Tiedotteet

Kumppanuusmaataloudella suuret tuotot pieneltä alalta

Kanadalaistila tekee puolen miljoonan liikevaihdon neljältä hehtaarilta. Kumppanuusmaatalousmallissa asiakkaat sitoutuvat viikoittaisiin vihanneskoreihin koko kasvukaudeksi.

Osallistuin syyskuussa Expo Champs Bio -maatalousnäyttelyyn Quebecin osavaltiossa Kanadassa puheenvuorollani REKO-lähiruokarenkaista. Näyttelypaikkana toimi luomuvihannestila La Ferme Aux Petits Oignons, joka sijaitsee Mont Tremblantissa noin sata kilometriä Montrealin pohjoispuolella.

Quebecin osavaltio on vahvaa luomualuetta. Alueella toimii noin 2500 luomutilaa, ja valtaosa niistä on vihannestiloja. Osasyynä tähän pidetään paikallisen Victoriavillen luomukoulutustilaa ja ammattitaitoisia opettajia.

Kumppanuusmaatalous käytännössä

Aux Petits Oignonin tilan omistavat Francois Handfield ja Veronique Bouchard. Tilan viljelyolosuhteet ovat suunnilleen samanlaiset kuin Suomessa Pohjanmaalla. Kasvukausi avomaalla alkaa toukokuun puolivälissä ja kestää syyskuun loppuun asti. Lisäksi neljän tunnelin avulla kasvukautta pidennetään keväästä ja syksystä. Tilan tuotanto on erittäin intensiivistä ja monipuolista. Neljän hehtaarin viljelyalalla viljellään yli 60 eri vihannesta.

Tilalla on käytössä kumppanuusmaatalousmalli, jossa 650 kotitaloutta sitoutuu etukäteen viikoittaisiin tuotekoreihin. Tilaukset maksetaan etukäteen keväällä, ja tilaajat saavat korillisen sesongin vihanneksia viikoittain kesäkuusta lokakuuhun. Tilaajat noutavat tuotteensa joltakin kolmesta jakelupisteestä, joista yksi toimii tilalla.

Viikkotilaukset kattavat noin 40 prosenttia kokonaistuotannosta. Sen ohella tuotteita myydään kahdella tuottajatorilla sekä omassa myymälässä, joka sijaitsee tilan ulkopuolella. Pienempi määrä tuotteita päätyy ravintoloihin ja satunnaisostoihin.

Viikoittaiset vihanneskorit vaativat paljon suunnittelua. Maanantaina tilan isäntä käy läpi kaikki viljelypalstat ja tekee muistiinpanoja siitä, mitkä vihannekset ovat korjuukelpoisia. Sen jälkeen hän suunnittelee erilaisia yhdistelmiä koreihin. Koreja on kahta eri kokoa: 20 tai 30 euron arvoisia. Hinnan lisäksi täytyy miettiä houkuttelevia tuoteyhdistelmiä. Sitten hän laskee jokaisen tuotteen korjuutarpeen ja antaa korjuusta vastaavalle työntekijälle. Valitut tuotteet korjataan tiistaina. Lopuksi tuotteet pestään ja lajitellaan, eikä hävikkiä synny lainkaan.

Hävikki minimiin

Hävikin minimoiminen on tuottajille tärkeää. Jos jostain syystä kaikkea ei pystytä myymään, on mahdollista lahjoittaa tuotteita hyväntekeväisyyteen. Tila ei saa tästä korvausta, mutta puolet tuotteiden arvosta voidaan vähentää verotuksessa. Vuositasolla tämä tarkoittaa alle 10 000 euroa, mikä on melko vaatimatonta, kun tilan liikevaihto on noin 550 000 euroa.

Valtaosa työvoimasta on paikallista. Tilalla työskentelee jonkin verran myös kansainvälisiä vapaaehtoisia, mutta lyhin työsopimus on kaksi kuukautta, jotta aikaa ei tarvitse käyttää jatkuvaan perehdyttämiseen. Jokaisella työvaiheella on oma vastuuhenkilönsä. Yksi on vastuussa sadonkorjuusta, toinen työvälineiden huollosta, kolmas kauppakunnostuksesta, neljäs varastotilanteesta ja niin edespäin.

Kestävyysnäkökulmasta tilalla oli paljon vahvuuksia: halvat ja kevyet koneratkaisut, viherlannoitus ja keräilykasvi heti sadonkorjuun jälkeen, erittäin vähän hävikkiä. Oman kompostin ohella tilalla käytetään naudanlantaa viereiseltä luomutilalta. Suurin pääoma oli erittäin motivoitunut työporukka ja erinomainen työjärjestelmä.

Pitää nostaa hattua tälle tilalle, joka pystyy tuottamaan neljän hehtaarin alalta vihanneskoreja noin 1500 perheelle viikossa. Tilaa pidetään yhtenä Quebecin parhaimmista, ja se on myös saanut useita palkintoja. Suomen näkökulmasta tila on mielenkiintoinen, sillä olosuhteet olivat melko samankaltaiset kuin vaikka Pohjanmaalla.

Thomas Snellman

Kirjoittaja on Vuoden maaseutukasvo 2018, REKOn perustaja ja pitkäaikainen luomutuottaja Pedersörestä, Pohjanmaalta.

Artikkeli on tuotettu osana KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta, joka saa rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.