä luomuluonnontuotteiden keruualueiden laajentamista, sillä Suomen puhtaassa luonnossa on valtavasti vielä valjastamatonta potentiaalia olla maailman johtava luomukeruualue.

  1. Elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa ja jakelukanavat

Luomuliitto uskoo, että Suomen ruokatase vahvistuu, kun pystymme nykyistä enemmän jatkojalostamaan laadukkaita raaka-aineitamme. On tärkeää, että ruokapolitiikassa vahvistetaan maatilojen mahdollisuuksia jalostustoimintaan, jolloin myös tuotannosta viljelijälle jää suurempi lisäarvo. Näille tuotteille monipuoliset jakelukanavat ovat tärkeitä, ja myös kuluttajakäyttäytyminen osoittaa, että tila- ja suoramyynnille on kasvavaa kysyntää. Kannatamme toimenpiteitä kehitetään alueellisia ja paikallisia ruokajärjestelmiä sekä monimuotoisia jakelukanavia sekä vaikutetaan kaupan rakenteen monipuolistamiseen lisäämällä pk-yritysten toimintamahdollisuuksia. Lisäksi haluamme, että Suomessa kuluttajilla on aidosti mahdollisuus tehdä valintoja. Kauppa on Suomessa keskittynyttä, mikä on aiheuttanut maantieteellistä eriarvoisuutta tästä näkökulmasta. Kilpailun puuttuessa kuluttajien ei ole mahdollisuutta ostaa luomuelintarvikkeita päivittäistavarakaupoista ympäri Suomen.

Toimenpide poistetaan päällekkäisyyksiä toiminnan valvonnasta hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia, kuten pilviarkkitehtuuria. Yhden luotettavan tahon keräämää valvontatietoa voidaan levittää muille sitä tarvitseville tahoille, on niin ikään hyvin tärkeä ja toivomme että tämä tavoite lisätään myös alkutuotannon osioon, jotta jatkossa löytyy vielä lisää tahtoa ja työkaluja maatalouden byrokratian keventämiseksi.

  1. Tutkimus, neuvonta ja osaamisen kehittäminen

Muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa ja tuotantomenetelmien kehittyessä ajantasainen tutkimus on alkutuotannolle hyvin tärkeää. Luomutuotanto on ollut usein edelläkävijä kiertotaloudessa ja kestävien viljelymenetelmien käyttöönotossa. Edelläkävijäratkaisut löydetään vain, jos tutkimukseen resursoidaan. Tutkimuspanosten myös pitää jakautua niin, että maamme sisällä tutkimus on maantieteellisesti kattavaa.

Erityisesti tutkimuspanokset Suomessa ovat vähentyneet luomututkimuksen osalta. Selonteossa mainitaan tutkimustarve ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tuotantoon. Luomututkimusta tarvitaan lisää myös tässä suhteessa, sillä kasvuvyöhykkeiden muutokset tuovat maanviljelyyn uusia haasteita, jotka täytyy myös luonnonmukaisin menetelmin olosuhteissamme ratkaista. Ruokapoliittisessa selonteossa tulisi mainita edellä mainitut tutkimushaasteet.

Alkutuotannon kehittymiselle myös neuvontapalvelut ovat erityisen tarpeellisia. Esimerkiksi luomuneuvonta on resursoitu alueellisesti hyvin epätasaisesti, mikä voi vaikuttaa luomupinta-alan kasvun hidastumiseen.

Osion 4.4. viimeiseen kappaleeseen esitämme lisättäväksi tutkimustarvetta ravinteiden kierrätykseen yhdistetystä materiaalin kompostoinnista. Tämän avulla olisi tulevaisuudessa mahdollista vähentää taudinaiheuttajien siirtymistä eläinten lannan mukana viljelykasveihin. Selonteon kuluttajia koskevissa osioissa nähdään kuluttajien kasvava kiinnostus eläineettisempää tuotantoa kohtaan. Myös tässä aihepiirissä havaitsemme lisätutkimustarpeita. Luomueläintuotannon tavoitteena on laidunrehun yhä parempi hyväksikäyttäminen, mahdollisimman vähäinen lääkekuormitus ja ennaltaehkäisevä työ. Uudella tutkimuksella tätä työtä voitaisiin tukea ja kehittää.

  1. Ruoka ja kansanterveys

Luomuliitto haluaa kiittää toimenpide-ehdotusta ohjataan lihankulutusta mahdollisimman kestävästi ja vastuullisesti tuotettuun lihaan. Tämän tavoitteen edistämiseksi esitämme tutkimuspanostuksia kappaleeseen 4, sillä luomu on Suomessa eläintuotannon muodoista kestävintä ja vastuullisinta.

Toimenpiteeseen Parannetaan ammattikeittiöiden osaamista kotimaisen lähi-, luomu- ja sesonkiruuan käytön sekä terveellisempien ja ympäristövastuullisempien valintojen edistämiseksi esitämme lisäystä Tavoitellaan että valtion ja valtioneuvoston hankintayksiköiden keittiöissä ja ruokapalveluissa tarjotusta ruuasta 20 % on luomua vuoteen 2020 mennessä ja 30 % vuoteen 2030 mennessä.

8.Ruokaturva ja huoltovarmuus

Yhdymme selonteon analyysiin ruokaturvan ja huoltovarmuuden tulevaisuuden haasteista ja ratkaisuista. Ehdotamme kappaleeseen tekstiosuuden tueksi kahta uutta toimenpidettä:

Kehitetään ja ohjataan ruuantuotantoa fossiilisista raaka-aineista riippumattomaksi.

Turvataan luonnonmukaisen tuotannon kehitys kaikissa tuotantosuunnissa maataloustukipolitiikan keinoin, jotta ammattitaito kehittyy yhä paremmaksi omavaraisen suomalaisen maataloustuotannon ja elintarviketuotannon huoltovarmuuden osalta.

  1. Kilpailukyky

Kannatamme kappaleessa 4 hahmoteltua panostusta vientiin liittyvään koulutukseen ja neuvontaan. Erityisesti luomu on tunnettu ja luotettava järjestelmä globaalissa mittakaavassa, ja pohjoisella luomulla on erittäin hyvät edellytykset menestyä elintarvikeviennissä.

Vienti on edellytys Suomen ruokajärjestelmän menestykselle, mutta viennin edistäminen vaatii korkeatasoista koulutusta ja neuvontaa. Erikoistuotemarkkinoille tähtäävän yrityksen on hallittava laajasti myös jakelukanaviin ja markkinointiin liittyvät kysymykset. Suomalaisten luomuelintarvikkeiden vienti on vielä pienimuotoista, mutta siinä on arvioitu olevan valtavaa kasvupotentiaalia.

Ehdotamme uutta toimenpidettä kilpailukyvyn ja ruokaviennin vahvistamiseksi: Luodaan suomalaisille luomuelintarvikkeille vientiohjelma luomuviennin kasvattamiseksi. Tehdään Pohjoismaista yhteistyötä luomuelintarvikeviennin edistämisessä.

 

 
Pauli Talvitie
Puheenjohtaja
Luomuliitto