Tiedotteet

Lausunto eläinten hyvinvointilaista

Luomuliitto ry – Lausunto MMM:lle 28.2.2018

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista

Yleistä

Eläinten hyvinvointilaki, joka korvaisi nykyisin voimassa olevan vuoden 1996 Eläinsuojelulain on luomueläintuotannon kannalta erittäin merkityksellinen laki.

Luomueläintilojen tulee noudattaa eläinsuojelulain määräyksiä, kuten kaikkien eläintenpitäjien, mutta lisäksi eläinsuojelulain noudattaminen on ehto hyväksytylle luomutarkastukselle ja siten myös ehto luomu-markkinointiväittämän käyttämiselle. Koemme lain senvuoksi erittäin merkitykselliseksi ja kannustamme siihen, että laki on mahdollisimman yksiselitteinen.

 

5§,  Määritelmät kohta 7 Tuotantoeläimet

LIITE 1

Tuotantoeläinten eläinlajilistaukset ovat tarpeen, koska mm. kaniinin, alpakan ja laaman sekä viiriäisen asema on nykyisellään epäselvä, eikä niiden kasvatukseen ole senvuoksi voitu soveltaa luomueläintuotannon tuotantosääntöjä.

Luomukanien kasvatuksen aloittamiseksi tarvitaan myös, että laaditaan kanien suojelua koskeva valtioneuvoston asetus, sitä ei nykyisellään ole, vaan kaniinit luetaan seura-ja harrastuseläinten ryhmään.

Täsmentävä kysymys: Selkärangattomat eläimet lukee sirkuksissa pidettävien eläinten listassa, mutta ei tuotantoeläimissä?

Yleisperustelujen sivulla 36 olevan tekstin mukaan kalojen ja selkärangattomien kasvatusta tuotantoeläiminä ei rajoitettaisi lajikohtaisesti. Pitääkö tästä päätellä, että hyönteisten, toukkien ja simpukoiden kasvatus tuotantoeläiminä on mahdollista?

Olisi parempi, että selkärangattomien eläinten asema määritellään täsmällisesti. Hyönteisten kasvatus on yhä kasvavan kiinnostuksen kohteena, myös luomutuotantomenetelmää halutaan kehittää.

 

15§ Eläimille tehtävät toimenpiteet

Uusi säännös aikaisempaan lakiin on vaatimus, että eläimelle kipua aiheuttavissa toimenpiteissä tulee käyttää kivunlievitystä. Kivunlievityksen käyttäminen on pakollista, ellei toimenpiteestä aiheutuva kipu ole lievää ja hetkellistä tai jos toimenpide ei siedä viivytystä. Kaikki eläimet saa kastroida tai steriloida. Itse laissa ei ole rajauksia menetelmän suhteen, menetelmän kuvaukset tulevat valtioneuvoston asetukseen.

Määräykset ovat Luomuliiton mielestä tarpeelliset.

Kannustamme, että eläinlajikohtaisiin asetuksiin tulee laatia täsmennykset eläinlajikohtaisesti ja toimenpidekohtaisesti.

Kiinnitämme huomiota siihen, että laissa luetellaan, että naudan ja vuohen sarvenaiheen tuhoaminen ja sarven poistaminen on sallittua, mutta ei lampaan. On myös lammasrotuja, joilla on hyvin voimakkaasti kasvavat sarvet ja niidenkin poistaminen tulee olla mahdollista eläintenhoitajien ja eläinten itsensä turvallisuuden varmistamiseksi.

Ehdotamme, että 15§ kohtaan 3. lisätään lammas.

Kohtaan 15§ liittyen tuomme esiin, että hyvinvointilain 5§ Määritelmiin tulee kirjoittaa näkyviin mitä laissa tarkoitetaan kivunlievityksellä. Yleisperusteluissa on määritelmä, jonka mukaan kivunlievitys on kipulääkityksen, puudutteiden tai anestesian käyttämistä, tämä määritelmä tulee nostaa näkyviin lainkohtaan.

Lakiin tulee mielestämme täsmentää, että kivunlievittämisen velvollisuus koskee tarpeenmukaisesti myös tilanteita, joissa eläin ei ole varsinaisesti sairas, mutta joutuu kokemaan kudosten venymisestä ja manipuloinnista johtuvaa kovaa kipua, tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa eläintenhoitaja tai eläinlääkäri avustaa vaikeassa synnytyksessä.

 

21§ Hoidon yleiset vaatimukset

On huolehdittava eläimen puhtaudesta ja muusta kehonhoidosta, on huolehdittava asianmukaisista toimista eläinten sairauksien ja vahingoittumisen estämiseksi ja lisäksi eläinten hyvinvointilaissa korostetaan eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen mahdollisuuksia, silloin kun pyritään luomaan eläimille niiden hyvintointia edistäviä tuotanto-ja hoito-olosuhteita. Yksityiskohtaisia vaatimuksia laaditaan eläinlajikohtaisiin valtioneuvoston asetuksiin.

