Arkisto: Asiantuntija vastaa

Mitä tarkastukset maksavat?

Olen aloitteleva luomutuottaja, päätuotantosuunta on viljanviljely, pientä kasvihuonetta suunnitellaan rakennettavaksi. Meillä on myös lampaita, joille olen aidannut peltolaitumien lisäksi metsälaitumia. Suunnittelen lampaiden ilmoittamista mukaan luomuvalvontaan. Myös luomukeruutuotannon valvontaan liittyminen kiinnostaa. Entä jos keksin omista tuotteista mukavia jatkojalosteita ja ryhdyn tekemään niitä. Mitä tarkastukset maksavat?

Toimija maksaa luomutarkastuksista seuraavasti:

Ensimmäisellä kerralla, kun tarkastus tehdään ja toimija liitetään mukaan valvontajärjestelmään, toimija maksaa rekisteröintimaksun 110 euroa.

Tarkastuksen käyntimaksu, perusmaksu on 140 euroa, johon lisätään tarvittavien tarkastuksien maksut.

Tilakoko vaikuttaa siten, että hehtaarimaksu on 7,50 euroa jokaiselta alkavalta peltoviljelyhehtaarilta eli pyöristetään ylöspäin. Hehtaarien mukaan laskutuksessa on yläraja, 122:sta hehtaarista ylöspäin maksu on 908 euroa.

Luonnonlaitumien tarkastusmaksu veloitetaan kotieläintuotannon tarkastuksen yhteydessä tuntitaksalla. Eläintuotannon tarkastuksen tuntimaksu on 91 euroa jokaiselta alkavalta tunnilta laskettuna.

Luomukeruutuotannon tarkastuksen ja kasvihuonetuotannon tuntimaksu on samoin 91 euroa alkavalta tunnilta.

Maatilalla tapahtuva pääasiassa omista tuotteista ja vain omista raaka-aineista tehtävien jatkojalosteiden valmistuksen valvonnan käyntimaksu on 60 euroa.

Brita Suokas
Luomuasiantuntija
044 5288 722

Miten torjua luomuviljelyssä seppäkuoriaisen toukkia, jotka aiheuttavat perunan vioitusta?

Seppäkuoriaisen toukat ovat hankalia torjua. Parhain tapa on miettiä viljelykierto tarkasti näillä perunalohkoilla. Lisäksi toukan aiheuttamista vaurioista voivat kärsiä myös seuraavat kasvit: maissi, härkäpapu, paksujuuriset viljat sekä muut juurekset, porkkana, sipuli ja salaatit.

Seppäkuoriainen viihtyy maan viljavassa osassa, huonosti kompostoidussa karjalannassa tai kasvijätteessä syöden orgaanista massaa. Yleensä elävä, tärkkelyspitoinen juuri maistuu sille parhaiten. Aikuinen kuoriainen munii munat yleensä nurmeen, joten pitkäikäisissä nurmissa on eniten tuholaispainetta. Juolavehnä pitää tehokkaasti yllä seppäkuoriaisen toukkia.

Tärkeimpiä ehkäisykeinoja ovat apilanurmien vähentäminen viljelykierrossa, 2–3 vuotta nurmen jälkeen alkaa pelto olemaan vapaa seppäkuoriaisen toukista. Maan kyntäminen ja jyrsintä vähentävät toukkien määrää oleellisesti. Pellon kosteana pitäminen sekä perunoiden aikainen korjuu vähentävät vioituksen määrää.

Viljelykierrossa seuraavat kasvit vähentävät seppäkuoriaisen toukkien määrää: ruis, maanparannusretikka, sinappi, virna, herne ja lupiini.

Erkki Vihonen
Kasvintuotannon asiantuntija
040 936 0377

Mikä on kuvassa esiintyvä kesän perhosvieras lajiaan?

Ohdakeperhosta on näkynyt laajasti Etelä-Suomen alueella ja paikallisesti ympäri Suomea. Alkukesän lämmin jakso toi tämän kesän erikoisvierailijan Suomeen hyvissä ajoin ja suurina määrinä. Ohdakeperhonen ei talvehdi Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa, joten perhoset ovat lähteneet kaukaa liikkeelle.

Ohdakeperhosen toukat ovat erikoistuneet käyttämään ravinnokseen nimenomaan ohdakkeita, mutta myös muut kasvit, kuten nokkonen, käyvät ravinnoksi. Nyt Suomessa on mahdollisuus nähdä kyseisiä perhosia koko kesän ajan. Ja luomutuottajan puolesta ohdakkeen popsijat ovat erittäin tervetulleita. Aikuiset perhoset syövät kukkien mettä tai puiden mahlaa.

Erkki Vihonen
Kasvintuotannon asiantuntija
040 936 0377

Miten maa-artisokan viljely onnistuu Suomessa?

Aina silloin tällöin tulee vastaan kysymyksiä perinteisestä, mutta kuitenkin harvemmin meillä viljellystä kasvista nimeltään maa-artisokka. Kasviin liittyy monia mielenkiintoisia ominaisuuksia, mutta myös tiettyjä oikkuja, jotka on hyvä ottaa huomioon viljelyä suunniteltaessa. Lue lisää…

Miten merkitsen kotimaisen luomulihan alkuperän ravintolaruuassa?

Kysymys on erittäin ajankohtainen näin maatilamatkailun kesäsesongin alussa.

Lue lisää…