UUTISET

14.11. Luomupäivä: Uutta tuotantoon!

14.11. Luomupäivä: Uutta tuotantoon! Tampere-taloIlkka Alarotu, SOK valikoimajohtaja: Kysyntää...
Lue lisää...

Jukka Lassila Luomuliiton uusi puheenjohtaja

TIEDOTE 23.4.2012 Jukka Lassila Luomuliiton uusi puheenjohtaja Luomuliiton kevätkokous...
Lue lisää...

Uutuuksia

Luomutuoteuutuuksia Eikö lähikaupastasi saa luomutuotetta, jota haluat? Anna palautetta!Yritys, kerro meille...
Lue lisää...

Luomuseminaari 20.4.

Luomuseminaari 20.4.Joko ruokavallankumouksen siemen itää?Lähiruoka- ja luomutuotannon...
Lue lisää...

Pe 20.4. Luomu on Rock! - Aloitusbileet ruokavallankumoukselle

Pe 20.4.Luomu on Rock! - Aloitusbileet ruokavallankumoukselleLuonnonmukaista, ekologisesti ja reilusti...
Lue lisää...

Uusi Leppäkerttu-merkki:

Paikallinen luomutuotanto esille!

Luomuliitto lanseeraa ensimmäisen lähiluomumerkin. Paikallisen merkin lisäksi Leppäkerttu on edelleen helposti hyllystä erottuva suomalainen luomumerkki. Leppäkerttu vaatii kokonaisvaltaisempaa eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin huomioimista kuin EU:n luomusäädökset.

- Leppis on sympaattinen. Se on tutkimuksien mukaan suunnilleen yhtä tunnettu kuin nyt väistyvä Aurinkomerkki, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Jaakko Nuutila.

Leppäkerttu on aina ollut suomalainen luomumerkki. Jotkut kuluttajat kokevat Aurinkomerkin harhaanjohtavana, koska sitä käytetään myös ulkomaisille tuotteille. EU:n luomulogo on pakollinen kaikissa tuotteissa 30.6.2012 mennessä.

- Lähi- ja luomutuotannon hyvät puolet ja kiinnostavuus voivat kiteytyä yhteen tuotteeseen. Lähivuosina lähi- ja luomuruoka ovat menneet ihmisten puheissa hieman sekaisin. Tavanomainen lähituote voi olla aivan vastakkaisin periaattein tuotettu kuin luomutuote, toteaa Nuutila.

Uusi Leppäkerttu nostaa esille tuotteita, joiden koko tuotantoketju on alueellinen (jalosteissa vähintään 75 % raaka-aineesta). Luomuyhdistyksillä on mahdollisuus ryhtyä alueellisten Leppäkerttu-merkkien myöntäjäksi. Leppäkerttu-merkin valvonta tehdään pistokokein.

Edelläkävijän työtä: hyvinvointi- ja ympäristökriteerejä

Leppäkerttu kulkee päättäväisesti kohti yhä kestävämpää tuotantoa.

Muun muassa luomun haastajantyön ansiosta tavanomainen tuotanto on kehittynyt jonkin verran kestävämpään suuntaan esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin ja ravinteiden käytön osalta. Luomun rooli ja tehtävä on jatkossakin olla edelläkävijä ja se vaatii jatkuvaa kehittymistä.

Lähes kaikissa muissa Euroopan maissa on käytössä EU-säädöksiä tiukemmat luomuvaatimukset erilaisten luomumerkkien myötä. Leppäkerttu vastaa tähän haasteeseen Suomessa ja tuotantovaatimukset on tehty IFOAMin vaatimuksien mukaisiksi.

Tukipolitiikan kehityksessä luomulle on sitä helpompi neuvotella erityisasemaa, mitä selkeämpi ympäristö- ja hyvinvointihyöty luomulla on.

Luomuliitossa Leppäkerttu-merkin kehittämistä ja myöntämistä ohjaa Leppäkerttu-jaosto. Animalian edustaja on varmasti joidenkin mielestä yllättävä valinta jaostoon. Animalia ajaa eläinten oikeuksia. Se on uskottava keskustelukumppani muun muassa Maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Eläinten hyvinvointi on kuluttajille merkittävä syy valita luomu.

Broilerin-, kalkkunan- ja turkiseläinten tuotanto ei monien kuluttajien mielestä ole eettisellä pohjalla.

Esimerkiksi puutarhatuotannon lannoitteiksi on useilla yrityksillä kehitteillä tuotteita, jotka eivät sisällä edellä mainittujen eläinten lantaa eli ovat vapaita kytköksistä näihin tuotantomuotoihin. Leppäkerttu-merkki vaatii vain eettisesti tuotettujen lannoitteiden käyttöä heti, kun markkinoilla on tarjolla hyviä vaihtoehtoja. Luomuliitto tekee yhteistyötä yritysten kanssa, jotta tämä mahdollistuu mahdollisimman pian.

Luomun periaatteiden mukaisesti

Lannoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää 135 kg N/ha/vuosi keskimäärin viljelykierrossa. Tavanomaisesta tuotannosta peräisin olevan täydennyslannoituksen osuus saa olla enintään 70 kg N/ha/vuosi tasattuna viljelykierron ajalle.

- Käytännössä tämä edellyttää vain sitä, että luomun ydin eli viljelykierto on kunnossa – silloin nuo määrät eivät ylity, toteaa Luomuliiton edunvalvontavastaava Jukka Lassila.

Perunan ja puutarhakasvien tuotannossa lannan tulee aina olla kompostoitua.

- Kyllähän kaikki puutarhatuotannossa kompostoivat nytkin ja tämä on siis järkevä maininta tuotantoehdoissa, jatkaa Lassila.

Suojaetäisyydet tavanomaisesti viljellystä kasvustosta on vähintään 3 metriä. Junaradoista ja vilkasliikenteisistä teistä vähintään 25 metriä. Suoja-alueella tuotetut tuotteet saa myydä ei-Leppäkerttu-merkittynä luomutuotteena.

Leppäkerttu-merkityltä kotieläintuotannolta vaaditaan, että käytettävien rehujen tulee olla suomalaisia, poikkeuksena kivennäisrehut. Lisäksi tilan rehuomavaraisuuden tulee olla vähintään 50 prosenttia. Rehuomavaraisuusvaatimus voidaan kuitenkin täyttää tilojen välisellä lannan- ja rehunvaihtosopimuksella.

Naudantuotannossa vaatimuksena on, että eläimellä tulee olla mahdollisuus poikia poikimiskarsinassa. Emällä ja vasikalla tulee olla mahdollisuus vierihoitoon vähintään kahden päivän ajan.

Luomuliitto perii Leppäkerttumerkin käytöstä edullisen käyttöoikeusmaksun. Maksu kattaa käyttöoikeuden koko kolmevuotiseksi sopimuskaudeksi ja sisältää valvonnasta ja markkinoinnista aiheutuvat kulut. Käyttöoikeusmaksun hinnan määrittää jatkossa Luomuliiton syyskokous.

Vanha Leppäkerttu-merkki ei ole enää voimassa eikä se saa olla esillä pakkauksissa. Varastossa oleviin pakkauksiin on mahdollista tilata tarrana uutta Leppäkerttu-merkkiä Luomuliitosta.