Määräys on hyvä ja yleisperusteluissa kerrotut tavoitteet ovat asiallisia. Luomueläintuotannossa lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen mahdollisuus otetaan jo huomioon monin eri tavoin, joista useat mainitaan lain yleisperusteluissa.

 

22§ Ruokinta ja juotto

Määrää, että eläimille on annettava sopivassa määrin ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa.

Luomuliitto on samaa mieltä, että eläinten hoitajan on huolehdittava, että eläin saa vettä tai muuta sille tarpeen olevaa juotavaa riittävästi oikeaan aikaan ja eläimen lajinmukaiset tarpeet tyydyttävästi tarjottuna. Hyvinvointilain pääsääntö on mielestämme riittävä.

 

36§ Pitopaikan olosuhteet

Yksityiskohta, joka koskee ympärivuotisessa ulkokasvatuksessa  pidettäviä eläimiä.  Pääsääntö on, että on järjestettävä riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan, tarvittaessa eläinten on päästävä suojaan sisälle.

Säänsuojaan liittyvät rajanvedot ovat usein esille tuleva kysymys emolehmätuotannossa, varsinkin highland-kasvatuksen osalta. On hyvä, että hyvinvointilain yleisperusteluista löytyy vastaus usein esille nousseeseen kysymykseen onko säänsuojan oltava aina rakennelma tai rakennus. On hyvä, että riittävä suoja voi olla myös maastonmuodostelma tai kasvillisuuden antama suoja. On myös hyvä, että säänsuojan tilavaatimusta kuvataan. Vaatimus, että säänsuojassa tulee olla tilaa niin paljon, että kaikki eläimet pääsevät suojaan samaan aikaan on hyvä. Täsmennys, koskien säänsuojaa, joka on rakennus, määrittelee, että kaikille eläimille on oltava sopiva makuupaikka, on myös hyvä.

 

38§ Pysyvän pitopaikan yleiset vaatimukset

Pysyvän pitopaikan tulee olla rakenteiltaan ja varusteiltaan sopiva eläinlajien fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen mahdollistava.

Pääsääntö on, että eläimen tulee päästä kääntymään ympäri pysyvässä pitopaikassaan. Eläimen on päästävä väistämään toista eläintä.

Väistämisen mahdollisuus on uusi eläinsuojia koskeva vaatimus, joka tarkoittaa yleisperustelujen mukaan riittävän tilan järjestämistä, mahdollisesti myös vetäytymispaikkojen/ piilopaikkojen järjestämistä joillekin eläinlajeille.

Luomuliiton näkemys on, että vaatimukset ovat luonnollisia ja tarpeellisia.

 

39§ Poikkeukset pysyvän pitopaikan vaatimuksiin

Maidontuotantoon pidettäviä lehmiä (jo poikinut) ja hiehoja (vähintään 8 kk vanha, poikimaton) saa pitää kytkettynä. Sukukypsien emakoiden pitäminen porsitushäkissä on sallittua ja sukukypsien emakoiden pitäminen tiineytyshäkissä on sallittua enintään 4vrk:n ajan siemennyksen yhteydessä.

 

118§ Siirtymäsäännökset

Muut kuin maidontuotantoon pidettävät eläimet eli lihahiehot, lihasonnit ja emolehmät eivät voi olla parsikasvatuksessa 1.1.2026 alkaen.

Heti lain voimaantullessa tulee voimaan, että lihahiehoille, lihasonneille ja emolehmille ei saa rakentaa uusia parsikasvattamoita eikä uusia parsikasvatusosastoja.

Edellämainituista 39§ ja 118§ määräyksistä vain lypsylehmien parteen kytkemistä koskeva vaatimus koskee luomueläintuotantoa.

Suomalaisessa luomutuotannossa ei ole 1990-luvun puolivälin jälkeen saanut pitää suoraan lihaksi kasvatettavia nautoja kytkettynä ollenkaan, joten kannatamme lihaeläinten parsikasvatuskiellon asettamista.

Luomueläintuotannossa parsiin kytkeminen on sallittu luvanvaraisesti vain pienillä luomulypsykarjatiloilla. Lupa voidaan myöntää, jos nautojen kokonaismäärä tilalla on alle 30 eläinyksikköä. Luvan myöntäminen edellyttää myös, että parsinavetassa olevat lehmät saavat poikia vapaasti, poissa kytkyestä ja eläimet pääsevät sisäruokintakauden aikana ulos jaloittelemaan vähintään kahdesti viikossa.

Hyvinvointilain määritelmän mukaan vasikka on alle 6 kk ikäinen ja hieho on yli 8 kk ikäinen. Luomuliitto hyväksyy ikärajat. Määritelmä tulee muuttamaan Eviran tämänhetkistä luomutuotantosääntöä siten, että lypsykarjan hiehoksi kasvatettavan eläimen kytkeminen on mahdollista 8 kk iästä alkaen, ei enää 6 kk:n ikäisestä saakka kuten nykyisin.

