Tiedotteet

Komissiolle nitraattiasetuksesta

Luomuliiton toinen yhteydenotto komissioon nitraattiasetukseen liittyen:

(Suomennos englanninkielisenä lähetetystä tekstistä)

Kiitos paljon vastauksesta kirjeeseemme 17.02.2015. Tällä välin Biodynaamisen yhdistyksen ja Luomuliiton edustajat kävivät keskustelemassa aiheesta Ympäristöministeriössä. Keskustelujen pohjalta monet ongelmat voidaan ratkoa kotimaisesti tulkintaohjeiden avulla (kohdat B ja C edellisessä kirjeessä; tiivispohjaisuuden ja vesitiiviin määritelmä sekä turvaetäisyydet vesistöihin eri tilanteissa).

Lisäksi YM valmistelee muutosta rinnepeltojen lannoitukseen, jossa yli 30% kuiva-ainetta sisältävien orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys olisi mahdollista myös rinteille. Tämä helpottaa osaltaan luonnonmukaista lannoitusta ja vähentää eriarvoisuutta kemialliseen väkilannoitukseen nähden. Pyrimme saamaan lisäksi mahdollisuuden sijoittaa lietelantaa nurmikasvustoon, jolloin myös lietelannan ekologisesti vastuullinen käyttö olisi mahdollista.

Pääongelmaan eli typen eri muotojen eriytymättömyydestä johtuviin ongelmiin liittyen (kohta A edellisessä kirjeessä) virkailijat vahvistivat, että nämä luomuviljelyyn ja maan viljavuuteen kohdistuvat sivuvaikutukset eivät olleet tarkoituksena.

Neuvottelemme nyt Eviran kanssa maanparannustuotteiden uudelleenluokittelusta siten, että vähätyppiset materiaalit poistettaisiin lannoitevalmisteiden joukosta. Lisäksi korkeatyppiset maanparannusaineet siirrettäisiin orgaanisten lannoitteiden joukkoon. Eviran toiminta on kuitenkin kansallisen lainsäädännön rajoittamaa, joten voi olla, ettei ongelmaa saada ratkottua sitä kautta. Puolen lauseen lisääminen nitraattiasetukseen olisi yksinkertaisempaa. Keskustelimme aiheesta Ympäristöministeriön kanssa ja asia sai kannatusta, mutta YM ei voi muuttaa sanamuotoja ilman poliittista painostusta. Suurin osa ongelmista ratkeaisi lisäämällä asetukseen muutama sana ja tämä tapahtuisi menossa olevassa komission hyväksymisprosessissa yhteisymmärryksessä Tarastin, Kauranteen ja Polson kanssa.

Näiden ongelmien lisäksi on ilmennyt, että nykyisen asetuksen mukainen kokonaistypen rajoitus hankaloittaa vihannestuotantoa huomattavasti. Lisäksi sanamuotoilu asettaa orgaanisia ja epäorgaanisia lannoitteita käyttävät viljelijät eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kaalin viljelyssä epäorgaanisella lannoituksella sallitaan 250 kg/ha liukoista typpeä, mutta orgaanisella 170 kg/ha kokonaistyppeä (vastaa 40-80 kg lannoitetyppeä). Aiemmin asetus rajoitti kokonaistypen vain lannasta, mutta nykyinen asetus rajoittaa sen myös orgaanisista lannoitevalmisteista. Jos epäorgaanisten lannoitevalmisteiden tavoin käytettävät orgaaniset rakeistetut valmisteet saataisiin kokonaistyppirajoituksen ulkopuolelle, ongelma poistuisi.

