Asiantuntija vastaa

Hoitamaton nurmi vihannesviljelyyn?

Porkkana rajattuMiten pitkään hoitamattomana nurmena ollut pelto muutetaan vihannesviljelyyn?

Vanhemmillani on ollut tontin vieressä puolisen hehtaaria peltoa, jota on pidetty avoimena lähinnä niittämällä kerran kesässä. Nyt kiinnostaisi ryhtyä tuottamaan sillä osa-aikaisesti luomuvihanneksia, mutta mitä pellolle pitäisi tehdä että sen saa tuotantokuntoon? Traktoriurakoitsija kyntämään syksyllä, kesannointia, vai mitä? Käsityökaluja ja järeä jyrsin löytyy omasta takaa.

Pitkään nurmella olleissa pelloissa maan rakenne on yleensä kunnossa ja etenkin pintamaan mururakenne on yleensä erinomainen. Sitä ei ole syytä pilata kesannolla tai kynnöllä, jos asiaa vain mitenkään voi välttää. Joku viisas viljelijä vertasi joskus kyntöä leikkaukseen, potilas on syytä leikata vain hyvästä syystä ja silloinkin aika harvakseltaan. Pääpiirteittäin kyntämiseen on kolme syytä: pinnanmuotoilu, ravinteiden sekoitus ja rikkakasvien hautaaminen.

Aloita tarkistamalla pellon pinnanmuodot ja ojitus. Jos pelto on kuopalla, reunaojat kaipaavat aukomista ja vesitalous on muutenkin kyseenalainen, voi olla että kyntö on välttämätön pinnan tasaaja… mutta vasta, kun ojitus ja pinnanmuodot on saatu kuntoon. Silloinkin kannattaa pitää mielessä, mihin kynnöllä pyritään: kuperaan peltoon, josta liika vesi valuu hallitusti pois, ja joka kuivuu keväällä aikaisin viljelykuntoon. Jos reunaojia joutuu aukomaan tai pellonmuotoja muokkaamaan rajummin, hommaan kannattaa varata aikaa ja maansiirtokalustoa.

Mikäköhän on pellon ravinnetilanne? Pitkään heinäpeltoina pidetyt pellot ovat yleensä “loppuunlouhittuja”, etenkin kaliumista ja hivenravinteista. Tässä tapauksessa niitetty nurmi on jätetty pellon pintaan, mikä aiheuttaa ravinteiden rikastumista pintakerroksiin. Kannattaa joka tapauksessa ottaa viljavuusnäyte ja katsoa ovatko perusasiat kunnossa, vai kaipaako pelto perusparannuksia esim. kalkin, apatiitin tai puuntuhkan muodossa. Jos perusparannuksia on paljon, kyntö saattaa olla jälleen selkein tapa saada ravinteet kunnolla sekaisin ruokamultakerrokseen.

Mutta jos pellon pinnanmuodot ovat kunnossa, perusparannuksia ei tarvita ja rikkaruohotilannekin on siedettävä, parhaaseen lopputulokseen pääsee kyntämättä. Pikainen 3-4 viikon kesanto järeällä jyrsimellä ja kunnon kerääjäkasvusto antaa kasvustolle aikaa hajota kevääseen ja kerääjäkasvusto huolehtii, että vapautuvat ravinteet ovat keväällä vihannesten käytössä. Samalla pellon pintaan vuosien varrella kertynyt hieno mururakenne ja multavuus säilyy pinnalla ja suojaa peltoa liettymiseltä.

Kerääjäkasvuston valinta riippuu siitä, mitä on tarkoitus kylvää seuraavana vuonna. Aikaisin kylvettäville kasveille talvella kuoleva kasvusto (kauraa, öljyretikkaa, raiheinää) on varmin. Myöhään kylvettäville kasveille talvehtivat kasvit voivat toimia paremmin (ruis, syysrypsi, jne.). Jos vielä penkit muotoilee syksyllä ennen kerääjäkasvien kylvöä, muokkaus jää keväällä minimiin. Lisätietoa menetelmästä löytyy mm. Youtuben eOrganic kanavalta hakusanoilla “Anne Eric Nordell”.

Mikäli pelto on tiivistynyt, se on syytä kuohkeuttaa ennen kerääjäkasvien kylvöä. Puolen hehtaarin mittakaavassa kuohkeutukseen oivallinen väline on “tuplatalikko” eli broadfork. Kyseessä on yksinkertaisesti tavallista leveämpi (50 cm) talikko, jossa on järeät piikit ja kaksi kahvaa. Väline on puutarhaviljelijän jankkuri, joka käyttää kehon painoa maan murustamiseen ja tiivistymien rikkomiseen. Laite ei ole erityisen nopea, mutta sillä kuohkeuttaa melko kevyesti useamman aarin päivässä. Suomessa ei ole jälleenmyyjiä, mutta broadforkeja saa tilattua ulkomailta. Toisaalta “tuplatalikon” voi myös tilata lähimmältä kyläsepältä.

Eli pähkinänkuoressa: toimenpiteet riippuvat tilanteesta. Jos pinnanmuotoilua tai maanparannusaineita ei tarvita, pärjää varsin hyvin käsityökaluilla. Pitkään nurmiviljelyssä olleella lohkolla pintamaa on todennäköisesti erinomaisessa kunnossa, siitä kannattaa pitää huolta.

Maaperä- ja energia-asiantuntija Tuomas Mattila, puh. 040 9331 694

Kysy sinäkin – ilmaiseksi! Lisää asiantuntijoista täällä.

Tämä kysymys ja vastaus julkaistu myös Luomulehdessä. www.luomulehti.fi

Palveluja ja toimintaa tuotantosuunnittain.

 

Kuva: Marjo Koivumäki