Tiedotteet

CAP-uudistus ja luomu

Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen valmistelu on alkanut. Miten luonnonmukainen tuotanto sopii tämän hetkisiin suunnitelmiin, ja miltä tulevaisuus näyttää?

EU on asettanut seuraavan ohjelmakauden (2021–2027) tavoitteet ja indikaattorit. Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on lopullisesti vielä hyväksyttävä nämä. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan nyt kansallista strategiaa (CAP-suunnitelma) tavoitteiden saavuttamiseksi.

EU:n asettamat tavoitteet – kehys kansalliselle strategialle

EU:n tasolla vahvistetaan CAP:ille yhteiset tavoitteet, laaja toimenpidepaketti sekä yhteiset tulosindikaattorit. Jäsenvaltio voi valita omien olosuhteidensa perusteella, millä toimenpiteillä tulokset varmistetaan tehokkaasti ja kohdennetusti.

Tämä kehys antaa erittäin haastavan ja vaikeasti hyväksyttävän lähtökohdan. Toisaalta EU lupaa yksinkertaistamista, mutta samalla on luvassa niukempi rahoituskehys ja yksityiskohtainen toimenpidepaketti velvoitteista. Samaan hengenvetoon annetaan jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa, mikä voisi mahdollistaa esimerkiksi byrokratian purkua.

Rahoituskehyksen niukkuus on koko CAP:in suurin haaste. Tavoitteet voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: kohdentaminen, ilmasto ja ympäristö, maatalous yhteiskunnassa ja innovaatiot. Keskeisimmät liittymäpinnat luomutuotantoon löytyvät ilmasto ja ympäristö -osa-alueelta.

Ympäristö- ja ilmastotoimet

Tulevalle ohjelmakaudelle halutaan asettaa kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet. Ympäristö- ja ilmastotoimet sisältävät sekä pakollisia että vapaaehtoisia toimenpiteitä. Kunkin jäsenvaltion on kehitettävä ekojärjestelmiä, joilla tuetaan ja/tai kannustetaan viljelijöitä, jotka haluavat soveltaa pakollisia vaatimuksia pidemmälle meneviä ympäristöä ja ilmastoa suojelevia maatalouskäytäntöjä.

Suunnitelmissa on, että vähintään 30 prosenttia pilarista 2 käytetään ilmastoon ja ympäristöön liittyviin toimenpiteisiin ja että kokonaisbudjetista 40 prosenttia edistää ilmastotoimia. Edistymistä seurattaisiin vuosittain, ja maksut keskeytettäisiin, jos edistyminen on heikkoa. Toisaalta suunnitellaan jäsenmaiden palkitsemista, kun tavoitteet saavutetaan.

Luomu ja CAP

Kuinka paljon ja millä tavalla luonnonmukaista tuotantoa tuetaan tulevaisuudessa? Se määritellään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tehdyllä kansallisella suunnitelmalla.

Luomutilat ovat ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttajina edelläkävijöitä. Luonnonmukaisen tuotannon menetelmät ovat hiilensidonnan keskiössä, ja luomualalla on paljon annettavaa suunniteltaessa kansallista strategiaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

Luomutuotannosta keskusteltaessa törmää monenlaisiin käsityksiin ja näkemyksiin: esimerkiksi että perinteinen luomutuki tippuisi mahdollisesti kokonaan pois. Silloin on tärkeää varmistaa, että tuotannon edellytykset säilyvät ja vahvistuvat esim. ekojärjestelmän kautta.

Meillä on parin viimeisen vuoden aikana uutisoitu, että luonnonmukainen tuotanto on kannattavampaa kuin tavanomainen. Otsikot perustuvat kannattavuuskirjanpidon tietoihin, jossa meillä on sata tilaa mukana. Otanta on suppea, mutta toki suuntaa antava. Aihetta pitäisi tutkia huomattavasti enemmän, ja otannan tulisi olla suurempi, jotta voisimme katsoa vielä erikseen parhaimman ja huonoimman neljänneksen tulosta ja vertailla näitä.

Uutiset luomutuotannon paremmasta kannattavuudesta ovat johtaneet keskusteluun siitä, johtuuko parempi kannattavuus korkeammista tuista ja voitaisiinko luomutuet poistaa, kun tuotteille saadaan paremmat hinnat markkinoilta.

Elintarvikeviennissä ruuan puhtaus ja laatu korostuu. Pelkkä suomalaisuus ei riitä, vaan tuotteen täytyy olla jonkun standardin mukaista. Näin ollen luomu on ratkaisu vientikysymykseen. Elintarvikeviennin kasvattaminenkin siis edellyttää luomutuotannon tukemista.

Keskustelua herättää myös se, että luomupinta-alan kasvu ei näy markkinoilla vastaavana luomutuotteiden määränä. Kyse on siis satokasvivaatimusehdon kiristämisestä. On ristiriitaista ajatella, että luomutilan viljelykierrossa olevat nurmilohkot olisivat jotenkin merkityksettömiä. Tähän törmää esim. luomun kehittämisohjelman arvioinnissa. Nurmilohkojen ja muiden välikasvien merkitys lannoitukselle, kasvinsuojelulle, hiilensidonnalle sekä rehuntuotannolle on kaikkea muuta kuin passiivinen luonnonmukaisen tuotannon kokonaisuudessa.

Tähän voi tulla muutos, mikäli tukijärjestelmä muuttuu, kuten EU lupailee: siirrytään vaatimusten noudattamisesta ja säännöistä tuloksiin ja tuloksellisuuteen. Mikäli nurmet saavat tärkeän roolin hiilensitojina, saavat nurmet tulevaisuudessa aivan toisenlaisen arvon.

Seuraavat askeleet ja aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut 1+3 työryhmää valmistelemaan kansallista CAP-suunnitelmaa. Tavoitteena on, että suunnitelma on valmis juhannukseen 2019 mennessä. Työryhmät liittyvät hallinnon, maatalouden, maaseudun sekä markkinoiden kehittämiseen.

Työryhmissä ei ole luomuedustusta. Ministeriön tavoitteena on sidosryhmien laaja kuuleminen, mikä tapahtuu keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien sekä työpajojen muodossa. Näihin tilaisuuksiin kutsutaan osallistujat.

Keskustelutilaisuudet ovat sektorikohtaiset: maito, nauta, lammas, vuohi, sika, siipikarja, valkuais- ja öljykasvit, vilja, puutarha sekä mahdollisesti muut tuotantosuunnat. Työpajoja on 27, joista yhdessä käsitellään luomutuotannon osuuden nostamista.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö muissa ryhmissä käsiteltäisi luomutuotannon kannalta oleellisia kysymyksiä. Luomutuotannolla on paljon annettavaa seuraavissa keskusteluissa: ilmastonmuutoksen hillitseminen, nuorten houkutteleminen alalle, maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen, tuottajaorganisaatiot, laatujärjestelmät, kuluttajan rooli, tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen, maaperä ja vesistöt, kasvinsuojelu, luonnon monimuotoisuus sekä ravinteiden käyttö.

CAP-suunnitelmassa tullaan myös hyödyntämään luomun kehittämisohjelman päivitystä, joka tehdään virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten toimesta.

Susann Rännäri

Lisätietoja: mmm.fi/eu-ja-kansainvaliset-asiat/cap