Onneksi molemmat ongelmat voidaan välttää kahdella pienellä lausemuutoksella:

1) Lauseen ”– jotka sisältävät yli 2% typpeä kuiva-aineesta” lisääminen kohtaan, jossa orgaaniset lannoitevalmisteet määritellään (3 pykälä 16)

Perustelu: Asetuksen määritelmä orgaanisille lannoitevalmisteille sisältää materiaaleja, jotka eivät ole lannoitteita. Maanparannusaineet on sisällytetty lannoitevalmisteisiin viittaamalla lannoitelainsäädäntöön (luokat 3A2 ja 3A5). Kansallinen tyyppinimiluokitus näille luokille sisältää hyvin laajasti erilaisia orgaanisia aineita, vaihdellen mm. mädätysjäännöksestä paperikuituihin. Näistä mädäte on selvästi lannoite, sillä se sisältää enemmän kasvinravinteita kuin lanta, mutta paperikuitujen määritelmä selkeästi mainitsee ”ei sisällä merkittävästi kasvinravinteita”. Orgaanisen aineen hiili/typpi (C/N) suhde vaikuttaa tutkitusti typen vapautumiseen. Jos C/N < 20, tuote toimii lannoitteena, sillä se vapauttaa hajotessaan typpeä. Kun C/N suhde kasvaa suuremmaksi, materiaali sitoo typpeä maasta hajotessaan. Esimerkiksi paperikuitujen lisäyksen on osoitettu vähentävän tehokkaasti nitraattipäästöjä (Kirchmann ja Bergström, 2003). Ei ole järkevää rajoittaa sellaisten tuotteiden käyttöä, jotka eivät vapauta typpeä tai jopa poistavat nitraatteja maasta. Typpipitoisuuden käyttö C/N suhteen sijaan on perusteltua, sillä orgaanisen kuiva-aineen hiilisisältö on melko vakio, typpipitoisuus korreloi hyvin typen vapautumisen kanssa ja typpipitoisuutta mitataan säännöllisesti, toisin kuin C/N suhdetta. Ehdotettu 2% typpipitoisuuden raja vastaa C/N suhdetta 20. Sillä suhteella noin 0-10% typestä vapautuu kasvien käyttöön kasvukauden aikana, jolloin huuhtoutumisriski on minimaalinen ja myös lannoitusvaikutus on minimaalinen. Typpipitoisuudella 4% noin 50% typestä on käyttökelpoista, jolloin materiaalia voitaisiin pitää lannoitteena.

Toiseksi, koska orgaanisten lannoitevalmisteiden määritelmä on niin laaja, rajoitus kieltää myös merilevän ja muiden lehtilannoitteiden, humusyhdisteiden ja paperikatteiden käytön jyrkillä pelloilla. Näitä käytetään erityisesti marja- ja hedelmäviljelmillä, joiden sijoittaminen jyrkille rinteille on perusteltua eroosion estämiseksi. Näiden materiaalien käyttö, samoin kuin rakeisten lannoitteiden sijoitus ei tuota merkittävää riskiä ympäristölle. Tai ainakin riski on useita kertaluokkia alhaisempi, kuin epäorgaanisten väkilannoitteiden pintalevitys jyrkille rinteille, minkä asetus tällä hetkellä sallii.

Sanamuutos mahdollistaisi maanparannusaineiden ja tietyn tyyppisten kompostien levityksen, kuivalannan kompostoinnin ja katteiden käytön jyrkillä rinteillä. Näillä toimenpiteillä on minimaaliset nitraattiriskit ja ne ovat lisäksi hyödyllisiä peltomaan kasvukunnolle.

2) Kokonaistypen laskennan laajentaminen tilakeskiarvoksi tai useamman vuoden keskiarvoksi: ”– vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha, laskettuna koko tilan keskiarvona.” tai ”–laskettuna viiden vuoden keskiarvona”

Kumpikin muokkausvaihtoehto mahdollistaisi vihannesviljelyn myös luonnonmukaisena, jolloin kerran viljelykierrossa lisätään orgaanisia hitaasti vapautuvia lannoitteita. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi soveltuvampi monivuotisten kasvien viljelyssä (esim. marjat), joissa kokonaistyppimäärä voi olla huomattava, kun lannoitus annetaan perustamisvuotena.

Arvostaisimme kovasti, jos voisitte auttaa ratkaisemaan nämä ongelmat käyttämällä komission mahdollisuutta tehdä pieniä muutoksia meneillään olevassa hyväksymisprosessissa.

Teidän vilpittömästi

Ira Hellstén
Biodynaamisen yhdistyksen puheenjohtaja
www.biodyn.fi

Pauli Talvitie
Luomuliiton puheenjohtaja
www.luomuliitto.fi

 

Lisätietoja nitraattiasetukseen liittyen.