Tiedotteet

Huoltovarmuus yksi luomutuotannon vahvuuksista

Huoltovarmuuden rakentamisesta yhteistyössä eri tahojen kanssa keskustellaan. Kriisitilanteisiin on valmistauduttava etukäteen ja ruokahuollon toimivuus on yksi tärkeimmistä asioista varmistaa, myös pidemmissä kriiseissä. Tällöin fossiilisten polttoaineiden saanti ja ulkomaankauppa voivat häiriintyä merkittävästi tai jopa pysähtyä.

– Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen valkuaiskasvituotantoa tulee kehittää maatalouspoliittisin toimenpitein, jotta voimme vähentää riippuvuutta tuontivalkuaisesta, toteaa Jukka Lassila Luomuliitosta.

Luomutuotannossa käytetään eloperäisiä lannoitteita eikä tuotanto ole riippuvainen ostolannoitteista. Tämä on merkittävää huoltovarmuuden kannalta, sillä ostolannoitteet tulevat suureksi osaksi ulkomailta ja ne tuotetaan käyttäen merkittäviä määriä fossiilisia polttoaineita.

Myös tuholaisten torjunta hoidetaan luonnonmukaisin keinoin eikä ole riippuvaista ulkoa tulevista tuotantopanoksista. Luomutuotannossa hankalia tuholaisesiintymiä ehkäistään monipuolisella tuotannolla: seosviljely, viljelykierto ja tuholaisten luontaisten vihollisten tukeminen.

Suomen hallitusohjelman tavoitteena on nostaa luomu maatalouden strategiseksi tavoitteeksi ja myös turvata keskeisten tuotteiden osalta huoltovarmuus. Maabrändityöryhmä ja myös Luomuliitto nostivat tavoitteeksi, että puolet suomalaisesta maataloustuotannosta on luomua.

– Uudistuvassa maatalouspolitiikassa luomun edistäminen on otettava tosissaan ja toimenpiteiden tulee kannustaa luomuviljelyn laajentumista, toteaa Jukka Lassila.

– Toisaalta jokainen uusi myyntiin tuleva ja ostoskoriin pääsevä suomalainen luomutuote on askel kohti omavaraisempaa Suomea.

Kriisivastaavana luomuviljelijä

Luomulehti selvitti, miten kriisiajan ruokahuolto Suomessa järjestettäisiin. Huoltovarmuuskeskus toteaa, että poikkeusoloissakin pyritään tuottamaan ruokaa tavanomaisella tavalla mahdollisimman pitkään. Sen jälkeen tulisi sopeutumisaika, jolloin ruokavaliota ja mahdollisesti tuotantotapojakin muutettaisiin.

– Tarvitaan laaja tietoisuus siitä, miten ilman ulkopuolisia tuotantopanoksia voidaan tuottaa ruokaa tehokkaasti. Luomutuotannossa käytetyistä menetelmistä esimerkiksi typensidonta, monipuolisemmat viljelykasvit ja eloperäisten lannoitteiden käyttö kiinnostaa jo nyt myös tavanomaisia viljelijöitä yhä enemmän, koska ne ovat kustannustehokkaita. Näiden aiheiden tutkimusta ja tiedonlevitystä tulee kehittää, toteaa Jukka Lassila.

– Typensitojakasvien sisällyttäminen viljelykiertoihin olisi ensimmäisiä tehtäviä, jos täytyisi saada koko maatalous toimimaan ilman keinolannoitteita. Rikkaruohojen mekaaninen torjunta ja huolellinen viljely riittävät – satoa saataisiin. Jo nyt se olisi kuitenkin huomattavasti helpompaa, jos kasvinjalostuksessa otettaisiin luomun tarpeet huomioon, listaa Haukivuoren kriisiajan maatalousvastaavaksi nimetty luomuporkkanan viljelijä Paavo Pulkkinen Etelä-Savosta.

Lisätietoja:
Jukka Lassila, Luomuliiton varapuheenjohtaja, puh. 050 529 0482
Pekka Välinen, Luomuliiton 2. varapuheenjohtaja, puh. 0400 299 254
www.luomuliitto.fi