Asiantuntija vastaa

Kyntäisinkö vasta keväällä?

Vastaus ei ole yksiselitteinen. Lähtökohtaisesti pidän kevätkyntöä siihen soveltuvilla maalajeilla parempana vaihtoehtona. Hikevillä hieta- ja multamailla sekä eloperäisillä mailla, missä kynnöksen kuivuminen ei haittaa, saadaan kevätkynnöllä monia etuja – tärkeimpänä maan lämmittäminen kylvökuntoon ja rikkojen torjuminen.

Edellisenä kesänä kylvetty aluskasvi niitetään puinnin jälkeen ja estetään rikkakasvien siementäminen ja juurivarastojen kerryttäminen. Jos aluskasvina on monivuotisia nurmikasveja, niin ne kuivattavat keväällä maata syvemmältä ja auttavat maan murustumista sekä vähentävät kokkareita kynnettäessä. Tarvittaessa voidaan juolavehnää torjua aikaisin keväällä Kvick-Finn kultivaattorilla, jolla juuret nostetaan pintaan kuivumaan pariksi päiväksi ennen kyntöä. Kyntösyvyys valitaan olosuhteiden mukaan, itse suosisin mahdollisimman matalaa kyntöä.

Kevätkynnön jälkeen maa kuivuu ja lämpenee nopeasti, jolloin viljan oraille saadaan optimi olosuhteet kasvuun lähdölle. Muokkaukset aloitetaan mahdollisimman nopeasti kynnön jälkeen, ettei aurinko kuivata kestäviä kokkareita. Muokkaukset ja kylvö tiivistävät maata sen verran, että veden kapilaarinousu alkaa uudestaan ja kasvit saavat tarvitsemansa kosteuden. Kuohkeassa maassa kasvi kasvattaa nopeasti laajan juuriston, joka on edellytys hyvälle sadolle.

Kevätkyntö ei yleensä sovellu savi- ja hiesumaille. Muutenkin pitää välttää sellaisia maita jotka eivät murustu, vaan kuivuvat kynnön jälkeen vaikeasti muokattaviksi kokkareiksi.

Luomuasiantuntija Reijo Käki havainnollistaa kevät- ja syyskynnön eroa omalla mallasohrapellolla. Kuvassa vasemmalla puolella on kevätkyntö, jossa kasvusto on selkeästi parempi. Kevätkyntö on lämmittänyt maan ja maan biologinen aktiivisuus on herännyt talven jälkeen nopeammin. Lisäksi ohralle on kasvanut kuohkeassa maassa laajempi juuristo. Kuva Ari Puuri

Kasvintuotannon asiantuntija, Reijo Käki, puh. 040 9360 377

Kysy sinäkin – ilmaiseksi! www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Tämä kysymys ja vastaus julkaistu myös Luomulehdessä. www.luomulehti.fi