Hyvinvointilain määräyksellä emakoiden pitäminen tiineytyshäkeissä kiellettäisiin kokonaan 15 vuoden siirtymäajalla nyt käytössä olevissa rakennuksissa, uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa tiineytyshäkit kiellettäisiin vuodesta 2020 eli heti lain voimaantultua.

Luomuemakoiden tulee luomusääntöjen vaatimusten mukaisesti elää ryhmäkasvatuksessa karsinoissa. Tiineytyshäkkien käyttäminen on kiellettyä ja lisäksi luomuemakoiden tulee porsia vapaasti, niitä ei saa sulkea porsitushäkkiin. Määräyksellä ei siis ole vaikutusta luomutuotantoon.

 

24§ Sairas tai vahingoittunut eläin

Sairaan tai vahingoittuneen eläimen toimintakyky ja elämänlaatu tulee turvata. Määräys koskee sekä eläinlääkäreitä, että eläintenpitäjiä.

Yleisperusteluissa kuvataan, että eläimen lopettamispäätös tulee tehdä fyysisen kivun huomioonottamisen lisäksi huomioiden myös hoidosta johtuva kärsimys, myös toipilasajan aiheuttama stressi ja ahdistus. Eläin tulee lopettaa, jos eläimen elämänlaatu heikkenee merkittävästi sairauden tai vamman seurauksena, kipua ja kärsimystä ei tule pitkittää taloudellisista eikä sosiaalisista syistä.

Luomuliitto kannattaa lakiehdotusta.

 

11 luku Valvonta ja tietojen julkisuus

Luomuliitto haluaa tähdentää, että eläinten hyvinvointia koskevan valvonnan tulee toimia niin, että se kohtelee tuottajia tasapuolisesti eri puolilla Suomea eikä valvonta aiheuta lisää hallinnollista taakkaa.

 

75§ Valvonnan yleiset periaatteet

Luomuliitto haluaa korostaa, että valvonnasta vastaavan viranomaistahon on huolehdittava, että hyvinvointilain ja eläinlajikohtaisten asetusten valvontaa tekevät työhön pätevät henkilöt. Valvojilla tulee olla erittäin hyvä tuntemus valvontakohteina olevien eläinlajien lajityypillisistä tarpeista ja eläinten terveydentilan arvioinnista.

Mikäli viranomaisella itsellään ei ole riittävää asiantuntemusta on otettava herkästi käyttöön lainkohdan 81§  suoma mahdollisuus asiantuntijan ja avustajan käyttämisestä. Esimerkiksi yksinomaan säännellyissä sisätiloissa kasvatettavien eläinten kuten sikojen, broilereiden ja munituskanojen hoito tavanomaisessa tuotannossa eroaa voimakkaasti samojen eläinten luomukasvatuksesta, johon liittyy aina kesäaikainen ulkoiluvaatimus.

 

78§ Teurastamojen kameravalvonta

Teurastamoille on otettava tallentava kameravalvonta käyttöön, jos Evira vaatii sellaisen asennettavaksi. Eviran edustajat tekevät asennukset sekä tiedottavat työntekijöille. Kameran asentaminen tehtäisiin kohteisiin, joissa käsitellään elävää eläintä, teurasautosta purkupaikasta verenlaskupaikkaan saakka.

Luomuliitto kannattaa.

Luomutuotannossa on tavoitteena, että tuotantoeläin voi mahdollisimman hyvin koko elämänkaarensa ajan, eläimen syntymästä sen kuolemaan saakka. On hyvä, että kameravalvonnalla saadaan lisättyä teurastamoiden toiminnan valvontaa kustannustehokkaalla tavalla.

 

87§ Eräiden vairanomaisten ja muiden tahojen ilmoitusvelvollisuus ja 88§ salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Nykyisin eläinsuojeluvalvonta ei luovuta luomuvalvontaviranomaiselle (eläintilan sijaintipaikan mukainen ely-keskus) tietoja eläinsuojelurikkomusten epäilyistä eikä edes tuomioista, mistä seuraa, että luomueläintuotannon tarkastaja joutuu tiloille mennessään toisinaan hyvin ikäviin tilanteisiin tietämättömyytensä vuoksi. Kuten alussa todettiin luomueläintuotannon on aina noudatettava eläinsuojeluvaatimuksia, mikä tarkoittaa, että vaatimuksen tulee olla selkeästi tarkastettavissa.

Luomuliitto ehdottaa, että luomuvalvontaviranomaisilla tulee olla mahdollisuus saada tietoja eläinsuojeluviranomaisten toimenpiteistä luomueläintuotannon valvontajärjestelmässä mukana olevien tuotantoeläintilojen osalta.